Kerkeääkö esimerkiksi pääministeri täysipainoisesti perehtymään kotikuntansa mahdollisesti vähäpätöisiltäkin tuntuviin asioihin? Miksi pelkkä ääntenkalastus merkittävään asemaan nousseilla poliitikoilla sallitaan.
Kukaan ei uskone pääministerin kerkeävän aidosti perehtymään kotikuntansa apua tarvitsevan vanhuksen hellapuiden tasapuoliseen jakamiseen...
Kukaan ei uskone pääministerin kerkeävän aidosti perehtymään kotikuntansa apua tarvitsevan vanhuksen hellapuiden tasapuoliseen jakamiseen...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Äänikalastusta!
Ei tietenkään kukaan voi tehdä kahta "työtä" yhtäaikaan,etteikö toinen tai molemmat työt siitä kärsi.Tässä vaan ollaan tehty itsestä niin tärkeitä,etteivät muut "osaa" tehdä tärkeitä päätöksiä.Mitä enemmän ihminen on bessewisser,sitä enemmän haluu olla jokapaikassa päsmäröimässä.Tämä ei ole yksistään politikkojen "synti",vaan muillakin aloilla johtavassa asemassa olevilla näyttää olevan pakottava tarve olla muita neuvomassa oikeiden päätösten tekemisessä.Onko heidän työpanos on oikeissa töissä niin vähäinen jotta voimia riittää vielä iltamenoihinkin,sitäkin sietää pohtia.
Olen ollut havaitsevinani, että nämä "kaksoiskansalaiset" kyllä yrittävät käväistä kuntansa kokouksissa, mutta eivät ehdi edes kokouksen esitys- ja asialistan sisältävää kirjekuorta avaamaan, ennekuin juuri ja juuri puheenjohtajan avattua kokouksen. Kokoussalissa käy senpäiväinen kirjekuorten repimiskuhina!
Yleensä hallitusten ja valtuustojen kokouslistat ovat sen verran mittavia kaikkine liitteineen, tutkimuksineen, vaihtoehtoineen ja juridisine koukeroineen, että niihin tutustuminen tosissaan veisi vähimmilläänkin useita tunteja. Näin siitä huolimatta, että useimpien kuntien valtuustot ovat delegoineet pääosan asioista kunnanhallituksensa ratkaistaviksi. Delegointitarpeen perusteena on käytetty asiainhoidon "viraviivaistamista"!? Monesti ahkerat ja asioihin paneutuvat valtuutetut ovatkin tuskailleet, että heille asti tulee usein varsin vähän päätettävää?
Hyvänä esimerkkinä delegoinnin yllättävistäkin vaikutuksista on Guggenheim-museon käsittely Helsingisä: päätöksenteko - näinkin merkittävässä asiassa - oli sirretty kaupunginhallitukselle. Ihmettelevät siinä sitten valtuutetut, miksei aisaa tuotu heideän päätettäväkseen!