Koulutuksen määritelmä?

Nuohan on helppo hakea. Tosin hausta putoavat ne, jotka eivät ole täyttäneet kaikkia haettuja kohtia. Se taas on ärsyttävää, että koulutusalaa ei näe profiilista, ainoastaan koulutuksen määrän. Koska tosiaan kaikki eivät tee sen alan töitä johon ovat opiskelleet, ja koska koulutus usein kertoo jotain ihmisestä.

Eli jos on opiskellut inssiksi, mutta ei ole valmistunut, voi laittaa koulutus kohtaan ammattikorkeakoulu?

jfghjfgjfj kirjoitti:

Eli jos on opiskellut inssiksi, mutta ei ole valmistunut, voi laittaa koulutus kohtaan ammattikorkeakoulu?

"Eli jos on opiskellut inssiksi, mutta ei ole valmistunut, voi laittaa koulutus kohtaan ammattikorkeakoulu? "

Ei tietenkään. Pitäisi olla vaihtoehto "ammattikorkeakouluopintoja", mutta sitä ei ole olemassa. Näin ollen aikaisemmin saavutettu koulutus on voimassa. Ammattikorkeakoulu tarkoittaa muutenkin palikkaopintoja, ja keskenjääneet opinnot tuolla tasolla eivät ole minkään arvoisia. Voit joko syyttää Suomi24-deittikäyttöliittymän laatijoita oikean option puuttumisesta, tai paremmin: toteat ettei kannata, kun saavutuksesi koulutuksen suhteen ovat kuitenkin sen verran mitättömiä.

m36-intj kirjoitti:

"Eli jos on opiskellut inssiksi, mutta ei ole valmistunut, voi laittaa koulutus kohtaan ammattikorkeakoulu? "

Ei tietenkään. Pitäisi olla vaihtoehto "ammattikorkeakouluopintoja", mutta sitä ei ole olemassa. Näin ollen aikaisemmin saavutettu koulutus on voimassa. Ammattikorkeakoulu tarkoittaa muutenkin palikkaopintoja, ja keskenjääneet opinnot tuolla tasolla eivät ole minkään arvoisia. Voit joko syyttää Suomi24-deittikäyttöliittymän laatijoita oikean option puuttumisesta, tai paremmin: toteat ettei kannata, kun saavutuksesi koulutuksen suhteen ovat kuitenkin sen verran mitättömiä.

Lue lisää

Päteekö tuo sama yliopisto opintoihin?

m36-intj kirjoitti:

"Eli jos on opiskellut inssiksi, mutta ei ole valmistunut, voi laittaa koulutus kohtaan ammattikorkeakoulu? "

Ei tietenkään. Pitäisi olla vaihtoehto "ammattikorkeakouluopintoja", mutta sitä ei ole olemassa. Näin ollen aikaisemmin saavutettu koulutus on voimassa. Ammattikorkeakoulu tarkoittaa muutenkin palikkaopintoja, ja keskenjääneet opinnot tuolla tasolla eivät ole minkään arvoisia. Voit joko syyttää Suomi24-deittikäyttöliittymän laatijoita oikean option puuttumisesta, tai paremmin: toteat ettei kannata, kun saavutuksesi koulutuksen suhteen ovat kuitenkin sen verran mitättömiä.

Lue lisää

"Ei tietenkään. Pitäisi olla vaihtoehto "ammattikorkeakouluopintoja""

Juuri näin.

No alempaan korkeakouluopintoon nyt ei kamalasti vaadita, eikä opintopisteiden määrälläkään varmaan suurta vaikutusta tee. Kyllähän ne opinnot oikeasti syvenevät syventäviin opintoihin päin mennessä, vaikka eivät syventävätkään nyt yleensä mitään valaistumista aiheuta.

Koska olen opiskellut sen alemman yliopistotutkinnon, niin minulla on rasti kohdassa "yliopisto-opintoja". Jos on yhden vuoden lusmunnut yliopistolla ja saanut nuo 20 opintopistettä, sitten keskeyttänyt opinnot, niin ei kyllä kannata laittaa rastia siihen kohtaan, koska se ei todella tee hyvää vaikutusta että alleviivaa olemattomia opintoja.

Yleensäkin tuo kohta "yliopisto/ korkeakouluopintoja" antaa mielleyhtymän vähän huithapelista. asioita kesken jättävästä tyypistä (joka mielleyhtymä on minun kohdallani oikea).

Candydaatti kirjoitti:

No alempaan korkeakouluopintoon nyt ei kamalasti vaadita, eikä opintopisteiden määrälläkään varmaan suurta vaikutusta tee. Kyllähän ne opinnot oikeasti syvenevät syventäviin opintoihin päin mennessä, vaikka eivät syventävätkään nyt yleensä mitään valaistumista aiheuta.

Koska olen opiskellut sen alemman yliopistotutkinnon, niin minulla on rasti kohdassa "yliopisto-opintoja". Jos on yhden vuoden lusmunnut yliopistolla ja saanut nuo 20 opintopistettä, sitten keskeyttänyt opinnot, niin ei kyllä kannata laittaa rastia siihen kohtaan, koska se ei todella tee hyvää vaikutusta että alleviivaa olemattomia opintoja.

Yleensäkin tuo kohta "yliopisto/ korkeakouluopintoja" antaa mielleyhtymän vähän huithapelista. asioita kesken jättävästä tyypistä (joka mielleyhtymä on minun kohdallani oikea).

Lue lisää

Joo, tiedän ihmisiä, joilla lukee profiilissa yliopisto/korkeakouluopintoja ja he ovat suorittaneet yliopistossa vain muutaman kurssin ja jättäneet opiskelut siihen ;) Aika huvittavaa.

masterixx kirjoitti:

Joo, tiedän ihmisiä, joilla lukee profiilissa yliopisto/korkeakouluopintoja ja he ovat suorittaneet yliopistossa vain muutaman kurssin ja jättäneet opiskelut siihen ;) Aika huvittavaa.

Lue lisää

Huvittavaa tässä koko hösötyksessä on, että haetaan kuin työpaikkaa, eikä seuraa...!.

Candydaatti kirjoitti:

No alempaan korkeakouluopintoon nyt ei kamalasti vaadita, eikä opintopisteiden määrälläkään varmaan suurta vaikutusta tee. Kyllähän ne opinnot oikeasti syvenevät syventäviin opintoihin päin mennessä, vaikka eivät syventävätkään nyt yleensä mitään valaistumista aiheuta.

Koska olen opiskellut sen alemman yliopistotutkinnon, niin minulla on rasti kohdassa "yliopisto-opintoja". Jos on yhden vuoden lusmunnut yliopistolla ja saanut nuo 20 opintopistettä, sitten keskeyttänyt opinnot, niin ei kyllä kannata laittaa rastia siihen kohtaan, koska se ei todella tee hyvää vaikutusta että alleviivaa olemattomia opintoja.

Yleensäkin tuo kohta "yliopisto/ korkeakouluopintoja" antaa mielleyhtymän vähän huithapelista. asioita kesken jättävästä tyypistä (joka mielleyhtymä on minun kohdallani oikea).

Lue lisää

"huithapeli" jos on yliopisto-opintoja? Ahaa, eli LL lisenssiaatti on huithapeli? Tai di? Tai viitä vaille valmis maisteri. Vai niin. Kato, moni voi olla alkottanut opiskelut vaikka 40 vuotiaana. BLLLLAAAAAAHHHHHH

t43234 kirjoitti:

"huithapeli" jos on yliopisto-opintoja? Ahaa, eli LL lisenssiaatti on huithapeli? Tai di? Tai viitä vaille valmis maisteri. Vai niin. Kato, moni voi olla alkottanut opiskelut vaikka 40 vuotiaana. BLLLLAAAAAAHHHHHH

Lue lisää

Ensinnäkin, puhuin vaikutelmasta, en faktoista. Mutta kyllä kun ihminen on tietyn ikäinen ja/ tai ammatiltaan muu kuin opiskelija, ja on viittä vaille maisteri, hän on yleensä aidostikin huithapeli. Luota muhun tässä asiassa, mun tuttavapiiristä hyvin suuri osuus kuuluu kyseiseen ihmisryhmään, ja kuulun siihen itsekin.

Alle 25-vuotias, joka on ammatiltaan opiskelija ja viittä vaille maisteri taas kuulostaa hyvin pontevalta ihmiseltä.

Lääketieteen lisensiaatti on koulutukseltaan ennestään maisteri, jonka voi ruksittaa lisensiaattikohdan puutteessa.

Moni täällä tuntuu luulevan, että keskeneräiset yliopisto-opinnot olisivat suurempi meriitti kuin loppuunviedyt ammattiopinnot, mutta se ei ole mielestäni totta. En usko, että mitkään kesken jääneet opinnot tekevät hyvää vaikutusta, eri juttu, jos opiskelee parhaillaan ja on vielä nuorikin. Niiden, jotka ovat aloittaneet vanhoina uudet opinnot kannattaa mainita koulutuksena aiempi tutkintonsa, ammattina opiskelija ja kertoa tekstissä aloittaneensa vanhoilla päivillään aikuisopiskelun. Samoin muiden opiskelijoiden kannattaa mielestäni ilmoittaa se tutkinto, jonka ovat saaneet jo valmiiksi, esim. ylioppilas.

Sekin taas on eri juttu, sopisiko esimerkiksi minulle paremmin joku hiukan huithapeli vai menestynyt uraohjus. Veikkaan ensimmäistä. Vakka kantensa valitsee. Mitä rehellisemmin kertoo itsestään, sitä paremmat mahdollisuudet pitäisi olla löytää sopiva henkilö!

Candydaatti kirjoitti:

Ensinnäkin, puhuin vaikutelmasta, en faktoista. Mutta kyllä kun ihminen on tietyn ikäinen ja/ tai ammatiltaan muu kuin opiskelija, ja on viittä vaille maisteri, hän on yleensä aidostikin huithapeli. Luota muhun tässä asiassa, mun tuttavapiiristä hyvin suuri osuus kuuluu kyseiseen ihmisryhmään, ja kuulun siihen itsekin.

Alle 25-vuotias, joka on ammatiltaan opiskelija ja viittä vaille maisteri taas kuulostaa hyvin pontevalta ihmiseltä.

Lääketieteen lisensiaatti on koulutukseltaan ennestään maisteri, jonka voi ruksittaa lisensiaattikohdan puutteessa.

Moni täällä tuntuu luulevan, että keskeneräiset yliopisto-opinnot olisivat suurempi meriitti kuin loppuunviedyt ammattiopinnot, mutta se ei ole mielestäni totta. En usko, että mitkään kesken jääneet opinnot tekevät hyvää vaikutusta, eri juttu, jos opiskelee parhaillaan ja on vielä nuorikin. Niiden, jotka ovat aloittaneet vanhoina uudet opinnot kannattaa mainita koulutuksena aiempi tutkintonsa, ammattina opiskelija ja kertoa tekstissä aloittaneensa vanhoilla päivillään aikuisopiskelun. Samoin muiden opiskelijoiden kannattaa mielestäni ilmoittaa se tutkinto, jonka ovat saaneet jo valmiiksi, esim. ylioppilas.

Sekin taas on eri juttu, sopisiko esimerkiksi minulle paremmin joku hiukan huithapeli vai menestynyt uraohjus. Veikkaan ensimmäistä. Vakka kantensa valitsee. Mitä rehellisemmin kertoo itsestään, sitä paremmat mahdollisuudet pitäisi olla löytää sopiva henkilö!

Lue lisää

Millainen ihminen on mielestäsi huithapeli? Olettaisitko ihmisen olevan ehdottomasti huithapeli jos

A) hän jossain vaiheessa huomaa valinneensa väärän alan, ja alkaakin tekemään jotain ihan muuta
B) hän opintojen loppuvaiheessa saa hyvän työpaikan ja jää sille tielle, eikä tule koskaan tarvitsemaan tutkintoa, töitä riittää muutenkin
C) hän sairastuu johonkin sairauteen, jonka vuoksi joutuu keskeyttämään opintonsa (esim. on niin tunnollinen, että saa burn outin)

Näitä kaikkia tapauksia on aika paljon. Ei tule ainakaan minulle ensimmäisenä huithapelius mieleen.

DI on ylempi korkeakoulututkinto eli maisteritutkinto, asia on selvä kuin pläkki. Voihan aina profiilissa kertoa kertoa DI-koultuksen: xx vuotias DI hakee...

laita pois kirjoitti:

DI on ylempi korkeakoulututkinto eli maisteritutkinto, asia on selvä kuin pläkki. Voihan aina profiilissa kertoa kertoa DI-koultuksen: xx vuotias DI hakee...

DI-tutkinto on ainakin ollut perinteisesti selvästi laajempi tutkinto kuin maisterin tutkinto (ja on vieläkin), ja sen vuoksi siitä sai mm. enemmän opintoviikkoja kuin maisterin tutkinnosta (180 ov vs. 160 ov). Tämä ei kuitenkaan ole ainoa ero, kun itse olen opiskellut molempia tutkintoja, niin huomaa että myös DI-tutkinnon kursseja on huomattavasti enemmän kuin maisterin tutkintoon vaaditaan.

Muita asioita, jotka puhuvat DI-tutkinnon ylivoimaisuuden puolesta on se, että suoritusaika on perinteisesti ollut keskimäärin 7 vuotta TKK:ssa, kun maisterin tutkinto 5 vuotta, sekä DI-tutkintoa arvostetaan enemmän työelämässä, kun vastaavantasoista maisterin tutkintoa. DI-tutkinto vie siis keskimäärin yhtä kauan aikaa suorittaa kuin lisensiaatintutkinto yliopistolla.

Nykyään DI-tutkinnosta saa saman verran opintopisteitä kuin maisterin tutkinnostakin, mutta vie edelleenkin keskimäärin 7 vuotta aikaa suorittaa.

http://linja-aho.blogspot.com/2009/01/opintojen-viivstymisest-osa-1.html

Tekniikan alalla on tietysti myös höpsis-höpsis aloja, kuten maisema-arkkitehtuuri, mutta muuten vaatimukset ovat aika korkeitam kun puhutaan vaikkapa teknillisestä fysiikasta, matematiikasta, tietotekniikasta, informaatiotekniikasta, sähkötekniikasta, ja automaatio- ja säätötekniikasta.

Perinteisesti tuotantotaloutta on myös pidetty elitistisenä koulutusohjelmana, mutta nähtyäni muutamia väitöskirjoja alalta, niin en kyllä ole vakuuttunut. Se on sekoitus psykologiaa, kauppatieteitä ja sovellettua matematiikkaa. Kauppatiede on perusteeltaan epäilyttävää pseudotiedettä, mitä tulee mm. sen käyttämiin matemaattisiin malleihin, koska eivät kuvaa todellisuutta hyvin. Tai Google puhuu asian puolesta "pseudoscience of economics". Jos joku vääntää väikkäreitä jostakin yritysjohtamisesta, niin ollaan taas psykologian puolella, joka on pseudotiedettä: eli tarinoita turhista, tai testaamattomista teorioista.

Logistiikkaa oppii parhaiten optimointiteoriaa lukemalla, eli liittyy matematiikkaan. Portfolion, eli osakesalkun optimointialgoritmi käytiin kyllä läpi ihan lineaarisen optimoinnin peruskurssilla, ja voisi sanoa että sovellus on pseudotieteellinen (matematiikan käyttäminen ei tee mistään automaattisesti tiedettä).

m36-intj kirjoitti:

DI-tutkinto on ainakin ollut perinteisesti selvästi laajempi tutkinto kuin maisterin tutkinto (ja on vieläkin), ja sen vuoksi siitä sai mm. enemmän opintoviikkoja kuin maisterin tutkinnosta (180 ov vs. 160 ov). Tämä ei kuitenkaan ole ainoa ero, kun itse olen opiskellut molempia tutkintoja, niin huomaa että myös DI-tutkinnon kursseja on huomattavasti enemmän kuin maisterin tutkintoon vaaditaan.

Muita asioita, jotka puhuvat DI-tutkinnon ylivoimaisuuden puolesta on se, että suoritusaika on perinteisesti ollut keskimäärin 7 vuotta TKK:ssa, kun maisterin tutkinto 5 vuotta, sekä DI-tutkintoa arvostetaan enemmän työelämässä, kun vastaavantasoista maisterin tutkintoa. DI-tutkinto vie siis keskimäärin yhtä kauan aikaa suorittaa kuin lisensiaatintutkinto yliopistolla.

Nykyään DI-tutkinnosta saa saman verran opintopisteitä kuin maisterin tutkinnostakin, mutta vie edelleenkin keskimäärin 7 vuotta aikaa suorittaa.

http://linja-aho.blogspot.com/2009/01/opintojen-viivstymisest-osa-1.html

Tekniikan alalla on tietysti myös höpsis-höpsis aloja, kuten maisema-arkkitehtuuri, mutta muuten vaatimukset ovat aika korkeitam kun puhutaan vaikkapa teknillisestä fysiikasta, matematiikasta, tietotekniikasta, informaatiotekniikasta, sähkötekniikasta, ja automaatio- ja säätötekniikasta.

Perinteisesti tuotantotaloutta on myös pidetty elitistisenä koulutusohjelmana, mutta nähtyäni muutamia väitöskirjoja alalta, niin en kyllä ole vakuuttunut. Se on sekoitus psykologiaa, kauppatieteitä ja sovellettua matematiikkaa. Kauppatiede on perusteeltaan epäilyttävää pseudotiedettä, mitä tulee mm. sen käyttämiin matemaattisiin malleihin, koska eivät kuvaa todellisuutta hyvin. Tai Google puhuu asian puolesta "pseudoscience of economics". Jos joku vääntää väikkäreitä jostakin yritysjohtamisesta, niin ollaan taas psykologian puolella, joka on pseudotiedettä: eli tarinoita turhista, tai testaamattomista teorioista.

Logistiikkaa oppii parhaiten optimointiteoriaa lukemalla, eli liittyy matematiikkaan. Portfolion, eli osakesalkun optimointialgoritmi käytiin kyllä läpi ihan lineaarisen optimoinnin peruskurssilla, ja voisi sanoa että sovellus on pseudotieteellinen (matematiikan käyttäminen ei tee mistään automaattisesti tiedettä).

Lue lisää

Pitäisin tuon diplomi-insinööriyden täällä deittipalstalla salassa mahdollisimman kauan; tuo maisterikohdan ruksittaminen on siinä hyvä apu. Mutta kyllä siitä yleensä silti jää kiinni jo muutamassa viestissä, koska keskiverto DI ei tiedä mitään mistään muusta asiasta koko maailmassa kuin siitä diplomi-insinööritouhusta. Ne menevät suoraan lukiosta putkikouluunsa, sitten suoraan töihin, joilta ei jää aikaa millekään yleissivistävälle touhulle. Ne ei-keskiverrot, jotka tietävät muustakin jotain ovat varattuja jo kauan ennen kuin ehtivät valmistua.

m36-intj kirjoitti:

DI-tutkinto on ainakin ollut perinteisesti selvästi laajempi tutkinto kuin maisterin tutkinto (ja on vieläkin), ja sen vuoksi siitä sai mm. enemmän opintoviikkoja kuin maisterin tutkinnosta (180 ov vs. 160 ov). Tämä ei kuitenkaan ole ainoa ero, kun itse olen opiskellut molempia tutkintoja, niin huomaa että myös DI-tutkinnon kursseja on huomattavasti enemmän kuin maisterin tutkintoon vaaditaan.

Muita asioita, jotka puhuvat DI-tutkinnon ylivoimaisuuden puolesta on se, että suoritusaika on perinteisesti ollut keskimäärin 7 vuotta TKK:ssa, kun maisterin tutkinto 5 vuotta, sekä DI-tutkintoa arvostetaan enemmän työelämässä, kun vastaavantasoista maisterin tutkintoa. DI-tutkinto vie siis keskimäärin yhtä kauan aikaa suorittaa kuin lisensiaatintutkinto yliopistolla.

