purjeveneiden merikelpoisuus ?

Kiitos vastauksesta. Totesit, että kaikki sopivat, mutta toiset selviävät paremmin.
Mihin järjestykseen veneet laittaisit ? Onko sinulla ehdotuksia muista merkeistä ?

koskilainen kirjoitti:

Kiitos vastauksesta. Totesit, että kaikki sopivat, mutta toiset selviävät paremmin.
Mihin järjestykseen veneet laittaisit ? Onko sinulla ehdotuksia muista merkeistä ?

Lue lisää

Koska olet eläkkeellä ja aikaa on, päivitä ihmeessä veneunelmasi edes 1990 luvulle tuomalla paremmin purjehtiva paatti ulkomailta suomeen. Noita vanhoja rouskuja on aivan tarpeeksi täällä ja venekantaa pitäisi saada modernimmaksi jälkipolvien tähden.

http://www.theyachtmarket.com/

http://www.royalyachting.net/

6757 kirjoitti:

Koska olet eläkkeellä ja aikaa on, päivitä ihmeessä veneunelmasi edes 1990 luvulle tuomalla paremmin purjehtiva paatti ulkomailta suomeen. Noita vanhoja rouskuja on aivan tarpeeksi täällä ja venekantaa pitäisi saada modernimmaksi jälkipolvien tähden.

http://www.theyachtmarket.com/

http://www.royalyachting.net/

Lue lisää

Lähetä satatonnia rahaa, mieluusti euroja niin kyllä se siitä onnistuu. Annan kyllä osoitteen mielelläni.

koskilainen kirjoitti:

Lähetä satatonnia rahaa, mieluusti euroja niin kyllä se siitä onnistuu. Annan kyllä osoitteen mielelläni.

30 donaa riittää tähän:

http://www.yachtworld.fi/core/listing/boatMergedDetails.jsp?boat_id=2465613&ybw=&units=Feet¤cy=EUR&access=Public&listing_id=29424&url=

Vastaavia muitakin on jos vaan etsii ja voi löytyä lähempää.

koskilainen kirjoitti:

Kiitos vastauksesta. Totesit, että kaikki sopivat, mutta toiset selviävät paremmin.
Mihin järjestykseen veneet laittaisit ? Onko sinulla ehdotuksia muista merkeistä ?

Lue lisää

Osta BUSTER Ähtärissä saimme koe ajaa juuri upean BUSTERIN veneen joka kestää ja on maailman kuulu.

Mutta Koskilainen itsekin ehdotti jo yhtä moottorivenettä.
Sampi on moottorivene. Niitä valmisti A. Vuoren veistämö Raisiossa.
Paljon yleisempi, melko samanlainen on tunnettu nimellä Barlit tai Littoislainen.Ne olivat pääosin Otk valmistettuja.

tuimalalainen kirjoitti:

Mutta Koskilainen itsekin ehdotti jo yhtä moottorivenettä.
Sampi on moottorivene. Niitä valmisti A. Vuoren veistämö Raisiossa.
Paljon yleisempi, melko samanlainen on tunnettu nimellä Barlit tai Littoislainen.Ne olivat pääosin Otk valmistettuja.

Lue lisää

Kiitos takasta huomiosta, tarkoitin Scampi purjevenettä. Moottoriveneilyä olen harrastanut 40 vuotta, se on jo koettu.

koskilainen kirjoitti:

Kiitos takasta huomiosta, tarkoitin Scampi purjevenettä. Moottoriveneilyä olen harrastanut 40 vuotta, se on jo koettu.

Sori vaan heitosta, en voinut vastustaa kiusausta ja asiaan!
Ehtoopuolella tääsä jo ollaan, ja silti purjehdittu ja veneilty jo yli 50 v.
Tästä aiheesta täälä on kirjoitettu jo vaikka kuinka paljon. Useimmilla on omat suosikkinsa veneeksi.
Omana ehdotuksenani esitän että hankit niin kalliin ja uuden veneen kuin vain on varaa. Ei kuitenkaan liian suurta.
Myös sellaisia joita on kaupan on helpompi ostaa kuin muita.(Tarkasta tarjonta).
Kaikkien ammattisuunnittelijoiden veneet ovat merikelpoisia, kunhan ovat ehjiä.
Käy katsomassa kiinnostavia veneitä, mielellään jonkun (purje)veneistä enemmän tietävän kanssa. Koita välttää venekuumetta. Vertaa hintoja myynnissä olevien yksilöiden välillä. Ehkä myös ulkomailla myynnissä olevien.
Muista, että purjevene on vaativa ympäristö vanhenevalle fysiikalle. Mikään lattia ei ole suorassa ja kaikki keinuu ja heiluu. Joka paikka on kiipeämistä ja alastuloa rappusissa ja kannella. Varsinkin jalat kovilla.
Mikäli seilaa vaimon kanssa, Useinmiten voimat riittävät paremmin miehellä kuin naisella. Joten vaimo pinnaan tai ruoriin. Ehkä pitää varoa isokokoisia genuoita, ne ovat raskaanpia vinsata kuin fokat tai pienet genuat. Rahalla saa sitten fasiliteettaja elämää helpottamaan.
Lykkyä tykö.

tuimalalainen kirjoitti:

Sori vaan heitosta, en voinut vastustaa kiusausta ja asiaan!
Ehtoopuolella tääsä jo ollaan, ja silti purjehdittu ja veneilty jo yli 50 v.
Tästä aiheesta täälä on kirjoitettu jo vaikka kuinka paljon. Useimmilla on omat suosikkinsa veneeksi.
Omana ehdotuksenani esitän että hankit niin kalliin ja uuden veneen kuin vain on varaa. Ei kuitenkaan liian suurta.
Myös sellaisia joita on kaupan on helpompi ostaa kuin muita.(Tarkasta tarjonta).
Kaikkien ammattisuunnittelijoiden veneet ovat merikelpoisia, kunhan ovat ehjiä.
Käy katsomassa kiinnostavia veneitä, mielellään jonkun (purje)veneistä enemmän tietävän kanssa. Koita välttää venekuumetta. Vertaa hintoja myynnissä olevien yksilöiden välillä. Ehkä myös ulkomailla myynnissä olevien.
Muista, että purjevene on vaativa ympäristö vanhenevalle fysiikalle. Mikään lattia ei ole suorassa ja kaikki keinuu ja heiluu. Joka paikka on kiipeämistä ja alastuloa rappusissa ja kannella. Varsinkin jalat kovilla.
Mikäli seilaa vaimon kanssa, Useinmiten voimat riittävät paremmin miehellä kuin naisella. Joten vaimo pinnaan tai ruoriin. Ehkä pitää varoa isokokoisia genuoita, ne ovat raskaanpia vinsata kuin fokat tai pienet genuat. Rahalla saa sitten fasiliteettaja elämää helpottamaan.
Lykkyä tykö.

Lue lisää

"Ehkä pitää varoa isokokoisia genuoita, ne ovat raskaanpia vinsata kuin fokat tai pienet genuat"

Tämmöinen asia on täysin vinssien koosta kiinni, pikkuveneen pikkuvinseillä fokan vinssaaminen voi olla raskaampaa kuin ison veneen genoaa isoilla vinsseillä.

Ja vinssauksen määrä väheene genoallakin mitättömäksi, jos treenaa käännökset kuntoon, eli genoa pysyy käännöksen aikana kaiteiden sisällä.

0495 kirjoitti:

"Ehkä pitää varoa isokokoisia genuoita, ne ovat raskaanpia vinsata kuin fokat tai pienet genuat"

Tämmöinen asia on täysin vinssien koosta kiinni, pikkuveneen pikkuvinseillä fokan vinssaaminen voi olla raskaampaa kuin ison veneen genoaa isoilla vinsseillä.

Ja vinssauksen määrä väheene genoallakin mitättömäksi, jos treenaa käännökset kuntoon, eli genoa pysyy käännöksen aikana kaiteiden sisällä.

Lue lisää

No ei ole täysin vinssien koosta kiinni. Isompi vinssi ei poista sitä faktaa, että isossa genuassa on paljon vinssattavaa. Isommassa vinssissä vain on isompi välitys eli joutuu pyörittämään enemmän, mutta kevyemmin. Samanlaisessa veneessä vinssin koko ei riipu purjeen koosta, vaan fokka vaatii aivan yhtä ison vinssin.

Mutta kyllä fokka on huomattavasti helpompi käännöksissä kuin genua, vaikka kuinka osaisi hyvän tekniikan.

