http://www.teolinst.fi/luennot/sl000216.html
"Seurakuntakäsitys
Tässä yhteydessä voi sanoa jotain Laestadiuksen seurakuntakäsityksestä. Olennaista oli siinä suhteessa selvä rajanveto elävän ja kuolleen kristillisyyden välillä. Se kertoo painotuksen. Elävänä kristillisyytenä hän piti sitä, missä sana herätti omantunnon, missä syntyi usko Kristukseen sekä uusi elämä. Hannu Juntusen väitöskirjan arvio Laestadiuksen kirkko-opista on mielestäni osuva, kun hän sanoo, että elävän uskon takeena ovat armonjärjestyksen kokemukset, lähinnä sydämessä koettu sovitus, ei niinkään uskonyhteisöön kuuluminen. Vahvana korostuksena on hänen kirjoituksissaan, että elävä kristillisyys on vainottua kristillisyyttä lähes saksalaisen kirkko ja kerettiläishistorioitsijan Gottfried Arnoldin hengessä. Tähän antoi tietysti senhetkinen tilanne pontta. Eräässä käsikirjoituksessaan hän luettelee Ruotsista monia heränneitä joita on vainottu, ja lukee mukaan myös Hedbergin yxi heränyt pappi Suomesa, joka yhden aikaa oli duomittu Consistoriumilda saarnaman Oulon linnasa ja on jälken puolustanut heräneitä Ruotin rannalla, jonga tähden kaikki papit Ruotisa vihavat händä. Erittäin voimakkaasti hän ottaa kantaa Scottin puolesta, joka 1842 oli karkotettu maasta. Joskus hämmästyttää, miten vähän Laestadius panee painoa liikkeiden teologisille katsomuksille. Oma mielenkiintonsa on Kaaresuvannon ja Pajalan heränneiden nimityksillä. Hän kutsui heitä lukijoiksi, heränneiksi, uskovaisiksi tai kristityiksi, usein myös pietisteiksi, joskus hän mainitsee saarnoissaan nimityksenä myös körttiläiset.
Herännäisryhmien kritiikki on yleensä erittäin varovaista. Hedbergiäkin hän moittii lähinnä siitä, että on tuominnut pietistit ja että oli unohtanut uudensyntymisen kipunsa. Paavo Ruotsalaisen aika kohtuuttomaan arvosteluun hän ei vastaa, mutta kylläkin äsken herännyt Iisakki Poromaa antaa tulla samalla mitalla. Ainoa suora arvostelu Ruotsalaisesta on ihmettely hänen alkoholinkäytöstään. Laestadiuksen ja myöhempien polvien seurakuntakäsityksien välille on taitanut syntyä vähän jännitettä."
"Hannu Juntusen väitöskirjan arvio Laestadiuksen kirkko-opista on mielestäni osuva, kun hän sanoo, että elävän uskon takeena ovat armonjärjestyksen kokemukset, lähinnä sydämessä koettu sovitus, ei niinkään uskonyhteisöön kuuluminen."
!!!
"Seurakuntakäsitys
Tässä yhteydessä voi sanoa jotain Laestadiuksen seurakuntakäsityksestä. Olennaista oli siinä suhteessa selvä rajanveto elävän ja kuolleen kristillisyyden välillä. Se kertoo painotuksen. Elävänä kristillisyytenä hän piti sitä, missä sana herätti omantunnon, missä syntyi usko Kristukseen sekä uusi elämä. Hannu Juntusen väitöskirjan arvio Laestadiuksen kirkko-opista on mielestäni osuva, kun hän sanoo, että elävän uskon takeena ovat armonjärjestyksen kokemukset, lähinnä sydämessä koettu sovitus, ei niinkään uskonyhteisöön kuuluminen. Vahvana korostuksena on hänen kirjoituksissaan, että elävä kristillisyys on vainottua kristillisyyttä lähes saksalaisen kirkko ja kerettiläishistorioitsijan Gottfried Arnoldin hengessä. Tähän antoi tietysti senhetkinen tilanne pontta. Eräässä käsikirjoituksessaan hän luettelee Ruotsista monia heränneitä joita on vainottu, ja lukee mukaan myös Hedbergin yxi heränyt pappi Suomesa, joka yhden aikaa oli duomittu Consistoriumilda saarnaman Oulon linnasa ja on jälken puolustanut heräneitä Ruotin rannalla, jonga tähden kaikki papit Ruotisa vihavat händä. Erittäin voimakkaasti hän ottaa kantaa Scottin puolesta, joka 1842 oli karkotettu maasta. Joskus hämmästyttää, miten vähän Laestadius panee painoa liikkeiden teologisille katsomuksille. Oma mielenkiintonsa on Kaaresuvannon ja Pajalan heränneiden nimityksillä. Hän kutsui heitä lukijoiksi, heränneiksi, uskovaisiksi tai kristityiksi, usein myös pietisteiksi, joskus hän mainitsee saarnoissaan nimityksenä myös körttiläiset.
