Olen tällä hetkellä todella yksinäinen koska parisuhteeni päättyi juuri joka kesti melki kolme vuotta.Asun tällä hetkellä paikkakunnalla jossa minulla ei ole ystäviä,koska täällä on vaikea saada ystäviä . Olen asunut ko. paikkakunnalla jo reilut viitisen vuotta niin luulisi minulla jo ystäviä olevan. Miten yksinäisyydestä voi selvitä ?!
Yksinäinen sydän
Anne
17587
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tuu tänne sit valittamaan kun olet ollut 5 vuotta ilman kavereita tai parisuhdetta, niin tiedät silloin vasta mitä yksinäisyys todella on.
Rohkeasti vain tutustumaan ihmisiin. Itse ainakin olen huomannut, että monet kaipaavat juttukaveria. Tutustua voi melkein missä vaan, kun on avoimin mielin liikkeellä.
No, ainakin minä oon yrittäny olla avoimin mielin, mutta ei jaksa enää. Mulla ei oo muille mitään tarjottavaa, eikä niillä muilla minulle. En harrasta tupakointia tai alkoholia, en omista telkkaria, en juurikaan katsele leffoja, musamaku on syvällä marginaalissa, mulla ei oo lemmikkejä. Ei ole juuri mitään, mistä puhua muiden kanssa... no, ehkä jotkut filosofisluonteiset keskustelut ja asioiden analysointi kiinnostaisi.
Turhanpäiväinen small talk on iso turn-off. Minun haluamani kaltainen keskustelu taas on käytännössä kaikille muille turn-off, vähän aikaa ehkä jaksavat, mutta sitten näkee ja aistii kuinka vastapuoli haluaa palata siihen nopeaa ja tarkoituksettomaan jauhantaan, jossa voi turvallisesti kellua kuplassa eikä tarvitse kyseenalaistaa oman elämänsä perustuksia. Ihmiset pakenevat minua, enkä minä aio toimia oman itseni vastaisesti, se olisi itsensä pettämistä.
Ollaan sitten yksin vaikka koko elämä.
P*rkele.
Yksinäisyys parisuhdeen päättyessä tuntuu vamasti maailmanlopulta, varsinkin jos ei ole ystäviä kenelle kertoa ja purkaa sydäntään. Tuttua huttua. Oletko ajatellut että nyt sulla on aikaa alkaa vaik kehittään itseäs, opetteleen jotain uusia taitoja, vaikka joku harrastus, ryhmäliikunta juttuja ym. Niissäkin tapaa ihmisiä, vaikka nyt ei heti sydänystäviä löytyiskään, mutta että tapaa muita ihmisiä ja muutaman sanasen ehkä vaihtaa. Pienin askelin eteenpäin, niin päivä päivältä alkaa ehkä helpottaan. Pyri ajatteleen että elämässä kaikki muuttuu, mikään ei ole ikuista, kaikki päättyy joskus, myös tämän hetkinen olo ei ole ikuista. Buddha kehotti ihmisiä pitämään kaikkia kokemuksia pysymättöminä.
Itsekin vielä kamppailen oman rakkaani ja sielunkumppanini menettämisen kanssa, joka oli myös ainoa paras ystäväni. Minullaan ei ole kenelle jutella, mutta täytyy vaan yrittää mennä eteenpäin ja helposti tulee niitä tunteita että alkaa tarraileen menneisyyteen ja muistelemaan, siinä kohtaan yksinäisyys ja tuska tuntuu lopulliselta. Mutta päivä kerrallaan..tsemmpiä! Et ole yksin, meitä on täällä monta samassa veneessä.
Menkää ja tehkää vaikka vapaaehtoistyötä sairaiden, vammaisten, vanhusten ja muiden yksinäisten luo, niin ei tarvitse olla yksin ja saatte sisältöä elämäänne. Tuollainen jatkuva yksinäisyydestä ruikuttaminen on narsistista, MINÄ OLEN YKSINÄINEN, MINÄ TARVITSEN, MINÄ, MINÄ....helvetti, että olette itsekeskeisiä turhasta vinkujia! Teillä on asiat liian hyvin siinä se teidän ongelmanne, on ei se, että olisitte yksinäisiä. Yksinäisyys on tekosyy teidän NARSISMILLENNE.
Osittain samaa mieltä, mutta purkaus osui väärään ketjuun.
Yksinäisyydestä pois pääsy vaatii muiden ihmisten tervehtimistä ja jutustelua. Kaikkien kanssa ei voi ystävystyä, mutta ei aina voi odottaa että aloitteen tekeminen on jonkun toisen vastuulla. Ujolle tosi rankkaa, ulospäinsuuntautuneelle jokapäiväistä.
Juttelemalla voi löytää henkilön jolla on itselle mieluinen "sisäinen kauneus". Pelkkä ulkonäkö ei kerro kaikkea. Kaunis ihminen voi olla ujo ja kiltti - tai täynnä itseään.
Jos noin ottaa nämä kirjoitukset kupoliin niin mitä HITTOA näitä sit luet ku et tunnu mitään yksinäisyydestä ihan oikeasti tietävän !!! KIITOS VAAN ,KUN SAIT PAHAN MIELEN !!!
