Kirkkonummen kokoomuslainen johtomies tyrmää RKP:n ehdotukset ns. Porkkala-kunnan muodostamisesta. Hän sanoo, että RKP:llä painaa vain-yllätys,yllätys-kielipolitiikka!
RKP:n paikallinen johtohahmo kuittaa Porkkala-vastustuksen "kaunaksi ja kateudeksi" RKP:tä ja suruja kohtaan!!??
Ajatelkaa! Svekosurut jatkavat samaa virttänsä. RKP:n härskin ja yleisen edun ohittavan kielipolitikoinnin vastustus on jotain ihmeen kateutta??
RKP:n paikallinen johtohahmo kuittaa Porkkala-vastustuksen "kaunaksi ja kateudeksi" RKP:tä ja suruja kohtaan!!??
Ajatelkaa! Svekosurut jatkavat samaa virttänsä. RKP:n härskin ja yleisen edun ohittavan kielipolitikoinnin vastustus on jotain ihmeen kateutta??
Vastaukset 27
Vanhimmat
Paperihesarissa tänään ihasteltiin Kauniaista. Suruja kunnassa on vain 38%,mutta RKP:llä on enemmistö valtuustopaikoista. Tälläinen on vaalisysteemimme. Ei ihme, että sitä ei olla vielä muutettu.
Kauniaisen liittäminen tulevaan Suur-Helsinkiin tai mihinkään muuhun leimataan myös kateudeksi.
Surusvekojejn mielestä Etelä-Afrikasn mustat olivat vain kateellisia valkoiselle väestölle, kun vastustivat apartheid-systeemiä.
Enismmäiset Suomessa jotka vastustivat Etelä-Afrikan apartheidiä oli tosi suomenruotsalaisia koska vaikutteet tulivat hyvin varhoin Ruotsista.
Kuten RKP, joka esiintyy edistyksellisenä puolueena, vaikka on maamme taantumuksellisin puolue.
Tai kuten surusvekot, jotka ovat muiden vähemmistöjen suurimpia vihollisia, kun vaativat kaikki vähemmistöresurssit suruille.
Ei ne puheet, vaan ne teot!
Meillä ei ole tietty % suunnattu vähemmistöille. Vaan meillä on talousarvio joka kattaa maan kaikkia menoja. Eli suunnataan siihen missä tarve on. Esim. Jos Pohjois Suomessa lakkautetaan suurteollisuus niin kaikki olemme mukanan kantamassa osuutemme tueissa sinne, tai jos tietynlaiseen syöpään sairasruisi yllättävän monta niin emme jätä muilta syöpäsairalita hoitoa pois.
Vähemmistö ymmärtää useimmiten paremmin kuin enemmistö miltä toiselta vähemmistöltä tuntuu. Niinhän saamet ovat todenneet että yllätyksekseen ovat huomanneet että suomenruotsalaiset heti ymmärtävät mistä he puhuvut kun heidän palvelujansa eivät toimi. Siksi on ihan luonnolista että maan ruotsinkieliset olivat ensimmäisinä jotka reagoivat Etelä Afrikan sortoon koska pystyivät ymmärtämään sen sorron
Mitähän se sinäkään hemmoteltu pumpulipoika kakara reppana jostain Pohjois-Suomen teollisuudesta tiedät.
Ehkä tiedänkin näin savupiipun varjossa kasvanneena.
Jos sinäkin olisit kasvannut kodissa missä isä piti keskeyttää metallialanopinnot rahapulan takia, ja olisit pärjännyt kuukausia 1-2 € viikoruokarahoilla et puhuisi hemmottelusta. Omat opinnot olen rahoittanut lainoilla kuten oman auton, ja omakotitalonkin. Puhelinosake oli ainut osake meillä, ja se tuli hyvin myöhään kuvaan.
Joten älä luule että jos on äidinkieleltään ruostinkielinen niin heti on hopealusikka suussa. Se harhakuva on niin värin kun suinkin voi olla. Rikkaita on suhteessa suomenkielisiin yhtä paljon, ruostinkielinen keskiluokka on hieman isompi ja työväenluokka hieman pienempi kuin suomenkielisten. Mutta meitä löytyy todella kaikista yhteiskuntaluokista.
Koko Lappi kuului muuten vuoteen 1809 asti Upsalan hiippakuntaan. Että sellainen tapaus. Ei Ruotsi kantanut huolta sen paremmin suomalaisistaan kuin saamelaisistakaan. Ruotsin vallan aika oli suomalaisille ja saamelaisille sorron ja syrjinnän aikaa.
Suomessa ruotsinkielinen apartheidhallinto jatkui vuodesta 1809 pitkälle 1900-luvulle. Vasta nyt 2000-luvulla aletaan päästä ruotsaslaishegemoniasta, kun muutkin kuin minä tajuavat suomenruotsalaisen verovapaan säätiövarallisuuden turvin harjoitetun poliittisen ja muun korruption.
Joo joo. Ja Ankdam on Äiti Teresa uudelleensyntyneenä.