Herännäisryhmien kritiikki on yleensä erittäin varovaista. Hedbergiäkin hän moittii lähinnä siitä, että on tuominnut pietistit ja että oli unohtanut uudensyntymisen kipunsa. Paavo Ruotsalaisen aika kohtuuttomaan arvosteluun hän ei vastaa, mutta kylläkin äsken herännyt Iisakki Poromaa antaa tulla samalla mitalla. Ainoa suora arvostelu Ruotsalaisesta on ihmettely hänen alkoholinkäytöstään. Laestadiuksen ja myöhempien polvien seurakuntakäsityksien välille on taitanut syntyä vähän jännitettä."
"Hannu Juntusen väitöskirjan arvio Laestadiuksen kirkko-opista on mielestäni osuva, kun hän sanoo, että elävän uskon takeena ovat armonjärjestyksen kokemukset, lähinnä sydämessä koettu sovitus, ei niinkään uskonyhteisöön kuuluminen."
!!!
Vastaukset 34
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000003942480
"Kiitos :)
Kirjoittanut: Miten, 12.7.2004 klo 08.43
Kiitos tuosta linkistä teologiseen :)
Mielenkiintoista sekin (siitä tutkimuksesta poimittua), että Lestadius kannatti uskonnonvapautta, ts. erilaisia seurakuntia uskossaan: ei ole olemassa vain yhtä seurakuntaa, vaan eri tavoin uskoa eläviä seurakuntia
- se on ihan päin vastaista kuin mitä nyky ajan vl-liikkessä opetetaan!
Aivan käsittämätöntä!
Mistähän ihmeestä vl-liike on ottanut nuo oppinsa, jotka ovat UT:n vastaisia?!
Ihmetyttää myös tuo vl-liikkeen lainalaiset Mooseksen lakien nykysovellutukset (keksimiset siitä, mikä on syntiä ja mikä ei - kun noille keksinnöille ei taaskaan löydy mitään perusteita UT:sta) ja niiden lakien seuraaminen UT:n vastaiseasti...
Mistä ihmeestä nykyinen vl-liike on nuo oppinsa kehittänyt ja milloin ne on kehitetty? Ja miten ihmeessä tuo kehittäjä yritti perustella UUDELLA TAESTAMENTILLA näitä ihmeellisiä oppejaan? Kun ne ovat vastoin UT:a...
Kiitos linkistä teologiseen.
Nyt on minullekin selkeää, että Lestadiukselta ei vl-liike löydä perusteluja opilleen siitä, että vain vl-liikkeeseen kuulumalla pelastuu. Sitä perustelua he eivät löydä myöskään Raamatusta, eivätkä Lutherilta. Ja se oppi on vahvasti UT:n vastainen.
Ylipäänsä nettilinkeistä olen sitä mieltä, että kannattaa suhtautua kriittisesti: ts. on tarkoin huomioitava kenen/minkä ylläpitämä nettisivu on kyseessä.
Teologisen tiedekunnan sivu on ihan luotettavaa asiatietoa."
vl-kommentit oppi-isänsä L.L.L:n seurakuntakäsityksestä...
On muuten hyvän kommentin pistäny vanhan ajan saarnaajat. Mikähän on nykyään vl-seurakunnalla mennyt vikaan kun on toiseen tulokseen myöhemmin tullut
Alla eräästä kirjeestä:
"Mutta emme silti tahdo tuomita, ettei eläviä kristityitä voi löytyä myös kirkon ulkopuolelta."
Johan Raattamaa,
Isak Poromaa,
Joonas Purnu,
Nils Olsson Sunna,
Henr. Olsson Partapuoli,
Per Andersson Nutti,
P.O. Fjelldal (Meripietari)
Hengellinen ylpeys, vallanhimo ja tottelemattomuus Raamatun opeille.
"Mutta emme silti tahdo tuomita, ettei eläviä kristityitä voi löytyä myös kirkon ulkopuolelta."