Taas pers' au kisen puhetta!!! Jos omistaa korkeintaan Päijänne - soutuveneen, on aika turha tulla tänne neuvomaan ketään isomman veneen ostossa!
Ei muuten sellaiset veneharrastajat, jotka kykemevät ostamaan kunnon veneen tule tänne mitään neuvoja kyselemään. Kyllä ainakin minä teen veneenostopäätökseni aivan muilla foorumeilla... Mutta- kunhan tulin vilakisemaan tänne "köyhien hiekkalaatikolle" ja aina vaan on jutut samanlaisia... saa kai sitä haaveilla.... ne on eri miehet jotka sitten toteuttaa jotain!!!

Joakim_ kirjoitti:

No ei ole täysin vinssien koosta kiinni. Isompi vinssi ei poista sitä faktaa, että isossa genuassa on paljon vinssattavaa. Isommassa vinssissä vain on isompi välitys eli joutuu pyörittämään enemmän, mutta kevyemmin. Samanlaisessa veneessä vinssin koko ei riipu purjeen koosta, vaan fokka vaatii aivan yhtä ison vinssin.

Mutta kyllä fokka on huomattavasti helpompi käännöksissä kuin genua, vaikka kuinka osaisi hyvän tekniikan.

Lue lisää

"No ei ole täysin vinssien koosta kiinni. Isompi vinssi ei poista sitä faktaa, että isossa genuassa on paljon vinssattavaa. "

Kato ku genoalla ajoitat käännöksen niin, että purje pysyy kaiteiden sisäällä, niin saat käsin vedettyä kevyesti löysät pois. Vinssattavaa on hyvin vähän.

7658593 kirjoitti:

"No ei ole täysin vinssien koosta kiinni. Isompi vinssi ei poista sitä faktaa, että isossa genuassa on paljon vinssattavaa. "

Kato ku genoalla ajoitat käännöksen niin, että purje pysyy kaiteiden sisäällä, niin saat käsin vedettyä kevyesti löysät pois. Vinssattavaa on hyvin vähän.

Lue lisää

Periaatteessa noi, mutta ihan samalla tavalla hyvän vendan (ei liian hidas, ei liian nopea) tehden fokka on sekunnissa parissa skuutattu oikealle halssille.

7658593 kirjoitti:

"No ei ole täysin vinssien koosta kiinni. Isompi vinssi ei poista sitä faktaa, että isossa genuassa on paljon vinssattavaa. "

Kato ku genoalla ajoitat käännöksen niin, että purje pysyy kaiteiden sisäällä, niin saat käsin vedettyä kevyesti löysät pois. Vinssattavaa on hyvin vähän.

Lue lisää

Vaikka kuinka onnistuisi vetämään löysät pois jää vinssattavaa silti moninkertainen määrä verrattuna fokkaveneeseen. Luoviminen on siksi varsinkin kapealla väylällä myrkkyä, jokainen käännös kestää kauemmin ja veneen vauhti on onneton ennenkuin genoa saadaan vetäämään.

16+7 kirjoitti:

Vaikka kuinka onnistuisi vetämään löysät pois jää vinssattavaa silti moninkertainen määrä verrattuna fokkaveneeseen. Luoviminen on siksi varsinkin kapealla väylällä myrkkyä, jokainen käännös kestää kauemmin ja veneen vauhti on onneton ennenkuin genoa saadaan vetäämään.

Lue lisää

Mutta.

Jos on eläkkeellä ja on aikaa, niin eikös sääikkunan ennustaminen ole mennyt pieleen jos joutuu luovimaan? Kannattako tota luovimista edes miettiä liikaa...

Itserakennettuja ovat Olsonit melko usein, onko se edullisuutta?

9019 kirjoitti:

Itserakennettuja ovat Olsonit melko usein, onko se edullisuutta?

Artekno oy ne on useimmiten tainnut loppuun valmistaa. Itse viimeisteltyjä taitaa olla aika vähän liikkeellä.

Ohlson 29 miellyttää sekä ulkonäöltään, että sisustus ratkaisultaan. Tässäkin hämää väittämä, että venettä kutsutaan Itämeren seisojaksi. Kysellessäni tietoja laitureiden "asiantuntijoilta" törmää väittämiin ja on vaike tunnistaa onko niillä totuusperää ja pitääkö niihin uskoa.

koskilainen kirjoitti:

Ohlson 29 miellyttää sekä ulkonäöltään, että sisustus ratkaisultaan. Tässäkin hämää väittämä, että venettä kutsutaan Itämeren seisojaksi. Kysellessäni tietoja laitureiden "asiantuntijoilta" törmää väittämiin ja on vaike tunnistaa onko niillä totuusperää ja pitääkö niihin uskoa.

