Kiukaan ohjauskeskus

Kutsu kuule huoltomies sähkäri paikalle,niin asia hoituu!

Hetkonen soot mittaillu sieltä virtoja, pihtivirtamittarilla ilmeisesti vai miten? Kiinnostaa että jos 2A oli virta niin mikä oli jännite silloin? Siithähän näkeepi vähän, jos jännite on oikea ja virta 2A ni vastus rikki. Mutta jos jännite naurettavan pieni niin silloin jossain muualla kyllä paikat hehkuu..

Nythän lähetään tutkimaan asiaa silleen et kiuas auki ja katotaan että tuleeko kaikille vastuksille jännite. Jos jännite on mitä kuuluu ja ei lämpii ni vastushan siinä on rikki.

Jos jännite ei tule sinne asti niin yleismittarilla katotaan seuraavasta pisteestä mikä lienee kiukaan kytkentärasia seinässä. Jos sinne tulee jännite niin kiukaan tehonsäätöyksikkö todennäköisesti rikki.

Jos sinnekkään ei tule jännitettä niin sitten sähkökaapille sinne kontaktoreille ja katotaan että missä jännite löytyy.

Uusittiinko ohjauskeskus, kun kiuas uusittiin?
Jos ei niin käyttötunnit täunnä?
Ainakin vanhemmissa isoissa kiukaissa on ollut kaksiportaisia tehonohjauksia lämpötilan mukaan, sekin voi aiheuttaa omat metkunsa.

Ja kun kyseessä on virman sauna, niin ei raaskita oikeata sähkäriä käyttää?

Joo, mut niitä vastuksien arvoja on aika vaikee mitata jos resistanssia ajattelet. Resistanssi muuttuu kun vastus lämpii joka riippuu vastuksen läpimenevästä virrasta. Yleismittarin mittavirta on tyyliin muutama ”piko” ja sillä ei vastusta paljoa lämmitetä, näin voi näyttää että ovat kaikki kunnossa jos vain virta läpi menee.

Nyt vaan ku lissut lähtee pukuhuoneesta ni ohjauskeskus auki ja katot että mihin asti se 230v tulee, todennäköisesti just jonkun kontaktorin jälkeen ei enää eteenpäin mee ni sitten se vaihtoon.

Kyllä sen ihan helposti sai jo saunakeskukselta mitattua. 1. vastuspari 10 ohmia
L2 ja L3 oli nyt jo yli 200 M ohmia. Kyllä sen sit vastuksista huomasi kun alko kiviä
poistaa niin entisiä ovat.

Takuulla vastukset palaneet.Tai sit ei tule 2 vaiheelle jännitteitä.

Johan saatiin kiukaan toiminnastakin tiedettä...

Ohjauskeskuksen jälkeen kun miitataan kiukalle menevä pääjännite ja vaihejännite ja jos niissä eroa niin vika ok:ssa tai ennen sitä, jos jännitteet normaaleja, niin vika ohjauskeskuksen jälkeen, (käytännössä silloin aina kiukaassa)

Nopeasti laskiessa 15kW:n kiukaassa 3-vaihesyötössä (siis yksikanavaisessa, niinkuin ohjauskeskus C150VKK on) normaali vaihevirta on 20A ja loput 2A muista vaiheista johtuvista indusoituneista sähköistä.

Tuo 2A alkuperäisen mittailusta johtunee pelkästään pihtivirrtamittarista sen osaamattomasta käytöstä. (en jaksa uskoa, tai en halua, että aloittaja olisi kytkenyt ampeerimittarin kiukaan jokaiseen virtapiiriin...)


Joten vikapaikan selvennys olisi aloittajan tapauksessa ollut jo helpompaa pelkästään jännitteitä mittaamaalla.

Ps. jos perus vastus lämpenee, niin ei siinä muutu vastusarvot, ainakaan isosti, eriasia jos kyseessä on itsesäätyvät jne...

Miten pysty päättelemään onko kiukaan vastuksissa vikaa vaiko onko ohjauskeskuksen koskettimen kärjet palaneet jänniteitä mittaamalla.
Tuossahan tuli täysin selväksi jo että 2 vastusparia on palanut.

Jos mittaat ohjauskeskuksen jälkeisen vaihejännitteen (nolla-vaihe), niin kiukaan sisäisistä kytkennöistä riippuen jokaisen vaiheen ja nollan välillä saattaa olla n.230V vaikka sulakkeita olisi palanut. (eli yhden vaiheen jännite voi kiertää vastuksen läpi toiselle vaiheelle, tällöin kiuas kyllä kytketty väärin, mutta niitäkin tullut vastaan ja useimmiten tällaiset tapaukset tullee moottoripuolella vastaan)

Jos taas pääjännite (vaihe-vaihe) on 400V, niin vika on mittauspisteestä eteenpäin, jos taasen joidenkin vaiheiden välinen mittaustulos huitelee 0V hujakoilla, niin vikapiste on taasen taakseppäin (keskukseenpäin).

