Olen kaikkea mitä kukaan ei halua

Hei, puhuitkohan sä juuri minusta. Liippas niin läheltä voisin vielä lisätä tohon listaan aika monta adjektiivia lisää.

Lopettakaa jo tuo mun ivaaminen, tuohan oli lähes sanasta sanaan taas
minusta kuvaus, paitti että ainaki ku viimeks tarkistin, ni oli mulla vielä kassit
ja muut roikkuvat mukana jalkovälissä.

"En ole iloinen, avoin ja eloisa vaan sulkeutunut itsesäälissäkieriskelijä. Olen epäsosiaalinen, negatiivinen ihmisvihaaja, olen sietämättömän hiljainen hissukka ja minua väheksytään ja pilkataan jatkuvasti vaikka olen jo aikuinen nainen. Lisäksi minussa taitaa olla jokin vastenmielinen löyhkä joka ei lähtisi minusta keittämälläkään."

Aika jännä... Minä olen aina pitänyt itseäni eloisana, avoimena, iloisena, sosiaalisena, muut huomioon ottavana, empattisena ja aina asioista positiiviset elementit löytävänä, mutta silti olen yksinäinen, väheksytty, se jonka seura kelpaa paremman puutteessa, se joka ei mahdu ryhmiin...

Luultavasti katsonkin aamulla jonkun muun kuvaa peilistä, olenkin suurin narsisti, minkä maa päällään kantaa ja löyhkään ihmiseltä, johon ei kannata tutustua. Jokaikinen päivä koetan keksiä, että mikä minussa on vikana. Mikä on ollut vikana yli 40 vuotta! Ensin otetaan avosylin vastaan ja yht'äkkiä käännetääänkin selkä, jätetään yksin, puhutaan selän takana asioita, jotka eivät ole totta.

Itseasiassa minulla ei ole mitään, ei minkäänlaista, havaintoa siitä, mitä minun pitäisi tehdä...
Olen ajatellut, että koska minut nähtävästi nähdään sellaisena, mitä en itse mielestäni ole, voin alkaa olemaan se, mitä luulen muiden minusta ajattelevan. Jospa se toisi ystäviä ja "suosiota".

Eli meitä taitaa olla aika paljon, jotka olemme kaikkea sitä mitä kukaan ei halua... Ei tosin paljoa lohduta. Tai ehkä vähän :)

Jossain kansalaisopistossa joku voisi järjestää kurssin "kuinka saat ystäviä" ja jatkokurssina "kuinka pidät ystävät ystävinä" ja ehkä syventävänä kurssina "mitä teet väärin, koska aina tulee takkiin"...

Olen itsekin miettinyt mikä minussa voisi olla "vikana", kun en ole saanut hankittua ystäviä enkä puolisoa. Olen miettinyt sitä, miksi olen niin paljon yksin. Minulla oli peruskouluaikoina pari kaveria, samoin lukiossa, ja niin myös entisessä työpaikassa.

Ymmärsin kuitenkin, ettei minussa ole mitään kovin pahasti vialla. Hyvin harva meistä yksinäisistä on pahantekijä, vaikka saatamme olla itsekeskeisiä ei se ole mikään rikos. Emme yleisesti ottaen kohtele toisia ihmisiä väkivalloin, emme hauku tai pilkkaa, emme rääkkää eläimiä tai revi vastaistutettuja kukkia. Kokonaisuutena katsottuna taidamme kuitenkin olla ihan hyviä ihmisiä, eikä meillä ole välttämättä syytä pilkata tai vähätellä itseämme.

Koen itse, että ongelmana on juurikin se, että olemme hiljaisia. Emme välttämättä keksi mitään puhuttavaa toisen ihmisen kanssa, ja tunnemme siitä syyllisyyttä. Ehkei meillä ja tuolla toisella ihmisellä ollut vain niin paljon yhteistä, että sosiaalisen suhteen olisi saanut aikaiseksi. Ehkä olemme yksinäisyydestämme johtuen niin "omissa maailmoissamme" että sieltä on vaikea murtautua ulos, "normaalien" ihmisten seuraan.

