miksi tulit ja jotenkin onnistuit avaamaan sydämeni ja sieltä avautui myös jotakin sellaista, mistä en tiennytkään. Haavoittuvuutta, herkkyyttä, tarvitsevuutta. Eikä sinusta ollut siihen. Leikittelet vain. Miksi et nähnyt kuinka satutit?
Nyt olen itkenyt jo tämän sydänparkani kanssa yli puoli vuotta ja se ei parane. Ei mene takaisin kiinni, se vuotaa ja mä vajoan sen kanssa, vaikka parhaani yritän.
Elämäni pahin virhe oli rakastua suhun. Vaikka niin monta kertaa hylkäsit, käänsit selkäsi, satutit, muistan myös liian hyvin sen kaiken hyvän ja sen miksi ylipäätään näin pääsi käymään.
Nyt olen itkenyt jo tämän sydänparkani kanssa yli puoli vuotta ja se ei parane. Ei mene takaisin kiinni, se vuotaa ja mä vajoan sen kanssa, vaikka parhaani yritän.
Elämäni pahin virhe oli rakastua suhun. Vaikka niin monta kertaa hylkäsit, käänsit selkäsi, satutit, muistan myös liian hyvin sen kaiken hyvän ja sen miksi ylipäätään näin pääsi käymään.
Vastaukset 5
Vanhimmat
=`(
...mutta yritän jaksaa uskoa että vielä jonain päivänä löytyisi se turvallinen syli, ihminen, jonka syliin voisin luottavaisin mielin laskea myös tämän haavoittuvan puoleni. Sen joka eniten kaipaakin rakkautta. .....
.....jonain päivänä?
Et kai ole se keneksi luulen? Alan olla susta huolissani.
jaa-a, olen nainen Helsingistä ja meitäkin on aika paljon. Eipä siinä mitään, olen itsekkin välillä aika huolissani. Terapia-aika on jo varattuna... :(
No sitten et ole se joksi luulin. Hyvä, että saat apua asioidesi käsittelyyn.
Voimia sinulle!