Mikä vittu mulla on

Eli olen jo jonkin aikaa, hyvinkin pitkään miettinyt, mikä minua vaivaa. Viime kesänä alkoi minulla unettomuus ja sitten syksyllä alkoi olla niin että en meinannut kestää enää olla koulussa, ja olin muistaakseni aika paljon surullinen ja monesti ajattelin että parempi olisi olla kuollut. Se jotenkin tuntui tasoittuvan se tilanne, ikään kuin koulussakaan oleminen ei enää tuntunut niin hirveältä ja ahdistavalta. Ajan mittään tunui että entistä vähemmän oli sitä entisenlaista surullisuutta ja koulussa olemisen tuottamaa ahdistusta, ja aloin miettiä että mihin tunteet on alkaneet mennä. Nykyään tilanne on sitten sellainen että en pysty oikein kokemaan sellaista tunteellisuutta tai siis vaikka kun kuuntelen musiikkia, se ei enää heätä tunteita kuten ennen, eikä mikään muukaan, en ole itkenyt pitkään aikaan. Enkä osaa olla oikeasti iloinenkaan, ihmistenkin kanssa kun juttelee, se oma oleminen siinä tilanteessa ei tunnu aidolta. Mitä tämä tällainen kehitys surullisuudesta tällaiseen ilottomaan ja suruttomaan tilaan on, mihin ne tunteet on kadonneet. (joo käyn tietysty jo terapiassa, ei tarvitse kysellä tai kehottaa sinne lähtemistä, mutta tilanne ei vaan ole tuntunut muuttuvan, muuten kuin että se mikä jo edellä kuvasin. Parempaan päin ei terapia ole ainakaan vienyt) Laitan loppuun vielä tästä nykytilanteesta lisää että entiset asat eivät ole pitkään aikaan enää kiinnostaneet, ja aika lailla välinpitämättömältä toisinaan tuntuu. Psykiatrikaan ei ole muuta diagnoosia tehnyt kuin jonkun ahdistuneisuuden, mutta se on vaan mietityttänyt kun en kuitenkaan ole ollut pitkään aikaan samalla lailla ahdistunut kuin silloin vielä viime syksynä, sekin tuntui silleen laantuvan. On vain sellainen tasainen, sunnilleen mitäänsanomaton olo koko päivän. Osaako joku sanoo jotain tästä? Ja tuli muuten mieleen taas että mikä hitto miun päässä suhisee/inisee, käsittääkseni siitä osti kun unettomuus alkoi on sitä ollut, ja tuossa viime hiihtoloman aikoihin kävi silleen että oli monia päiviä kummaa paineen tunnetta päässä ja en saanut millään nukuttua, ja sen jälkeen on tuntunut se suhina voimakkaampana. Muutenkin tuntuu että mitä se miun uni ylipäätään on, aamulla ei tunnu että edes heräisin mistään, enkä ole virkeä ollenkaan.
063
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


nimru kirjoitti:

Eli olen jo jonkin aikaa, hyvinkin pitkään miettinyt, mikä minua vaivaa. Viime kesänä alkoi minulla unettomuus ja sitten syksyllä alkoi olla niin että en meinannut kestää enää olla koulussa, ja olin muistaakseni aika paljon surullinen ja monesti ajattelin että parempi olisi olla kuollut. Se jotenkin tuntui tasoittuvan se tilanne, ikään kuin koulussakaan oleminen ei enää tuntunut niin hirveältä ja ahdistavalta. Ajan mittään tunui että entistä vähemmän oli sitä entisenlaista surullisuutta ja koulussa olemisen tuottamaa ahdistusta, ja aloin miettiä että mihin tunteet on alkaneet mennä. Nykyään tilanne on sitten sellainen että en pysty oikein kokemaan sellaista tunteellisuutta tai siis vaikka kun kuuntelen musiikkia, se ei enää heätä tunteita kuten ennen, eikä mikään muukaan, en ole itkenyt pitkään aikaan. Enkä osaa olla oikeasti iloinenkaan, ihmistenkin kanssa kun juttelee, se oma oleminen siinä tilanteessa ei tunnu aidolta. Mitä tämä tällainen kehitys surullisuudesta tällaiseen ilottomaan ja suruttomaan tilaan on, mihin ne tunteet on kadonneet. (joo käyn tietysty jo terapiassa, ei tarvitse kysellä tai kehottaa sinne lähtemistä, mutta tilanne ei vaan ole tuntunut muuttuvan, muuten kuin että se mikä jo edellä kuvasin. Parempaan päin ei terapia ole ainakaan vienyt) Laitan loppuun vielä tästä nykytilanteesta lisää että entiset asat eivät ole pitkään aikaan enää kiinnostaneet, ja aika lailla välinpitämättömältä toisinaan tuntuu. Psykiatrikaan ei ole muuta diagnoosia tehnyt kuin jonkun ahdistuneisuuden, mutta se on vaan mietityttänyt kun en kuitenkaan ole ollut pitkään aikaan samalla lailla ahdistunut kuin silloin vielä viime syksynä, sekin tuntui silleen laantuvan. On vain sellainen tasainen, sunnilleen mitäänsanomaton olo koko päivän. Osaako joku sanoo jotain tästä? Ja tuli muuten mieleen taas että mikä hitto miun päässä suhisee/inisee, käsittääkseni siitä osti kun unettomuus alkoi on sitä ollut, ja tuossa viime hiihtoloman aikoihin kävi silleen että oli monia päiviä kummaa paineen tunnetta päässä ja en saanut millään nukuttua, ja sen jälkeen on tuntunut se suhina voimakkaampana. Muutenkin tuntuu että mitä se miun uni ylipäätään on, aamulla ei tunnu että edes heräisin mistään, enkä ole virkeä ollenkaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu