Epäilettekö te uskoani?

Usko vaan raamatullisesti Jumalaan ja siihen, että Hän lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan kantamaan kaikki meidän syntimme ja sairautemme, jotta voisimme uskoessamme Häneen saada syntimme anteeksi ja näin uskoessamme tunnustamme Hänet ainoaksi Herraksemme, jossa on pelastus ja syntien anteeksiantamus.

"Minua tultiin puhuttelee ensin vakavasti uskovien taholta. He sanoivat, että olen rikkonut armoneuvoja. Mitä armoneuvoja, olis kiva tietää?
Kuka laati ns. armoneuvot?"

Armoneuvot on luterilaisesta opista irrallinen sana. Jumalan armolla ei ole muuta ehtoa kuin usko. Elämäntavat ovat jotakin muuta, kulttuuria joka vaihetelee. Kun puhutaan tapakulttuurista apostolit selkeästi erottavat tavat ja kristinuskon. Kulttuuriset tavat eivät voi olla syntejä tai Jumalan valtakuntaan kohdistuvia rikkomuksia. Jos tämä on totta Helsin ry:llä taidan olla väärässä uskossa, koska uskoni ei ole eikä voi perustua korvakoruihin tai hiustenhoitoon vaan Raamatun sanaan.

Lestaiolaiset ovat aikoinaan kaiketi käyttäneet huivia päässään kuten esikoislestadiolaiset vieläkin tekevät. Mitenkä näistä tavoista eli huivista naisen päässä on voitu luopua, varsinkin kun siitä tavasta Raamattukin puhuu, mutta korvakoruista ei puhu mitään, tai puhuu vain siinä merkitysessä kuin kaikista koruista, jos ne nousevat maallisen rikkauden tavoitteluksi ylenpalttisesti.

On harhaoppia kuvitella, että ihmisen sydämen tilan voisi syvältä nähdä muu kuin Jumala. On yksikertaista ihmisoppia kuvitella, että ulkoisella tunnusmerkillä voidaan erottaa ne, jotka kelpaavat Jumalle. Varsinkin kun ei ole kyse edes lestadiolaisuuden tunnuksesta. Tunnen runsaan joukon sellaisia ei lestadiolaisia naisia, jotka eivät koskaan ole käyttäneet korvakoruja eikä se osoita heitä lestadiolaisiksi.

Herra antakoon niille yksinkertaisille tuomitsijoille anteeksi, jos he eivät tiedä mitä tekevät Jumalan evankeliumille.

Juutalasiten piti natsisaksan aikana käyttää Davidin tähteä, jotta heidät oli helpompi kerätä sitten keskitysleireille. Kaikenlaisten tällaisten ulkoisten "killutin"- sääntöjen keksijät ovat vaarallisella tiellä.

Tässä katkelma wikipediasta:
Keltainen daavidintähti

Der Judenstern – natsien juutalaisille määräämä kangasmerkki

Keltainen daavidintähti oli kangasmerkki, jonka juutalaisten täytyi ommella päällysvaatteisiinsa, jotta heidät pystyttiin erottamaan julkisesti juutalaisiksi. Merkin käyttö on yleensä liittynyt juutalaisvastaisuuteen tai pääväestöä suosivaan lainsäädäntöön.

Joissakin kristityissä ja islamilaisissa valtioissa oli tapana määrätä lakeja erottamaan vähemmistöuskontojen jäsenet valtauskonnon jäsenistä ulkoisilla merkeillä, kuten hatuilla, nauhoilla ja muilla vaatekappaleilla. Ensimmäiset todisteet erottelevista vaatemerkeistä löytyvät 600–700-lukujen Irakista ja Syyriasta. Keltaista Daavidin tähteä käytettiin merkitsemään juutalaiset keskiajalla, ja se otettiin uudelleen käyttöön 1930-luvulla natsi-Saksassa.[1]


Minulle vanhoillislestadiolaisuuden ulkopuolella kasvaneelle nämä korvakoruasiat edustavat aivan hirveitä asioita nimenomaan sen ajatusmallin takia, mikä niiden takana on, jos niistä tehdään pakko-tunnusmerkki. Luterilaisessa kirkossa ja monessa muussa krisitellisessä kirkossa pidetään ristiä kaulassa, mutta missään ei tietääkseni sen mukaan tulkita ihmisen uskoa, risti on tai ei ole kaulassa ihmisen oman mieltymyksen mukaan.

Minäpä yritän vastata aloittajan kysymykseen.
Lähtökohta on se, ettei usko ole mikään "uskomus", kuten maapallon ulkopuoliseen elämään uskotaan vaan Elävä usko on sydämen tila.
Tämä sydämen tila on silloin oikea kun Pyhä Henki asuu ihmisessä.
Jos tämä usko olisi jotakin tiedollista "uskomusta", niin miten ihmiselle käy jos hän kuolee nukkuessaan? Eihän silloin ole missään tiedollisessa uskomuksessa.
Miten lapsille tai kehitysvammaisille tällöin kävisi, kun eivät ymmärrä, eivätkä tiedä mitään?
Me uskovaiset olemme ymmärtäneet Raamatun valossa, että tämän maailman tavat ja meikkaaminen ei kuulu uskovaiselle. Uskovainen ei halua lähteä mukautumaan tämän maailman menoon vaan pitää tärkeimpänä asiana sitä, että säilyttää loppuun asti puhtaan oman tunnon, ettei Pyhä Henki jätä ihmistä.
Vain näin ihminen pysyy elävässä uskossa eli sydän pysyy "uskon tilassa", jos asian näin ilmaisisi.

Raamattu sanoo myös, että ihminen luotiin "Jumalan kuvaksi" ja tästä olemme ymmärtäneet sen, että ihminen on luonnostaan kaunis eikä tarvitse tämän maailman "kaunistuksia". Näin uskovainen säästyy myös tekemästä ulkonäöstään epäjumalaa, jota tänäpäivänä näkee usein.
Nykyäänhän jokapaikassa ylistetään ulkonäköä ja pidetään sitä suorastaan mittarina ihmisarvosta.

Kun ihmiselle tuleekin halu alkaa mukautumaan tämän maailman menoon, niin hän ei enää tunnista sitä, että hänen sydämen tilansa ei ole enää oikea.
Tällöin vain toinen uskovainen voi häntä ohjata oikeaan. Siksi sinua hyvä aloittaja on neuvottu rakkaudella tässä asiassa.
Eihän ole mitään tärkeämpää, kuin se että ihminen säilyy loppuun asti uskomassa eli säilyttää Pyhän Hengen sydämessään.

Hei, miten se lähetyskäsky menikään:

... ja opettakaa heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää...

Ei ole kieltoa eikä käskyä meikkaamisesta, joten se on jokaisen vapaasti päätettävissä.

Minä löysyin Lutheria lukiessani häneltä selv'n kannanoton, että vain se on kiellettyä, mikä nimenomaisesti on keillettyä Raamtun mukaan.

Ulkoiset merkit jotka eivät perustu mitenkään Jumalan sanaan, ovat ainoastaan liikkeen sisäistä kontrollia varten.

Vanhoillisölestadiolaisuudessa on tämän palstan kirjoitusten perusteella arvioiden hämmästyttävän kova ja armoton kontrolli. HUOM! Tämän sanon esikoislestadiolaisena henkilönä.