Kauanko haluat olla yksin ja miksi? Onko mitään asiaa mikä muuttaisi mielesi? Kerro se minulle.
Kauanko haluat olla yksin ja miksi?
Tahdon tietää!
531840
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 53
Vanhimmat
En mä yksin tahtois olla. Ja on yksi mielessä joka vois tilanteen muuttaa mut enpä kerro kuka ;)
Niinkauan kun on hyvä olla yksin, nyt ainakin on kiva mennä omien halujensa perässä.Kaks pitkää liittoa takana niin nyt on hyvä vetää henkeä ja olla ihan yksikseen. Se tulee sitten vastaan joka muuttaisi mieleni.;))
Onko tämä miehelle vai naiselle?
Vielä hetken haluan olla yksin. Mutta on eräs jonka kanssa haluasiin olla, kenties loppuelämäni. Hänet olen teinnyt jo piiitkään, ja eräs tietty kesä jäi erityisesti mieleen..
Nyt on jo jonkin aikaa ollut sellasta menoa, että nää hommat on pakko saada pois tieltä. Tässä häslingissä häädin hänet kuitenkin pois :´( . Kaiken paineen ja uupumuksen keskellä tein sen, mitä en olisi halunut tehdä. Mutta nyt minulla ei ole varaa sekoiluun, siinä mitä nyt teen, tai saan päätökseen.
Kevään lopussa alkaa helpottaa, mutta häntä tuskin enää kiinnostaa, eikä mulla ole enää numeroakaan. Kauhea soppa :(
Voi mitä seliseliä, mutta koitahan saada viesti perille tavalla tai toisella, heti kun olet valmis...
En mä usko että Hän enää jaksaa odottaa.. löysin numeronki.. Hän on sellainen ettei hänestä tunnu pääsevän eroon, kait siinä on Se Jokin, kaikella on tarkoitus..kai
Jos joku jätkä ei jaksa odottaa että naisparka saa vähän levättyä ensin niin onpahan ääliö, nykyään on paljon uupuneita ihmisiä,
yritä saada itses kondikseen ja nauti kesästä.
Oikeesti, en mä ole yksin, sillä minulla on salaa eräs vapaa kumppani.
kiinnostaa vieraitten asiat noin kovasti, haluaako ne olla yksin ja miks ???
En mä yksin ole. Mikä herättää sen kysymyksen että mitähän helvettiä mä täällä teen!
Ei se yksinäisyys ole oma valinta, mä en vaan kelvannut kellekään. Eipä siihen voi mitenkään itse vaikuttaa, siihen syyhyn minkä takia olen joutunut olemaan aina yksin. Se elämä vain meni näin. Mä uskon siihen ett se on jokaisen kohtaloon merkitty ennakkoon, tuleeko rakkautta elämään vai ei. Mun kohdalle sitä ei ikinä tullut, ei siinä sen kummempaa.
varo, se voi tulla jo huomenna!
Höpöhöpö. Kuolema saattaa tulla enemmin kuin rakkaus mun kohdalle. Mä olen jo liian vanha enää uskomaan rakkauden olemassaoloon. Jos sitä olis ollut mun kohdalle tarkoitus tulla, niin olishan se jo tullut. Sitä ei vaan oltu mulle tarkoitettu tapahtuvaksi. Monelle muille on rakkautta tullut osaksi yllinkyllin, ovat olleet useamman kerran aviossa tai seurustelusuhteissa. Joten se siitä.
mieltä..elämään mahtuu vain kaksi todellista suurta rakastumista, ja kolmatta en
enää kerkee tässä iässä kokemaan..jos noilla sykleillä ilmenee.Ja nuokaan
kaksi ei johtanut mihinkään...ihminen ei elä ikuisesti.
En minä voi uskoa tätä todeksi..
Kerro ja tee siitä totta.
En ole sinulle tilivelvollinen..
kakista ulos vain, kun kerran aloitit.
Sinun himosi tai mielipiteesi ei vaikuta haluuni olla yksin.Ne asiat tulevat minusta kohdaltani.Joskus voi pitää taukoakin ruuhkautuneelta suosiolta.
Joo, ei ole mitään 10 vuotissuunnitelmaa paperilla. Mikä muuttaisi sinkkuuteni?! Jumalauta rakkaus, ei vähempää eikä enempää.
on sisällä
Ei vain kiinnosta enää.
Yleensä ihmisten mielen muuttaa vasta kyllin voimakas ihastuminen. Jota ei ole siihen saakka kukaan saanut aikaan, kuten esimerkiksi sinä .
Kerran sen tein jo. Voin ehkä tehdä sen toisenkin kerran.
Kyllähän ihminen voi ihastua useamman kerran elämän aikana. Ihastuttavia itselle sopivia ihmisiä ei kasva joka oksalla, mutta usealla oksalla kuitenkin.
Eri asia he, jotka haluavat sen kaikkein ihkuimman (jossain itse määritellyssä mielessä), joihin ei ole realistisia mahdollisuuksia tai kohdehenkilö on käytännössä kaikkien muidenkin suosima ihkuuttaan. Ehkä eräs yksinäisyyden valitsemismekanismi onkin ihastua valioyksilöihin, joita tuskin voisi saavuttaa mutta joita voi etäältä ihailla ja kuvitella olevansa 'epätoivoisen rakastunut'.
Tietysti ihmisellä on oikeus ihailla ihmisiä, joissa on ihailtavia ominaisuuksia.
Mutta sivusta joskus käy kaikenlaista mielessä, 'pysyvästi rakastuneita' haikailijoita on molemmissa sukupuolissa. Eivätpähän ainakaan tapaa vahingossakaan ketään oikeaa ihmistä...
Samoin ihmisillä on toki oikeus yrittää ihmisiä, joissa (kaikkien ulkopuolisten mielestä) on paljon enemmän hyvää kuin heissä itsessään. Niinhän tosi monet miehet ja naiset tekevät joka tapauksessa... mutta eivät jää haikailemaan, kun ei onnistu.
Niin kauan kun tämä sinkkuus kiinnostaa. 6 vuoden suhteen jälkeen tämä on ihan mahtavaa aikaa, ja olen 22, joten paljon on vielä kokematta :D
Sun ikäisellä onkin parasta olla yksin. Ja monen muunkin ikäisellä, ehkä .
Pääasiassa yksin elämisen "halun" taustalla on hylkäämisen pelko. Ihmisen perustarpeeseen kuuluu läheisyys ja tulla rakastetuksi. Mutta jos lapsuudessa on kokenut tunnevajetta ja hylkäämisen tunteita, jotka vieläpä ovat saaneet vahvistusta myöhemmissä elämänvaiheissa, voi sitoutuminen olla vaikeaa. Ihminen toimii niillä työvälineillä, joita on lapsena annettu. On helpompi elää haitallisessa tunteessa, mikä aiheuttaa yksinäisyyttä, kuin kääntää toimintatapaa toiseen suuntaan. Yksinäisyyden tunne palvelee jotain kohtaa ihmisessä ja jos se otetaan pois, romahtaa maailma, koska ei ole työvälineitä kohdata yhdessä elämisen turvallista ja luotettavaa tunnetta. Yksinäisyys muodostuu näin ollen kasassa pitäväksi tunteeksi.
Miten monta kertaa olette kuulleet "mä en ole sulle se oikea", "en mä voi kokea koskaan rakkautta, siksi elän mielummin yksin, tai lyhyissä suhteissa" tai "mä pelkään mun autonomian menettämistä" yms. Kaikki ovat itseään toteuttavia ennusteita.
Entä onko kukaan koskaan huomannut, kun suhde etenee ja pitäisi alkaa tekemään ratkaisua siirtyä siinä eteenpäin, iskeekin valtava ahdistus ja laittaa suhteen poikki, vaikka kumppani olisi miten ihana, rakastettava ja luotettava yms.?
Muutos on mahdollista, kun vain tietää mitä muuttaa ja tietää missä on "vika".
Ei välttämättä päde kaikissa tapauksissa, mutta valitettavan monissa...
Tässä on hyvä kirjoitus! Hylkäämisen pelko ja mitä jos toisen odotukset ovatkin niin erilaiset kuin mitä sen hetkinen tunne antaa ymmärtää? Minulla ikää jo 40v. Alunperin olin ajatellut, että kun saan talouden kuntoon (riippumaton tilanne) niin on helpompi perustaa perhettä jne. Huono periaate! Pelko pitänyt itsellä ainakin parisuhteet etäällä, vaikka olisi niin paljon annettavaa toiselle? Lapsuuden aikaiset tutut ovat ihmetelleet sitä, että miten en ole löytänyt ihmistä rinnalle? Kaikenlaisia homo vinkkailua yms. aistinut rivien välistä. Mitä vanhemmaksi elän sitä suurempi rimakauhu asiasta koituu? Tuttua ja turvallista elämistä itsensä kanssa oleminen on, mutta on muutamia kertoja harmittanut, kun mielenkiintoiset naiset antanut merkkiä, että kiinnostaisi tutustuminen jne. Pelko epäonnistumiselle ja sitä kautta korkeamman muurin kasvamiselle ruokkii pitämään etäisyyttä toiseen. Tekosyitä on helppo keksiä ja omaa käyttäytymistä perustella milloin milläkin selityksellä? Vaara myös erakoitumiselle olemassa, kun ei paljon innosta tavata perheellisiä ystäviä, kun jää niin helposti kaiken huomion ulkopuolelle kun heillä omat jutut pyörivät ns. lasten ehdoilla, minkä ymmärrän täysin.
Toi taitaa päteä vain miehiin :D
Nainen kyllä jää seksin jälkeen kiinni mieheen kuin mieheen eikä noi "mä en ole sulle se oikea" jutut kuulosta kuin syyn kääntämiseltä toiselle kun itse haluaa vielä nähdä mitä ne vapaan vihreät laitumet tarjoavat. En usko että miehet kokevat mitään varsinaista hylkäämisen pelkoa koska miehellä on taito laittaa tunteet off-asentoon!