Tätä mieltähän vl:t edelleen ovat. Ja onhan niitä Venäjältä löytynytkin. Heillä oli sama uskon ymmärrys, sama henki.
"Hannu Juntusen väitöskirjan arvio Laestadiuksen kirkko-opista on mielestäni osuva, kun hän sanoo, että elävän uskon takeena ovat armonjärjestyksen kokemukset, lähinnä sydämessä koettu sovitus, ei niinkään uskonyhteisöön kuuluminen."
Venäjältä vaan myöskin Suomesta. tätä mieltä on lestadiolaisuuden perustaja Lars Levi Laestadius.
Tottakai niitä Lestadiuksen aikaan olikin ainakin Ruotsissa, sillä Lapin Mariaa ei kutsuttu vl:ksi (vaan muistaakseni lukijalaiseksi). Silti hänellä oli tuo sama usko. Lienee noita lukijalaisia ollut myös Suomessa?
Elävän uskon takeena ovat armonjärjestyksen kokemukset, lähinnä sydämessä koettu sovitus, ei niinkään uskonyhteisöön kuuluminen.
Ei toki uskonyhteisöön kuuluminen pelasta, vaan omakohtainen usko. Ajallisilla nimityksillä ei ole mitään merkitystä.
Jumalan Valtakuntaa kehoitetaan etsimään, jossa on yksi henki, yksi ruumis, yksi kaste jne.
Miten itse määrittelet tuon Jumalan Valtakunnan?
"että elävän uskon takeena ovat armonjärjestyksen kokemukset, lähinnä sydämessä koettu sovitus, ei niinkään uskonyhteisöön kuuluminen."
Laestadius määrittelee elävän uskon tunnusmerkkinä olevan "sydämessä koettu sovitus". ihmiskunnan syntien ainut sovittaja on Jeesus Kristus. kun Hän ja Hänen tuoma sovitus on ihmisellä omakohtaisena kokemuksena sydämessä, niin silloin henkilö on elävässä uskossa - kuuluipa hän lestadiolaisiin, helluntalaisiin, vapaakirkollisiin, baptisteihin jne.
sydämen usko ratkaisee. näin opetti L.L.L.
"että elävän uskon takeena ovat armonjärjestyksen kokemukset, lähinnä sydämessä koettu sovitus, ei niinkään uskonyhteisöön kuuluminen."
Laestadius määrittelee elävän uskon tunnusmerkkinä olevan "sydämessä koettu sovitus". ihmiskunnan syntien ainut sovittaja on Jeesus Kristus
Joka jätti opetuslapsilleen Pyhänhengen: Ottakaa Pyhähenki, joille te...
kun Hän ja Hänen tuoma sovitus on ihmisellä omakohtaisena kokemuksena sydämessä, niin silloin henkilö on elävässä uskossa ja päässyt sisälle Jumalan Valtakuntaa.
P. PAAVALIN 2 EPISTOLA KORINTILAISILLE Luku 4
1. Sentähden, että meillä senkaltainen virka on, SEN JÄLKEEN kuin armo meidän kohtaamme tapahtunut on...
7. Mutta meillä on tämä tavara savisissa astioissa, että se ylönpalttinen voima pitää oleman Jumalalta ja ei meistä.
13. Mutta että meillä on yksi uskon henki, niinkuin kirjoitettu on: minä uskoin, sentähden minä puhuin; niin me myös uskomme, ja sentähden me myös puhumme
Efes4:
3 Pyrkikää rauhan sitein säilyttämään
Hengen luoma ykseys. 4 On vain yksi ruumis ja yksi Henki, niin kuin myös
se toivo, johon teidät on kutsuttu, on yksi.
Mielestäni tuo Hengen/kasteen/uskon jne. ykseys, joista Raamattu puhuu monessa paikassa ei todellakaan toteudu noissa eri uskonkäsityksen omaavissa ryhmissä.
Sinä saat toki vapaasti pitää mielipiteesi, mutta minä en voi siihen yhtyä, kun Raamattua luen.
Jumalan valtakunnassa, on myös sama oppi, usko, kaste.
Ei ole raamatun mukainen käsitys että erilailla uskomalla ja eri opissa tullaan autuaaksi.
On olemassa vain yksi pelastava usko = Usko Jeesukseen Kristukseen. On olemassa vain yksi oikea oppi = Raamatun mukainen oppi.
Sokea uskominen rauhanyhdistykseen ja vanhoillislestadiolaisuuden kaikkivoipaisuuteen ei ole pelastavaa uskoa.