Hyvä nimimerkki ottaa kupoliin ! Ota kuule asioista ensin selvää ennenkuin alat haukkua !!! Satun työskentelemään jo päivittäin vanhusten ym. parissa , että KIITOS vaan vinkistä !!
Yksinäisyydestä voi selvitä oppimalla rakastamaan yksinäisyyttä.
Kysymykseen vastatakseni, jos joku löytäisi patenttiratkaisun ongelmaan, olisi
varmaan rikas ihminen. Tokkopa yksiselitteistä vastausta on olemassakaan,
eri ihmisillä vaan erilaiset selviytymistavat, joku pärjää asian kanssa paremmin
joku huonommin.
Se on varma, että kukkaan ei tuu kotoonta hakemaan ja poistamaan yksinäisyyttä. Ihmisten ilmoille vaan, mitä sitten sinun tapauksessa voisi tarkoittaa, riippuu siitä mistä tykkäät?
Itse olen jutellut ihmisten kanssa punttisalilla, ryhmäjumpissa, luonnossa, puistoissa, kahviloissa, bändien keikoilla, vapaaehtois hommissa jne.. Se on vaan mentävä ja avattava suunsa. Mikä on pahinta mitä siinä voi tapahtua? Menettää hetkeksi yksinäisyytensä :)
Kerroit, että paikkakunnalta on vaikea saada ystäviä. Helpompaa voisi olla etsiä uusi miesystävä. Voisit kokeilla kapakoita tai nettitreffejä alkuun. Hyvällä tuurilla voit saada uuden miesystävän kautta uusia ystäviä. Kannattaa kokeilla, koska naiselle parisuhteen saaminen ja sen kautta sosiaalisen verkoston laajentaminen on paljon helpompaa.
Ite olen asunut täysin vieraalla paikkakunnalla kuutisen vuotta. Parisuhdetta en tietenkään ole onnistunut löytämään (olen ujo tavismies), mutta sentään joitakin tuttavuuksia, joten sulla on kyllä paljon paremmat saumat nyt. Tsemppiä ja miestä hakemaan!
Kiitos,nimimerkki yleinen vuodattaja kirjoituksestasi !! Sait aikaan HETI paremman mielen !!! Ehkei tämä elämä sittenkään ole niin syvältä kun vielä löytyy ihmisiä jotka jaksaa olla toisia kohtaan positiivisia !! Toivon sydämmestäni,että tulet löytämään itsellesi sen "Elämäsi rakkauden" . Mulla sen löytymiseen taas luo omat paineensa oma ylipaino , mutta sille asialle voi kyll jotain tehdä ... Mulle vaan merkkaa enempi toisen luonne ku ulkonäkö !! Ei muutakuin TSEMPPIÄ sinullekkin ja aurinkoista kesää 2012 !!!
just joo, et sä ottais mitään läskiä miestä ittelles.
Moi nimimerkki " Älä huijaa !" Älä puhu asioista joista et mitään voi puhua ku et mua tunne ku mä katos oon ylipainoisen miehen kanssa ollut !!!
No ei tartte olla ilkeä. Ihmisille merkkaa niin erilaiset asiat eri asioita. Totta puhuen tärkeintä on se sisin, mutta ei ulkonäönkään merkitystä voi väheksyä.
Tsemppiä Anne, mä ehdottaisin sulle ihan ystävien löytämismielessä vaikkapa nyt oman paikkakunnan Keventäjiä, Painonvartijoita tai muita sellasia ryhmiä, joissa voi yhdessä liikkua. Varmasti uimahallilla tai normiseuroissa on toimintaa siten, että se ei maksa juuri mitään. Ilmatteeksikin voi liikkua ja löytää kaverin liikkumaan, kun laitat jonnekin ilmotustaululle tietojasi.
Yksinäisyys on tosi ikävää, mulla sama tilanne sen suhteen. En ole onnistunut uusia ystäviä löytämään arkeen, töissä niitä on ja ystäviäkin, mutta ovat ihan eri paikkakunnilla. Nyt aattelin alottaa juoksutapahtumissa käynnit, jos vaikka sieltä tarttuisi muutama samanhenkinen ihminen matkaan..Mulle viikonloput on pahimmat, en tiedä miten niistä selviää kun ainoat ihmiset kelle puhun on kaupan kassa tai videoliikkeen vuokraamon työntekijä..
Voimia yksinäisille sieluille!
Kiitos vinkeistä nimimerkki "Kokemust o " Tuo uimahalli olis muuten ihan jees,mutta kun tällä paikkakunnalla jolla asun,ei uimahallia ole , vaikka tämä kaupunki onkin. Painonvartijoita ei enää ole joten sinnekkään en voi mennä ja sitäpaitsi mulla jo siitä kokemusta on ja en taatusti menis vaikka maksettais , sillä täällä on niin omahyväisiä ihmisiä,ettei ne ulkopaikkakuntalaista mukaansa huoli !! Mulla vaan on aina ollut periaate , että ihmisen sisin merkkaa mulle enemmän ja oon kyll ylipainoisen miehen kanssa ollut, kun en voi oikein mitään kukkakeppiä,anteeksi nyt vaan ,ottaa !! Että uskokoon kuka mitä tahtoo kun mua ei tunne !!!