Ei onnistu ilman kemikaaleja.
pari viikkoa
Kerron sitten kun riittää, en ole vielä päässyt edes alkuun.
Mun puolesta vaikka loppuikäsi. Onhan tämä jo nähty. Hiljaisuus, tämä ja uusi yritys. Ei mitään järkeä. Ole rauhassa.
Mikä on nähty?
Kun haluaa olla yksin, syy on se, että on jo tiedossa se, kenen kanssa haluaa olla kaksin, mahdollisesti on jo livenäkin vaikkakin salassa. Tämä on minun kokemukseni. Ja siinä tilanteessa ihmettelijänä. Tuli se sitten tajuntaankin ennenpitkää. Yksinoloon halut on tekosyitä.
Uskon sanaasi. Näin varmaan on.
Tuo on minun kohdallani täysin totta.
Kunnes kuolema minut erottaa...
Seurusteln yksinäisyyden kassa
Kaipaatko viikatemiestä?
http://www.youtube.com/watch?v=uhRjyLLUdhw
Niin kauan kuin itse arvostan itseäni sen jälkeen, kun kielsin edessäsi suhteen sen hetken merkityksen. Niin kauan, kunnes voin katsoa peilistä itseäni, kun lähdin luotasi taakseni katsomatta. Niin kauan, kunnes voin sanoa oikeassa olin, ei meistä mitään tulisi. Mieltäni on vaikea kääntää, päätöksiäni pyörtää. Onnen löysin, mutta kerran sen löytäessään on se liian hyvää ollakseen totta, suorastaan harhaa ja kangastusta. Miksi? - Siksi, koska en suunnitellut tätä itse. Kai siksi.
ootko mies?ei kuulosta kovin järkevältä toi sun toimintasi :D
Haluan jonkun ihanan miehen siinä vaiheessa kun ehdin olla hänen kanssaan enemmän kuin nyt pystyisin :).
Se aika koittaa kyllä jossain vaiheessa mutta nyt en vain yksinkertaisesti ehdi :(.
Odottavan aika on pitkä eikä mua kannata odottaa kun niitä helmiä on maailma täynnä.
Haluan olla yksin ja ikuisesti. Rakkaani valitsi sen mulle jo kauan aikaa sitten. Olen aina yksin.
haluaisin olla HÄNEN kanssaan,mutta kun en voi,niin olen sitten yksin,muut ei kelpaa.
En toki halua olla yksin. Heti, kun löydän sellaisen ihanan tulisen naisen, joka saa minut totaalisesti "raiteiltain", yksinolo saa loppua siihen. Minulle ei kelpaa kuka tahansa. Olen tunneihminen. En satunnaisten naisten perässä kulkija. Etsin pysyvää suhdetta. Mukavaa ihmistä, jolla juttua riittää. Minä kyllä tiedän yhden hyvin kauniin naisen, joka on vaivihkaa antanut ymmärtää...En usko, että hän on minusta kiinnostunut. Mitä hän minussa näkisi. Sitä paitsi hän ei enää vilkaisekaan minuun päin. Hän on suuttunut minulle, kun en ole vastannut hänen...
Mitäs jos alkaisit sitten vastailemaan ennen ku suuttuu lopullisesti ;)
Jos tuntee epäonnistuneensa edellisessä suhteessaan ei ehkä tahdo altistaa itseään heti uusiin tunnekuohuihin. Tunnesitein kiinni ihmisessä ja rikkinäisenä ei ehkä pystyisi antamaan itsestään sitä mitä uusi suhde tarvitsisi toimiakseen.
se tulikin...aivan niin.Toisaalta haluja uuteen suhteeseen on, mutta pelko
jarruttaa kuitenkin.Eikä tilannetta helpota yhtään sekään, kun tuntee olevansa
"saaliseläin"..kun on yleisessä tiedossa jos on eronnut tai karannut, tarjokkaita
riittää haitaksi asti..niitä sitten kohteliaasti torjut muutenkin sekavassa tilanteessa.
Ja tähänkun tulee vielä ihastuminen sekaan...voi äiti kun olisit apuna nyt...
onneks aika parantaa ja voi aloittaa puhtaammalta pöydältä itsensä kanssa, ja
ehkä vielä myös sen toisenkin kanssa, nähtäväksi jää.
niinkauan, kun mut yritetään muotiin alentaa ja mahduttaa niin kauan ennekuin joku hyväksyy mut minuna itsenään, vaikka haisisin pahalle ja olisin kuin hauasta noussu :)
en hyväksy sitä, että vallalla/pakolla alennetaan ja hiljennetään.
Kauanko haluat olla yksin = Ikuisesti olosuhteiden takia.
Miksi olet yksin = Kukaan ei huoli, ylipainon takia.
Mikä muuttaisi mielesi = Nainen joka saa minut hymyilemään ja treenauttaa minusta unelmiensa miehen. :)