Tolleenhan se käy...
Olen edelleen sitä mieltä että resistanssimittaus yleismittarilla, käyttöönottotestereillä tai muillakaan pienivirtaisilla mittalaitteilla ei ole luotettavaa jos on syytä epäillä että vastus on viallinen.

Jos vastus on sisältä vain yhdestä kohtaa rikki, mutta päästää virtaa läpi. Silloin voi tulla tilanne että vain tämä yksi kohta vastuksesta kuumenee, ja hehkuu sitäkin enemmän. Hehkumisen seurauksena resistanssi nousee siinä kohdassa hehkulampun tapaan.

Kun sama vastus kytketään irti kiukaasta ja mitataan yleismittarilla resistanssi, niin yleismittarin pieni mittavirta ei lämmitä vastuksen rikkoontunutta kohtaa jolloin virta pääsee vaivattomasti kulkemaan rikkoontuneesta kohdasta muuttamatta resistanssia.

Sama koskee kaikkea muutakin, esim. alimitoitettu siirtokaapeli lämpenee virran vaikutuksesta ja kaapelein yli menevä jännite nousee johtuen lämmön aiheuttamasta resistanssimuutoksesta.

Kyllähän tuolla "meggerillä" haju on ei siinä mitään, mutta täysin resistiivisen vastuksen vertaaminen wolframilankaan suojakaasussa (hehkulamppu) menee hieman metsään.

Esim kiukaan teho on sama vaikka vastukset olisivat punaisena, eli kysymys meggerille: voiko kiukaan vastuksen resistiivisyys muuttua, kun jännite on "vakio", eli kuluttaako kiuas vähemmän sähköä kuumana? (tehokerroinhan on sitten kiukaalle 1)

Asennustesterilläkin kyllä löytyy vikapaikka, jos ei muuten, niin eristysvastusta mitattaessa. Yleismittari ei välttämättä löydä vikaa esim nousukaapelista:

Ilman kuormaa jännite pääsee läpi ok.
Kuorman kanssa(asunto "päällä") vaiheiden 2 tai 3 varoke palaa.
Yleismittarilla mitattuna kaikki välit 0 ohm.

Asennustesterillä kyllä huomataan että L2 ja L3 oikosulussa, riippumatta lämpötilatasosta vikapaikan kohdalla.

Kysymys "meggerille", miksi vaiheiden sulakkeet voivat palaa vuorotellen?

Nonii, nyt alkaa pysymään pas*apäällä jo suu supussa!

Oma käsitykseni on että vastustyypistä riippuen resistanssi voi muuttua jos vastus on punaisena hehkuvaa tyyppiä. Rinnastan taas vaikka auton hehkutulpaan, kylmänä yleismittari voi näyttää nollaa mikä tuskin kuitenkaan on totuus kun autoa hehkutetaan.

Tai laitetaan 12v 55w hehkulamppu metrin mittaiseen virtapiiriin, kokeillaan 1,5mm2 ja sitten 0,2mm2 kaapelilla.

Kuparin resistanssi muistaakseni neliöisellä kaapelilla 0,0178ohm per metri joten lähtökohtakin on jo eri, mutta asiaa tutkimatta väitän että ohuemmalla kaapelilla resistanssi kasvaa epälineaarisesti kuormituksessa.

Kiinnostusta herättää myös hehkulamppu, eikö hehkulamppu ole tyhjiötilassa ja sitten on noita jalokaasuja kuten halogen, krypton ja myös xenon on kaasu vaikkakin se sekoitetaan yleensä kaasupurkausvaloihin.

Tohon itse kysymykseen ei varmaankaan mitään sekokielistä vastausta multa saa (toisin sanoen en tiedä). Nyt jos tilanne on se että vikaa rupeaa löytymään vasta eristysvastusmittauksessa joka tarkoittaa korkeita jänniteitä niin oma selitykseni olisi se että sähkö hyppää vaiheesta toiseen Û kohdalla.

kun kaksi vaihetta oikosuljetaan niin piiriin tulee molempien vaiheiden saman arvoiset sulakkeet. joista on sitten satumaa kumpi milloinkin kärähtää.

Burn to be...
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012051215565740_uu.shtml

Melko hyvä otanta, 11-23.