On hienoa, että yhä useammin suomalaiset vaikuttajat ovat nousemassa surujen etuilupyrkimyksiä vastaan!
Mikä on järkevämpi? Että uuteen Lohjaan pitää järjestää ruotsinkielisille esim. koulutoimenohjaan koska Siuntiosta tulee enemmän ruotsinkielisiä kuntaan, ja sen lisäksi sellainen on Kirkkonummella kun jos yhdessä pärj'isivät yhdellä Kirkkonummella. Onko järkevämpi järjestää terveydenhuoltoa sillä tavalla että ne toimisivat uudessa Kirkkonummessa (missä jo on ruotsinkielistä palvelua) kuin uudessa Lohjassa rakentaa niitä?
Kun kunnat pitää säästää niin on selvä etu että keskitetään ruotsinkieliset palvelut sellaisiin paikkoihin missä ne jo ovat olemassa kuin ruvetaan rakentamaan uusia rakenteita muualla. Miksi keksi pyörää uudelleen kon se on jo keksitty naapurikunnassa?
Eikös ole parempi että ruotsinkieli pysyy rannikolla, kuten suunnitellun Porkkalakunnan alueella, missä sillä on historialliset juuret. Mitä varten sen pitäisi levittäytä 100 km sisämaahan? Esim. Vihtiin, Nummi-Pusulaan tai Karkkilaan?
Se minnekään pysty levittämään. Hyvä että pääsette edes Volvoihinne niissä "kommuuneissa". ha ha ha pelle.
Hurriit on Kuniasisessa pelaneet markkinat päin mäntyä, kun velkaa löytyy kunnasta yli korvien, sitä ei olekaan tarkoitus maksaan ennen kun suomalaiset veronmaksajat saadaan maksumiehiksi,
Suomenruotsi on niin rumaa kieltä, että sitä ei viitsi edes kuunnella Las Palmasin kentälläkään,
Kuuntelin Sisu-Radioa viime viikolla, kun ruotsissa olevat suomenruotsalaiset valittivat, kun heitä ei oteta huomioon ruotsissa, siinäs te näättä ketä te oletta loppujen lopuksi, kun meettä Ruotsiin siellä te hurrit ootta finjäveleitä, heeheee saitta nokilleen taas,
On muuten erittäin hauskaa, että hurreja kutsutaan "finneiksi" Ruotsissa. Ruotsalainen ei tee mitään eroa suomenruotsalaisen ja suomalaisen välillä. Ruotsalaisten ja hurrien välillä on eroa kuin yöllä ja päivällä. Ruotsalaisten kanssa tulee yleensä hyvin toimeen. Ruotsalaisilla on jopa pienoista kunnioitusta suomalaisia kohtaan.
He jotka eivät eroa tee eivät seuraa Svenska Akademiens ohjeita kielenkäytössä. Svenska Akademien on Ranskan mallin mukainen insituutio joka antaa kieliohjeet oikean ruostinkielen käytöksestä. Ja nämä ohjeet pätevät meilläkin Suomessa. Heidän sanakirjassaan on selvä ero saoissa finne, finlandssvensk, finsk ja finländsk.
Ja surusvekoilla on tuo erottelunimittely viety äärimmillen!
On keksitty suomenmaalainen/finländare-käsite lisäksi. ;)
Muuten. Etkö tiedä, mikä ero on nimittämisellä ja pitämisellä?
Koska olen jonkinverran tehnyt käännöksiä niin tiedän että suomenkielessä on tällaisia erottelunimittelyjä paljon enemmän kuin ruotsissa.
Eri kielissä on eri tarpeet erottaa sanoja toisistaan. Esim. eskimot käyttävät yli 25 sanaa pelkästään vasta sataneelle lumelle riippuen sen koostumuksesta.
Ja ruotsinkielessä tehdään tuo erittely "-land" päätyisten maiden kohdalta, eli sen voi käyttää myös Virossa asuvien kieliryhmien kohdalta.
Mitä kansallisuuksien ja kamsanryhmien erottelunimityksiä on suomen kielessä?
Väitän, että suomen kieli on niitä tasavertaisimpia kieliä tässä suhteessa.
Suomessa kaikkia on perinteisesti kutsuttu suomalaisiksi. Ei olla puhuttu suomenjuutalaisista tai suomentataareista.
Ainoat poikkeukset ovat olleet saamelaiset ja romaanit, koska he ITSE ovat haluneet erottautua suomalaista.
Surut ovat eri asia johtuen heidän identiteettiongelmastaan.
Minä vastasin yleisesti enkä ajatellut kieliryhmiä yleensä, ja silloin suomenkielessä on yleensä enemmän tarvetta substantiiveillä eritellä tasoja, toimintoja yms. kuin me ruotsinkieliset.
Sanoinhan jo että eri kielten rakenteet ovat erilaiset. eikä niitä voi verrata toisiinsa asteikolla parempi -huonompi.