Lue lisää

Edelleen voi todeta, että jopa on porukkaa laitureilla tietämässä. Suorituskyvyltään kaikki antamasi tyypit ovat suunnilleen samalla linjalla. Eivät ne nykyisille saman kokoisille pärjää, parhaimmillan pysyvät niiden kyydissä kovemmalla kryssillä. Kaikenlaisia seisojia on nimetty kautta aikain. Kokoisekseen hitain listallasi on ehkä King's Cruiser, kuningasseisojanakin tunnettu. Mutta perille pääsee silläkin ainakin samaan tahtiin kuin noilla muilla hieman pienemmillä.

Yksi ensimmäisiä suomalaisia Välimerellä käyneitä veneitä oli Scampi. Biskajan ylitys on hieman toista kuin Ahvenanmeren ylitys, eikä venetyypillä muutenkaan suuresta valmistusmäärästä huolimatta ole ollut merikelpoisuuden kanssa ongelmia. No, sanoihan joku, ettei lähtisi puuveneellä Ahvenanmeren yli. Se kertoo jo paljon tästä tietämyksen tasosta. Voihan siihenkin verrokkina sanoa, että suomalainen Suomessa rakennettu puuvene on kiertänyt kolme kierrosta pallon ympäri.

Listaasi on tullut myös aivan käypäisiä lisäysehdotuksia. Edelleen ehdotan, että valitset vain itseäsi miellyttävän tyypin, kun löydät hyvin pidetyn yksilön.

mikä vaan kirjoitti:

Edelleen voi todeta, että jopa on porukkaa laitureilla tietämässä. Suorituskyvyltään kaikki antamasi tyypit ovat suunnilleen samalla linjalla. Eivät ne nykyisille saman kokoisille pärjää, parhaimmillan pysyvät niiden kyydissä kovemmalla kryssillä. Kaikenlaisia seisojia on nimetty kautta aikain. Kokoisekseen hitain listallasi on ehkä King's Cruiser, kuningasseisojanakin tunnettu. Mutta perille pääsee silläkin ainakin samaan tahtiin kuin noilla muilla hieman pienemmillä.

Yksi ensimmäisiä suomalaisia Välimerellä käyneitä veneitä oli Scampi. Biskajan ylitys on hieman toista kuin Ahvenanmeren ylitys, eikä venetyypillä muutenkaan suuresta valmistusmäärästä huolimatta ole ollut merikelpoisuuden kanssa ongelmia. No, sanoihan joku, ettei lähtisi puuveneellä Ahvenanmeren yli. Se kertoo jo paljon tästä tietämyksen tasosta. Voihan siihenkin verrokkina sanoa, että suomalainen Suomessa rakennettu puuvene on kiertänyt kolme kierrosta pallon ympäri.

Listaasi on tullut myös aivan käypäisiä lisäysehdotuksia. Edelleen ehdotan, että valitset vain itseäsi miellyttävän tyypin, kun löydät hyvin pidetyn yksilön.

Lue lisää

Riippuu tietysti mikä kellekin on "samalla linjalla", mutta kyllä noissa sentään lähes 10% vauhtieroja on. Toki myös kokoeroja. H-35 ja Guy 33 ovat nopeimmat ja Ohlsson hitain. Kevyessä kelissä myös Kings Cruiser on varsin hidas ja ero kahteen nopeampaan on kevyessä kelissä jo paljon yli 10%.

Joakim_ kirjoitti:

Riippuu tietysti mikä kellekin on "samalla linjalla", mutta kyllä noissa sentään lähes 10% vauhtieroja on. Toki myös kokoeroja. H-35 ja Guy 33 ovat nopeimmat ja Ohlsson hitain. Kevyessä kelissä myös Kings Cruiser on varsin hidas ja ero kahteen nopeampaan on kevyessä kelissä jo paljon yli 10%.

Lue lisää

H-35 lys on 1,13.
Ohlsson 29 lys 1,04 ->1975 ja 1,06 1976->.

Nettiveneessä tänään myynnissä olevista Ohlssoneista 9 kpl on vuosimallia 1976 tai uudempia, 3 kpl on 1975 tai vanhempia. Kannattaa siis ottaa vertailuluvuksi yleisempi1,06.

Tällöin H-35 on 6,6% nopeampi kun Ohlsson 29. Tai toisin sanoen Ohlsson on 6,2% hitaampi kuin H-35. Kumpikin luku on varsin kaukana 10%:sta.