Jumalan Valtakunta, jota kehotetaan etsimään...
maan päällä ei ole nimikylttiä ovessa eikä ihmisten rakentamia raja-aitoja. Se on sydänten valtakunta ja siihen kuuluu jäseniä kaikkialta maailmasta. Kukin jäsen on löytänyt tahollaan oman kotiseurakuntansa.
Tuon valtakunnan jäsenten sydämestä löytyy valtakunnan tuntomerkki = Jeesuksen Golgatalla vuotanut sovintoveri.
....sillä oikea oppi löytyy esikoistenseurakunnasta.. eli esikoislestadiolaisten parista
Ei voinut Lestadius tietää kuinka pieni oli herran lauma ja ketkä kuului tuohon samaan lukijaisten henkeen. Alusta alkaen on ollut sellainen käsitys että jos Lestadiolaisen herätyksen ulkopuolella on uskovaisia niin he yhtyvät iloiten samaan uskoon kun saavat tietää meistä.
Niin että ei ole kuin yksi lauma yhdesä uskossa.
Kyllä hedbergit kävi aluksi samoissa seuroissa Oulussa ja Raahessa mutta eivät yhtyneet ylpeydessään siihen vaan alkoivat toimia sitä vastaan. Näin ei uskovaiset tee, siis eri oppi oli kun se koeteltiin. Ei olisi tarvinut myöskään wilhelm Markkanen tehdä parannusta körttiläisistä jos se usko olisi ollut sydämmen kristillisyyttä ei vaan se oli heränneessä omavanhurskaden tilassa vaeltamisesta. Eivät yhtyneet herran laumaan vapaakirkolliset waldenströmiläiset tukholmassa, josta lähettiin selvää ottamaan.
Sama srk käsitys on nykyään kuin ennen. Maailma luulee kuuluvansa ja haluaa kuulla kutsuttavan mutta ei se saa itseään tähän joukkoon mahtumaan kun se ei kuule meitä niin siitä me tiedämme ette he ole meitä. Sama käsitys oli apostolilisella ajalla. Jos he eivät kuuntele meitä eikä ole meidän kanssamme niin he eivät ole meitä. Olkoon vaikka opillisesti kuinka sama mutta sellaista käytännön vikaa ei opissa voi sietää että herranlauma riidellen eri tietä vaeltaa.
tee parannus
Amen!
vanhoillislestadiolaiset selittävät herätysliikkeen perustajan Lars Levi Laestadiuksen seurakuntaopin ja nykyisen vl-herätysliikkeen seurakuntaopin täydellisen keskinäisen ristiriidan?
Missä historian vaiheessa vl-herätysliike luopui Laestadiuksen kuvaamasta ja opettamasta seurakuntamallista ja alkoi opettaa nykyistä seurakuntamallia?
Anna esimerkkejä noista ristiriitaisista kohdista, niin vois kommentoida.
Kerroppa nuo seurakunta mallit, niin katsotaan onko niissä eroja.
"juuri
Kirjoittanut: näin, 12.7.2004 klo 14.01
"että elävän uskon takeena ovat armonjärjestyksen kokemukset, lähinnä sydämessä koettu sovitus, ei niinkään uskonyhteisöön kuuluminen."
Laestadius määrittelee elävän uskon tunnusmerkkinä olevan "sydämessä koettu sovitus". ihmiskunnan syntien ainut sovittaja on Jeesus Kristus. kun Hän ja Hänen tuoma sovitus on ihmisellä omakohtaisena kokemuksena sydämessä, niin silloin henkilö on elävässä uskossa - kuuluipa hän lestadiolaisiin, helluntalaisiin, vapaakirkollisiin, baptisteihin jne.
sydämen usko ratkaisee. näin opetti L.L.L."
kommentin tästä ketjusta ja jatkan sitä:
Laestadius opetti, että sydämen usko ratkaisee. Nykyinen vl-herätysliike opettaa, että on kuuluttava vl-herätysliikkeeseen, jotta voi pelastua ja että vain se on ainoa oikea seurakunta.
Valtava ero ja ristiriita näissä kahdessa opetuksessa.
Eihän lestadiuksella ollut edes oppia vaan Luherin seurakuntaoppi yhteisestä seurakunnasta.
Lestadius ei tiennyt ketkä muut on lukijaisia eli samaa uskoa olevia koska kanssakäynti oli silloin vähäistä.
Tässä vaiheet
---
ensimmäinen vaihe mahdollisia uskovaisia ovat saman armojärjestyksen tunteneet.