Minun näkökuilmastani on puute ettei voi ilmaista että ihminen on sen maan kansalainen mutta puhuu äidinkielenään toista kieltä kuin enemmistö. Ellei sitä voi tehdä niin syntyy helposti, kuitenkin tarve kuten näistä kielikeskusteluista usein käy ilmi; tarve sanoa kuka on se "oikea" kansalainen. Ja onhan tässä aika ajoin tullut ilmi että näihin oikeisiin ei lueta sammelaiset, romanit, juutalaiset eikä me suomenruotsalaiset, vaan pelkästään äidinkieleltään suomenkieliset.
Kun ei tee eroa niin se voi myöskin pohjautua sellaiseen käsitykseen ettei voi rakastaa maata ellei tee sitä "oikealla" kielellä.
Sen sijaan kun minä saan käyttää sanan "Finländare" niin siihen ryhmään lasketaan kaikki Suomen kansalaiset kielestä tai kultturista riippumatta. Se sana kertoo että olemme 100% suomalaisia siinä mielessä että asumme tässä maassa, teemme työtämme tämän maan eduksi, ja tunteet ovat tämän maan puolella ja haluamme puolustaa tämän maan. Ja siksi jos minä joutuisin käyttämään sanan "finne" niin se kertoo minulle että minut hyväksytään vasta silloin kun olen luopunut omasta itsestäni ja tullut johonkin mitä minä en ole.
Ihan sama esim. Virossa: siellä on estlandsryssar ja ester jotka yhdessä ovat estländare.
Kun sana suomalainen saa toimia avarana eikä poissulkevana se toimii oikein. Ei siinä ole mitään vikaa. Mutta silloin kun ruvetaan heittämään toiseen naamaan "miten voit olla suomalainen etkä puhu paremmin suomea" se minusta käytetään väärin.
Ahvenanmaalaisista käytetään sanaa "ålänning" mutta ruotsia puhuvia ahvenanmaalaisia on suhteellisesti vähemmän kuin suomea puhuvia Suomen kansalaisia. Ruotsinkielisistäkin on huomattava osa muualta (Ruotsista) tulleita ja muunkielisten osuus lienee n. 11-12 %.
Tällaisessa tapauksessa on parempi käyttää sanaa "åländare" ja varata sana "ålänning" vai alkuperäisväestöä varten. Muualta tulleet ruotsia puhuvat åländerit kuuluvat ryhmään "svenska talande invandrare".
Suomalaiset eivät käytä koskaan sanaa "suomenmaalainen". Moni ei edes tiedä mitä sana tarkoittaa. Ja hyvä niin.
En minäkään käytä sitä jos puhun suomea mutta kun puhun ruotsia olen tarkka siinä koska finne - viitta selvästi kieleen kun tas finländare kansallisuuteen. Eihän suomenvenäjäläinen voi olla finne, eikä suomensomalilainen tai suomenkurdilainen mutta yhdessä voimme kaikki olla finländare (eli ihmiset joilla on kansalaisuus maassa nimeltään Finland)
Mene opiskeleen twervig uudestaan, tai olet se kusipää hurrii kun et tiedä mitä finne tarkoittaa, olet saatanaan tyhmä kakara, se on samoin kun sanois romaania mustalaiseksi.
tuo taitaa olla tosi aivokusipää, miten se on koulun käynny.
Taisit haukkua vähän väärää puuta.
Sana "finne" ei sinänsä ole haukkumasana, voit tarkistaa ruotsinkielisiä sanakirjoja. Eikä sillä ollenkaan ole sama syrvijä tarkoitus kuten sana mustalainen. Sana finne tarkoittaa "suomalais-ugriseen kansanryhmään kuuluva ihminen joka kuuluu Suomessa enemmistökieliryhmään".
Sen sijaan "finnjävel" on kyllä haukkumasana verrattavissa "mustalaiseen".
Henkillökohtaisesti en koskaan käyttäisi "finne/finnar" halventavana vaan aina hyvin neutraalina kuten tyskar, ester, polacker, svenskar. En siis katso itseni mitenkään parempana kun käytän sitä. Sinnä missä sinä olet finne niin minä olen svensk (äidinkielemme)
Luuletko, että ruotsalainen sanakirja todistaa sen, että nimitys ei olisi halventava?
Ruotsalaiset tieten tahtoen ovat säilyttäneet kaksi poikkeusta kansallisnimityksissä. Ja ne ovat "finne" ja "rysse". Molemmat ovat pejoratiivisia eli halventavia luonteeltaan.
Miksi ei puhuta kansalaisista "finsk" ja "rysk", kuten puhutaan MUIDENKIN maalaisten tapauksissa?
Riikit vain ovat sellaisia, kuten taannoinen koulukirjakohu osoitti. Ruotsin uusissa koulukirjoissa suomalaisista annetaan halventava kuva.
Nordenin suomalaispoliitikko kysyi Ruotsin opetusministeriön kansliapäälliköltä selitystä. Vastaus oli tyypillisen ruotsalaisen ylimielinen: " On meidän oma asiamme, mitä me koulukirjoissamme esitämme".
suomenruotsalaisilla on fundamentaalinen identideettikriisi, Suomessa heitä ei pidetä suomalaisina, eikä Ruotsissa ruotsalaisina :)