Ja väittäsinpä kuitenkin että LYS 1,06 / 1,13 nopeusero on aloittelijan kannalta aivan samantekevä. Kuuden tunnin purjehduksen jälkeen LYS-lukujen perusteella Ohlsson on 24 minuuttia myöhemmin rannassa kuin H-35. Nopeampi porukka ehtii juuri ja juuri keittämään kahvit siinä ajassa....

[ja se vanhempi, LYS 1,04 Ohlsson 29 tuli 8 minuuttia nopeamman Ohlssonin jälkeen...]

H-35 on aika alirikattu, joten ei se välttämattä keveissä tuulissa on suhteellisesti sen nopeampi Ohlssoniin verrrattuna.

xx-yy-zz kirjoitti:

H-35 lys on 1,13.
Ohlsson 29 lys 1,04 ->1975 ja 1,06 1976->.

Nettiveneessä tänään myynnissä olevista Ohlssoneista 9 kpl on vuosimallia 1976 tai uudempia, 3 kpl on 1975 tai vanhempia. Kannattaa siis ottaa vertailuluvuksi yleisempi1,06.

Tällöin H-35 on 6,6% nopeampi kun Ohlsson 29. Tai toisin sanoen Ohlsson on 6,2% hitaampi kuin H-35. Kumpikin luku on varsin kaukana 10%:sta.

Ja väittäsinpä kuitenkin että LYS 1,06 / 1,13 nopeusero on aloittelijan kannalta aivan samantekevä. Kuuden tunnin purjehduksen jälkeen LYS-lukujen perusteella Ohlsson on 24 minuuttia myöhemmin rannassa kuin H-35. Nopeampi porukka ehtii juuri ja juuri keittämään kahvit siinä ajassa....

[ja se vanhempi, LYS 1,04 Ohlsson 29 tuli 8 minuuttia nopeamman Ohlssonin jälkeen...]

H-35 on aika alirikattu, joten ei se välttämattä keveissä tuulissa on suhteellisesti sen nopeampi Ohlssoniin verrrattuna.

Lue lisää

"Ja väittäsinpä kuitenkin että LYS 1,06 / 1,13 nopeusero on aloittelijan kannalta aivan samantekevä"

Niin varmaan joo ja kovan tuleen kryssillä rullattu genoa on aloittelijan kannalta samantekevä ja hyvä purje. Meneehän se jopa 4 solmua 60 twd suuntaan, vastaavanlainen vene fokalla menee 6 solmua 40 twd suuntaan. Laskeppa siitä, koska rullapurjepaatti on rannassa 6 tunnin kryssin jälkeen. Lisää 1 tunti huonon nousukulman aiheuttaman lisäkäännöksiin saaristossa.

Golffin peluusen siirryn, kun kaksi muuta "palloa" lakkaavat kiinostamasta.

Kuinka pitkä olet? Seisomakorkeus olisi mukavuutta ja ko. valikoimassa se on 175-185 cm välillä. Liikutko yksin, vaimon kanssa vai pitäisikö tilaa olla vielä useammalle?

Kaikilla purjeveneillä pärjää Itämerellä.

NF on hyvä ja halpa vaihtoehto, jos löytyy ok yksilö. H-perheestä Netta, H-star ja 323 Tarvitaanko tuplapunkka vaimon vieressä köllimiseen? Keulapiikin punkka puuttuu osasta näitä H-muunnelmia.

Mikä tahtojaan puolitonnari ehdottamisesi lisäksi: Ballad, Comfort 30, Linjett 30, FF 31, Granada 31, Maestro 31, Jon 30, Helmsman 31...

Mistään niistä ei kannata maksaa yli kolmeakymmentä tonnia, kaikki järkevästi hinnoitellut sopivat hintaluokkaasi.

Jos on intoa hoitaa mahonkiruffia, niin Vindö 40 on nätti sisältä, jos on nätisti pidetty yksilö.

Etsi siististi pidetty yksilö, sellainen jossa tunnet viihtyväsi myös sisällä. Jos lisäksi varustus on hyvä, ja sitä on uusittu mieluummin vuosittain (tämä kertoo myyjän halusta pitää venettään hyvin) niin osta jos hinta on lisäksi järkevä. Uudet purjeet, kone jne. eivät nosta veneen arvoa hintansa vertaa, mutta jos kone tai purjeet ovat vuoden-pari vanhat, niin niiden arvoa nostava vaikutus on n. 50% niiden hankintahinnasta. Menestystä ja hyviä tuulia!

