Ongelmani on todellinen painajainen.
Haluaisin purkaa sydäntäni tässä ja nyt. Kertokaa omia mielipiteitänne seuraavasta asiasta.
Ongelma liittyy ääneeni. Olen 23-vuotias mies, jolla on paha puhevika, ja korkea naisellinen ääni. Olen kuunnellut haukkuja äänestäni lukuisat kerrat. Nyt kuitenkin asia on alkanut vaivaamaan joka minuutti, aamusta iltaan.
Olin töissä eräässä kaupassa vuoden, ja useat asiakkaat väittivät minua ulkomaalaiseksi ääneni perusteella. Äännän sanat kuulemma oudosti. Myös silloinen työnantajani vinoili päin mm. matkimalla ääntäni ja lässyttämällä, sekä mainitsemalla homohäistäni 10 vuoden kuluttua jne..en ole kuuna päivänä homo. En ole seurustellut koskaan, ja minulla ei ole ystäviä paljonkaan. Monet ystävistäni ovat naisia. He ovat ymmärtäväisiä ja arvostavat minua juuri sellaisena kuin olen. Toisessa työpaikassani yksi 18-vuotias poika alkoi nälvimään ääntäni, ja komenti minua puhumaan eri tavalla. Olin hänen mielestään hinttimäinen mies.
Sydämeni on särjetty. Miten minun pitäisi jatkaa eteenpäin?
Hyväksyisittekö minut vai nälvisittekö päin naamaa? Voiko kaltaisteni kanssa ystävystyä koskaan? Saanko koskaan perhettä?
Kaikki vähät ystäväni, vanhempani, kaksi parasta työkaveriani ja sukulaiseni väittävät minun olevan täysin normaali, ja kiistävät lievän s-viankin. Mitä siis ajattelette? Miten minun pitäisi suhtautua asiaan? Ketä uskon, ketä en?
Onko vika minussa vai muissa? Olen kiitollinen kaikista asiallisista kommenteista!
Haluaisin purkaa sydäntäni tässä ja nyt. Kertokaa omia mielipiteitänne seuraavasta asiasta.
Ongelma liittyy ääneeni. Olen 23-vuotias mies, jolla on paha puhevika, ja korkea naisellinen ääni. Olen kuunnellut haukkuja äänestäni lukuisat kerrat. Nyt kuitenkin asia on alkanut vaivaamaan joka minuutti, aamusta iltaan.
Olin töissä eräässä kaupassa vuoden, ja useat asiakkaat väittivät minua ulkomaalaiseksi ääneni perusteella. Äännän sanat kuulemma oudosti. Myös silloinen työnantajani vinoili päin mm. matkimalla ääntäni ja lässyttämällä, sekä mainitsemalla homohäistäni 10 vuoden kuluttua jne..en ole kuuna päivänä homo. En ole seurustellut koskaan, ja minulla ei ole ystäviä paljonkaan. Monet ystävistäni ovat naisia. He ovat ymmärtäväisiä ja arvostavat minua juuri sellaisena kuin olen. Toisessa työpaikassani yksi 18-vuotias poika alkoi nälvimään ääntäni, ja komenti minua puhumaan eri tavalla. Olin hänen mielestään hinttimäinen mies.
Sydämeni on särjetty. Miten minun pitäisi jatkaa eteenpäin?
Hyväksyisittekö minut vai nälvisittekö päin naamaa? Voiko kaltaisteni kanssa ystävystyä koskaan? Saanko koskaan perhettä?
Kaikki vähät ystäväni, vanhempani, kaksi parasta työkaveriani ja sukulaiseni väittävät minun olevan täysin normaali, ja kiistävät lievän s-viankin. Mitä siis ajattelette? Miten minun pitäisi suhtautua asiaan? Ketä uskon, ketä en?
Onko vika minussa vai muissa? Olen kiitollinen kaikista asiallisista kommenteista!
Vastaukset 5
Vanhimmat
No ei tuo kovin paha ongelma voi olla kun miettii mitä kaikkea muuta voisi olla. Taitaa olla psyykkinen ongelma itsellesi enemmän.
Mitähän tähän keksis :D Sano seuraavalle onnen onkijalle että turpa kii tai se turpoo kii...
Vika ei ole sinussa!
Tällaisia pelkureita (et sinä vaan ne piikittelijät) on ystäväiseni aina liikenteessä, sille me ei voida mitään. Ja nimenomaan tämä tieto sinun on pidettävä mielessäsi, se on ykkösasia.
No mitä voit tehdä asialle. Otat tällaiset sinua ärsyttävät keskustelut heti "haltuusi". Rohkeaa ja suoraa kommunikointia vain tällaisten "kusipäidenkin" kanssa. Kerrot heti, että tällainen keskustelu saa loppua samantien. Sanot, että jos ei keskustelun sävy muutu, niin meillä ei ole silloin ole ikävä kyllä mitään keskusteltavakaan.
Eli tällaisen henkilön tarkoitus on ainoastaan kontrolloida sinua. Tämä toinen todennäköisesti vaähättelee asiaa ja sanoo sinun kuvittelevan vain. Älä mene siihen vipuun vaan otat härkää sarvista, etkä anna tämän toisen tehdä sitä kontrollointia. Hoidat tilanteen asiallisesti, mutta tiukasti itse kontrolloiden tapahtumaa.
on puhevika,olet varmasti sen puitteissa hoidossa,eikö totta?Onko sinulla esim. s-vika vai ei?Omasta mielestäsi on,sukulaisten ei,miten puheterapeutin mielestä?
Itse kävin aikuisikään asti puheterapeutilla,kaikkea ei tietystkiään saatu korjatuksi,mutta,suurimmaksi osaksi kylläkin.
Miten sinulla,millaista apua puheterapia tuo?Itselleni tehtiin pieni operaatiokin.
Nämä sinua arvostelevat ihmiset sinun kannattaa jättää omaan arvonsa.
Eipä se aina ole niin helppoa jättää asioita omaan arvooonsa, sori vaan
Ääni on osa ihmisen kokonaisuutta ja ihminen tulee kokonaisena hyväksyä.
Jos asia kovin vaivaa sinua, voisi puheterapeutista kyllä olla apua.
Vielä halvemmalla pääsee, jos menee mukaan johonkin harrastajateatteriporukkaan.
Se mitä sanotaan on tärkeämpää kuin ääni.:)