Nykyään DI-tutkinnosta saa saman verran opintopisteitä kuin maisterin tutkinnostakin, mutta vie edelleenkin keskimäärin 7 vuotta aikaa suorittaa.

http://linja-aho.blogspot.com/2009/01/opintojen-viivstymisest-osa-1.html

Tekniikan alalla on tietysti myös höpsis-höpsis aloja, kuten maisema-arkkitehtuuri, mutta muuten vaatimukset ovat aika korkeitam kun puhutaan vaikkapa teknillisestä fysiikasta, matematiikasta, tietotekniikasta, informaatiotekniikasta, sähkötekniikasta, ja automaatio- ja säätötekniikasta.

Perinteisesti tuotantotaloutta on myös pidetty elitistisenä koulutusohjelmana, mutta nähtyäni muutamia väitöskirjoja alalta, niin en kyllä ole vakuuttunut. Se on sekoitus psykologiaa, kauppatieteitä ja sovellettua matematiikkaa. Kauppatiede on perusteeltaan epäilyttävää pseudotiedettä, mitä tulee mm. sen käyttämiin matemaattisiin malleihin, koska eivät kuvaa todellisuutta hyvin. Tai Google puhuu asian puolesta "pseudoscience of economics". Jos joku vääntää väikkäreitä jostakin yritysjohtamisesta, niin ollaan taas psykologian puolella, joka on pseudotiedettä: eli tarinoita turhista, tai testaamattomista teorioista.

Logistiikkaa oppii parhaiten optimointiteoriaa lukemalla, eli liittyy matematiikkaan. Portfolion, eli osakesalkun optimointialgoritmi käytiin kyllä läpi ihan lineaarisen optimoinnin peruskurssilla, ja voisi sanoa että sovellus on pseudotieteellinen (matematiikan käyttäminen ei tee mistään automaattisesti tiedettä).

Lue lisää

Ja oletan, että toinen tutkintosi, se lyhyempi ja helpompi maisterin tutkinto, ei ole yliopistosta vaan kauppakorkeakoulusta. En oikein usko, että yliopistosta keskimääräinen lisensiaatiksi valmistumisaika olisi seitsemän vuotta.

Candydaatti kirjoitti:

Ja oletan, että toinen tutkintosi, se lyhyempi ja helpompi maisterin tutkinto, ei ole yliopistosta vaan kauppakorkeakoulusta. En oikein usko, että yliopistosta keskimääräinen lisensiaatiksi valmistumisaika olisi seitsemän vuotta.

Lue lisää

Ei ole, se on mat-luonnontieteelliseltä puolelta, eli hyvin vertailukelpoinen. Miksi muuten luulet että opiskelisin kauppatiedettä, jos pidän sitä pseudotieteenä? Teekkareiden keskuudessa on kauan pyörinyt se käsitys että kauppatieteen tutkinnon suorittaa parissa vuodessa.

Lisensiaatin tutkinnon suoritustavoiteaika on 2 vuotta useimmilla aloilla, ja jos maisterin tutkinto on 5 vuotta niin siitä tulee yhteensä 7 vuotta. Todelliset suoritusajat ovat sitten toinen asia, ilmeisesti eivät toteudu myöskään Helsingin yliopistossa, mutta paremmin kuitenkin kuin TKK:ssa (Aalto-yliopistossa).

Yksi teknikko oli ainakin ratkaissut asian niin, että oli laittanut koulutukseksi ammattikorkeakoulun. Muutenkin tuntuu, että amk laitetaan herkästi, jos on opiskellut jotain peruskoulun jälkeen.

Koulutusjaottelussa pitäisi olla opisto mukana nytkin selvyyden vuoksi. Toisaalta eihän koulutus ole niin kovin tärkeä kriteeri kuitenkaan.

No jos vaikka merkitsee sen, mikä on tällä hetkellä ajankohtainen (mitä työtä tekee nyt, millä koulutuksella), olisiko ihan ylivoimainen ajatus? Ja tarvittaessa vaikka kertoisi siellä omasanaisessa osuudessa lisää.

En ymmärrä, mihin ihmisten puhe- ja kirjoituskyky ovat hävinneet. Jos se oikea jää löytymättä sen takia, että se huolii vain ja ainoastaan ammattikorkeakoulun suorittaneen ja itse on käynyt opiston niin ehkä se ei sittenkään ollut se oikea?