---
1Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan.
2 Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta;
3 ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevan tulossa, ja se on jo nyt maailmassa.
4 Lapsukaiset, te olette Jumalasta ja olette voittaneet heidät; sillä hän, joka teissä on, on suurempi kuin se, joka on maailmassa.
------
toinen vaihe karsittiin tekopyhät kristityt pois.
5 He ovat maailmasta; sentähden he puhuvat, niinkuin maailma puhuu, ja maailma kuulee heitä.
--
eli
--
6 Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, se kuulee meitä; joka ei ole Jumalasta, se ei kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen.
7 Rakkaani, rakastakaamme toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta; ja jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan.
Valitettavasti ei käynyt niin kuin Lestadius Raattamaa ja Erkki-Antti toivoivat että herätykset yhtyisivät niin että jospa niillä olisi sama henki. Mutta kun eivät kuunnelleet meitä niin heillä on pakko olla maailman henki. Jokainen joka on ristiriidassa elävän uskovaisten joukon kanssa ei voi olla uskovaisia.
19 Meistä he ovat lähteneet, mutta he eivät olleet yhtä meidän kanssamme; sillä jos he olisivat olleet yhtä meidän kanssamme, niin he olisivat meidän kanssamme pysyneet; mutta heissä oli tuleva ilmi, että kaikki eivät ole yhtä meidän kanssamme.
Näin selvisi raamatun avulla ettei samoja uskovaisia ollut kuin ne jotka alkoivat meidän kanssa matkaa tekemään.
(1. Tess. 1:6
Ja te olette meitä ja Herra seuraamaan ruvenneet ja olette sanan monessa vaivassa, ilolla Pyhässä Hengessä, ottaneet vastaan)
että elävän uskon takeena ovat armonjärjestyksen kokemukset, lähinnä sydämessä koettu sovitus, ei niinkään uskonyhteisöön kuuluminen."
Aivan oikein näin myös nykyiset vl:t ajattelee.
Mutta synnit pitää olla anteeksi ja kuulua Jumalan valtakuntaan, jossa on yksi usko, yksi kaste jne. Tätä ei varmasti myöskään Laestadius kiistä.
Ei me todellakaan ajatella, että vl/srk nimityksellä/kuulumisella pääsee Taivaaseen.
Laestadius määrittelee elävän uskon tunnusmerkkinä olevan "sydämessä koettu sovitus". ihmiskunnan syntien ainut sovittaja on Jeesus Kristus. kun Hän ja Hänen tuoma sovitus on ihmisellä omakohtaisena kokemuksena sydämessä, niin silloin henkilö on elävässä uskossa.
Aivan oikein.
Tämä taas ei ole varmasti Laestadiuksen sanomaa:
" - kuuluipa hän lestadiolaisiin, helluntalaisiin, vapaakirkollisiin, baptisteihin jne."
sydämen usko ratkaisee. näin opetti L.L.L."
Aivan oikein.
Nykyinen vl-herätysliike ei opeta, että on kuuluttava vl-herätysliikkeeseen, jotta voi pelastua ja että vain se on ainoa oikea seurakunta.
on ilmeinen ja käsinkosketeltava. Myönnätte tahi ette sitä.
Jokainen osaa itse lukea, mitä tämän ketjun avauksessa sanotaan Laestadiuksen seurakuntakäsityksestä ja me kaikki tiedämme, millaista oppia opettaa tämän päivän vl-herätysliike.
No tuopas nuo ristiriidat ja opit esille, niin nähdään oletko itse ymmärtänyt väärin.
Ei venäläiset tai amerikkalaiset tai ruotsalaiset tai afrikkalaiset tai saksaiset uskovaiset kuulu Suomen Rauhanyhdistykseen tai Suomen EVL-kirkkoon. Näihin ajallisiin rekisteröityihin yhteisöihin kuulumalla ei tulla autuaiksi.
Eikä Rauhanyhdistyksen jäsenmaksun ja jäsenluetteloon liittymällä ansaita autuutta.
Pyhä Henki liittää yhteen seurakuntaan.
Valhetellen puhut meistä kaikkinaista pahaa...
Tämä käyttäytymisesi uskovaisia kohtaan osoittaa jo missä on oikea joukko...
"Tämä käyttäytymisesi uskovaisia kohtaan osoittaa jo missä on oikea joukko..."
että "oikea uskovaisten joukko" ratkeaa sen mukaan, mitä joukkoa kritisoidaan eniten?