Nyt kun olen käyttänyt tätä palstaa vuoden verran, olen oppinut että yksinäisen paras ystävä on toinen yksinäinen. Jo poistetun yhteistietoketjun kautta löysin elämääni ihmisen jonka kanssa olen saunonut ja viettänyt elokuvailtoja, ja chattimme, #poliittisestikorrekti QuakeNetissä, kautta olen löytänyt ihmisen jonka kanssa mennä erään bändin keikalle.

Siten suosittelen teille muillekin sitä, että otatte aktiivisen otteen elämästänne. Meitä yksinäisiä on tällä pastalla(kin) paljon, ja tässä nimenomaisessa ketjussakin jo muutama. Ottakaa yhteyttä toisiinne, tulkaa chattiimme, sillä ette voi vielä aavistaa kuinka hyvä ystävä teitä jonkun näytön edessä odottaakaan.

Tietokoneaddiktio.

Mitä sitten jos et ole iloinen tai avoin tai eloisa. Mitä sitten jos olet itsesäälissä rypevä ihminen. Ei ikä katso sitä miten sinun pitäisi tuntea. Jos sinua pilkataan miksi et saisi tuntea olevasi vastenmielinen, onko se kiellettyä?
Ihmisissä on vaikka minkälaisia löyhkiä, minulle pahin löyhkä on itsekkyyden löyhkä, mikä haisee kilometrin päähän. Tosi ikävä haju, pysyy mielessä pitkään vaikka hajun aiheuttaja olisi jo hävinnyt näkyvistä.
Haluaisimme olla niinkuin muut vaikka olemme ainoastaan oma itsemme.
Joillekkin se ei sovi kun pitäisi olla kuin he.
Jos päätät että olet epäsosiaalinen niin sitten olet, jos haluat olla muuta niin sitten toimit niin.
Pääasia että olet sellainen kuin haluat, kysymättä sitä muilta.
Et tarvitse muiden lupaa siihen että saat olla oma itsesi.
Jos olet sellainen kuin sanoit olevasi niin ole se ja ole ylpeä siitä.
Jos et voi olla ylpeä siitä niin silloin olet jotain muuta kuin sanot olevasi.
Ainoastaan sinä sen tiedät, ei ne muut.

En oikein usko että oot semmonen oikeesti... sitä paitti mistäs sä sen tiedät että oot kaikkea mita kukaan ei halua? Et voi tietää esim. mun mielipidettä asiaan...

No joo mut joka tapauksessa mitä yritän sanoa et tuolla vihalla karkottaa kyllä muut ympäriltänsä... vihalla kun ei saa kuin vihaa takaisin yleensä.

Mä en oo koskaan ymmärtäny miks pitää toista pilkata ja väheksyä? Itse olen sen käynyt läpi koulussa ollessani kun olin kiusattuna, mut onneks se on nyt vanhempana kääntyny päinvastoin. Mutta niin kaikesta huolimatta ei kannata lannistua vaikka siltä joskus tuntuis, kyllä se aurinko joskus paistaa risukasaankin.

No mahdatkohan sinä hyväksyä sitten edes toista kaltaistasi?

-Itse olen sen käynyt läpi koulussa ollessani kun olin kiusattuna, mut onneks se on nyt vanhempana kääntyny päinvastoin.

Sinusta on tullut kiusaaja? Onnea valitsemallesi tielle.

Suomalainen seura kulttuuri on negatiivista.

On kai helpompaa alkaa puhumaan virheistä ja negatiivista kun iloisesti ja positiivisesti.

Törmäsin tuohon kuin törmäpääsky mutarinteeseen. Menin joukossa esiintymään, kaksi yleisössä istuvaa kaverusta jutteli sisään tulleista ihmisistä arvostelivat kaiken...
Omalle kohdalleni mätkähti, nätti pusero, mutta tuo helma on outo?

Muut ovat pitäneet puserostani, vaikka se on jo yli 23v vanha, se on Marimekon ikimuoti...Vapuksi hankittu..

Mitähän helvettiä mun pitäis tehdä?