Terveisiä koulukiusaajille

Luin tuon linkin ja aiheesta riittää edelleen ihmetyksen aihetta. Mikä on se voima tai motiivi yhteiskunnassamme, miten kiusaajia todella suojelemalla suojellaan ja ,- jopa palkitaan.

Itse ymmärrän ja uskon, miten tämä suojeleminen liittyy ihmisen perusolemukseen/turmeltuneisuuteen (Raamatun ilmoitusta käyttäen) eli sivullisille heikon/kiusatun puolustaminen olisi jo poikkeavuutta. Taas kiusaajan käyttäytyminen ilmentää sivullisten ihmisten alitajuntaa/mieltymisksiä ja siksi kiusaajaa ei rangaista tai "laiteta sivuun". Todellisuudessa kiusaaja saa tilanteista/tuomioista positiivisen singaalin jatkaa käyttäytymistään.

Toisaalta ihmiset huuli pyöreänä ihmettelevät ja kausistelevat kiusaamista, mutta todellisuudessa sanaton viestintä ilmentää kiusaamisen hyväksyntää.
Eli loppujen lopuksi sokeudesta/sokeus käyttäytymiseen on kysymys.

Ne väkivaltaiset ja agressiiviset yksilöt apinayhteisössä kuolivat saastuneeseen ruokaan.
Samaa menetelmää ei kait nykyisten lakien puitteissa voi soveltaa koulukiusaajiin?
Olenko käsittänyt oikein?

Pitkäkestoinem toisen kiusaaminen saisi uuden käänteen, jos tästä käyttäytymisestä tehtäisiin rikos / nimike.

Eli , jos kiusaaminen on reagoittanut kiusattua niin voimakkaasti, että hän on "kasvanut" suorittamaan väkivaltarikoksen/menettänyt itsehillinnän.(josta kiusattu joutuu aina vastuuseen ja tuomittavaksi). Lakisääteisesti tulisi kiusaajat saada jälkikäteen vastuuseen tästä kiusatun käyttäytymisen kehityksestä.Kehitys,- joka aktivoi sen kielteisen käyttäytymisen kiusattuun.

Nyt olevien lakien mukaan kiusaajia ei saada vastuuseen kielteisestä käyttäytymisestään.

... siinä kun on se todistelu.
Millä sen kiusaamisen osoitat todeksi jos kaikki opettajista lähtien on sen kiusaajaremmin takana ja tukena?

Meillä oli aikoinaan sellainen tilanne tuossa 60- luvun alkupuolella, että pahimman kiusaajani (sen agressiivisimman apinan) isä oli tavallaan merkittävä henkilö kyläyhteisössä.
Opettaja ei uskaltanut puuttua kiusaamiseen, koska pelkäsi tämän "merkittävän miehen" kostoa. Ehkä se ei ollut ihan pelkkää kostonpelkoa. Opettajallamme oli outoja ajatuksia ihmisyydestä ja minua sai vähän kiusatakin, koska olin "muukalainen".
Tilanne rauhoittua vasta kun isäni, joka ei paljon piitannut "tärkeistä miehistä", kävi "informoimassa" kiusaajan isää pari kertaa.
Valitettavaa kiusaajani kannalta oli se, että toisella kerralla hän sai selkäsaunan isäni ja sisarustensa nähden.
Tärkeintä minun kannaltan oli se, että sillä oli positiivinen vaikutus minun koulunkäyntiini, koska kiusaaminen loppui.

>Millä sen kiusaamisen osoitat todeksi jos kaikki opettajista lähtien on sen kiusaajaremmin takana ja tukena?<

Kiusaamisen kartoittaminen käytännön tasolla on todella vaikeaa ja juuri siksi miten tuomasi asiat vaikeuttavat kokonaisuuden näkemistä. Samoin työpaikoilla tapahtuvat kiusaamiset.

Niin, tämä toisen ihmisen kiusaaminen ja sen ehkäiseminen on vaikea asia,- ja juuri siksi, koska tämä "kiusaaja" asuu meidän kaikkien ihmisten alitajunnassa/sydämessä. Just tästä tekijästä tulevat liittoutumat ja puolueelisuus hämärtää fyysisesn kiusaamisen näkemistä.

Mutta, itse ymmärrän, miten lakisääteisyys toisi hivenen paremman lähtöasetelman kiusaamisen selvittelyyn. Olisi ainakin lakisääteisyys ja tästä tuleva suurempi vastuu esim. opettajilla asian suhteen.Siis valvojana.