Kovin olet harharaiteilla.
Oikea uskovaisten joukko = Pelastuksen kokenut Jeesus-joukko.
Siihen kuuluu valtavasti muitakin ihmisiä kuin vain osa hengellisesti sokeista vanhoillislestadiolaisista.
Itse en olisi pystynyt vastaamaan eli tyrmäämään sinun väitettäsi. Mutta täytyy sanoa "aamen" näille monille hyville vastauksille, jotka tässä on raamatun ja lestadiolaisuuden historian pohjalta kirjoitettu. Yhden huomautuksen haluaisin antaa! Historian tutkimus tälläisissa tapauksissa perustuu vain siihen materiaaliin, mitä on saatavilla. Olisipa itse L.L.L selventämässä omaa uskoaan ja käsitystään tästäkin asiasta, ettei vaan kenellekkään jäisi epäselväksi. Onneksi meidän uskomme ei perustu lestadiuksen teksteihin, vaan raamattuun. L.L.L tekstit kyllä ovat hyvää luettavaa vielä tänäkin päivänä. Niissä kannattaa ottaa huomioon se ympäristö ja ihmiset, joiden keskellä LLL eli.
"Olisipa itse L.L.L selventämässä omaa uskoaan ja käsitystään tästäkin asiasta, ettei vaan kenellekkään jäisi epäselväksi."
kertomassa omin sanoin oppejaan, niin ne eivät jäisi vanhoillislestadiolaisille epäselväksi. Nyt kyseisiä Raamatusta löytyviä oppeja ja opetuksia on vl-herätysliikkeen toimesta runneltu ja väännelty milloin mihinkäkin suuntaan.
Vl-herätysliike vähät välittää Jeesuksen sanonnasta:
"Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekevät ja raskautetut, niin minä annan teille levon."
Vl-herätysliike vähät välittää Raamatun ydinsanomasta:
"Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut."
Vl-herätysliike paljon välittää väärästä opista:
"Usko rauhanyhdistykseen ja vanhoillislestadiolaisuuteen. Vain siten voit pelastua ja tulla uskoon."
Tässä katkelma Jouko Talosen luennosta STI:ssä. Itsekin muistan joskus lukeneeni Talosen siteeraaman Laestadiuksen sanonnan, jossa Laestadius arvelee baptistien joukossa olevan enemmän elävää uskoa kuin Ruotsin valtiokirkossa, mutta en muista missä se lukee. Talosen mainitsema eri ryhmiin jakautumista ruoskiva saarna minulla saattaa olla kotona jossain tietokoneen kätköissä.
http://www.teolinst.fi/luennot/jt000223.html
""Elävän" ja "kuolleen" uskon ero merkitsi myös sekä soteriologista että sosiologista erottelua herätyksen kokeneiden uskovien ryhmän ja vain kastettujen paikallisen luterilaisen seurakunnan jäsenten kesken. Laestadiusen ecclesiola in ecclesia -ajattelu ei kuitenkaan sisältänyt sitä eksklusivismia, jota alkoi esiintyä myöhemmän lestadiolaisuuden eräissä osaryhmissä suuren hajaannuksen jälkeen 1900-luvulla. Laestadiukselle oli ratkaiseva kriteeri juuri uskon kokemus.
Hän saattoi katsoa, että baptistien keskuudessa oli enemmän "eläviä" kristittyjä kuin Ruotsin evankelis-luterilaisessa valtiokirkossa. Tammikuun lopussa 1844 Sorselessa pitämässään tarkastussaarnassa hän ruoti voimakkain sanakääntein lukijaliikkeen eri ryhmien keskinäistä kiistelyä ja torjui voimakkaasti hengellisestä puoluemielestä nousseen "karsinoinnin". Laestadius arvosti ja puolusti metodistipastori George Scottin toimintaa Ruotsissa. Hän piti Evankelisen Allianssin työtä positiivisena, ja suntautui ylipäänsä myötämielisesti anglosaksiseen herätyskristillisyyteen. Laestadiuksen kirjeenvaihto Göteborgin tuomiorovastin ja raittiustaistelija Peter Wieselgrenin kanssa heijastelee varsin "veljellistä" yhteyttä."
Yhtälailla voitaisiin tulevaisuudessa alkaa puhumaan esim. tähän tapaan:
Vl:t piti elävänä uskona kirkkoon kuulumattomien, ortodoksien, luterilaisten ja Anteeksi antamuksen kirkkoon kuuluvien uskoa.
tämä juttu