11+1 kirjoitti:

Kuinka pitkä olet? Seisomakorkeus olisi mukavuutta ja ko. valikoimassa se on 175-185 cm välillä. Liikutko yksin, vaimon kanssa vai pitäisikö tilaa olla vielä useammalle?

Kaikilla purjeveneillä pärjää Itämerellä.

NF on hyvä ja halpa vaihtoehto, jos löytyy ok yksilö. H-perheestä Netta, H-star ja 323 Tarvitaanko tuplapunkka vaimon vieressä köllimiseen? Keulapiikin punkka puuttuu osasta näitä H-muunnelmia.

Mikä tahtojaan puolitonnari ehdottamisesi lisäksi: Ballad, Comfort 30, Linjett 30, FF 31, Granada 31, Maestro 31, Jon 30, Helmsman 31...

Mistään niistä ei kannata maksaa yli kolmeakymmentä tonnia, kaikki järkevästi hinnoitellut sopivat hintaluokkaasi.

Jos on intoa hoitaa mahonkiruffia, niin Vindö 40 on nätti sisältä, jos on nätisti pidetty yksilö.

Etsi siististi pidetty yksilö, sellainen jossa tunnet viihtyväsi myös sisällä. Jos lisäksi varustus on hyvä, ja sitä on uusittu mieluummin vuosittain (tämä kertoo myyjän halusta pitää venettään hyvin) niin osta jos hinta on lisäksi järkevä. Uudet purjeet, kone jne. eivät nosta veneen arvoa hintansa vertaa, mutta jos kone tai purjeet ovat vuoden-pari vanhat, niin niiden arvoa nostava vaikutus on n. 50% niiden hankintahinnasta. Menestystä ja hyviä tuulia!

Lue lisää

Kiitos hyvistä näkökulmista. Pituutta minulla on 188 c, sesomakorkeus olisi hyvä lisä. Mm. Scampista minulle kerrottiin, että varalaita on matala ja näin ollen vene ei olisi turvallinen kovemissa keleissä. Nämä ja vastaavat väitteet herättävät sekaannusta. Minulla ei ole tuntemusta, jotta osaisin jättä "heitot" huomioimatta.

koskilainen kirjoitti:

Kiitos hyvistä näkökulmista. Pituutta minulla on 188 c, sesomakorkeus olisi hyvä lisä. Mm. Scampista minulle kerrottiin, että varalaita on matala ja näin ollen vene ei olisi turvallinen kovemissa keleissä. Nämä ja vastaavat väitteet herättävät sekaannusta. Minulla ei ole tuntemusta, jotta osaisin jättä "heitot" huomioimatta.

Lue lisää

Noista veneistä ei ole sinulle ja noin halvalla (30000e) et löydä venettä, jossa olisi noin pitkälle miehelle seisomakorkeus. Kannattaa satsata samantien satatuhatta euroa niin johan löytyy veneitä joihin mahdut ja joilla voi purjehtia joskus pidemmällekin kuin Hankooseen.

pätäkkää tarvitaan kirjoitti:

Noista veneistä ei ole sinulle ja noin halvalla (30000e) et löydä venettä, jossa olisi noin pitkälle miehelle seisomakorkeus. Kannattaa satsata samantien satatuhatta euroa niin johan löytyy veneitä joihin mahdut ja joilla voi purjehtia joskus pidemmällekin kuin Hankooseen.

Lue lisää

Sun pitäisi hankkia jo todella iso ( 38 jalkaa), jos haluat seisomakorkeutta.

FF 27 kirjoitti:

Sun pitäisi hankkia jo todella iso ( 38 jalkaa), jos haluat seisomakorkeutta.

Kyllä sitä pienemmistäkin löytyy seisomakorkeutta ,esim delphia 28:ssa 188 senttinen mahtuu suorana pyörimään pentrin ja ruokapöydän ympärillä kuin myös suihkutilassa.

5555 kirjoitti:

Kyllä sitä pienemmistäkin löytyy seisomakorkeutta ,esim delphia 28:ssa 188 senttinen mahtuu suorana pyörimään pentrin ja ruokapöydän ympärillä kuin myös suihkutilassa.

Pyörimään? Tuskin edes kääntymään! Sillilaatikko isolle miehelle ja egolle

JoopasjooPasjoo kirjoitti:

Pyörimään? Tuskin edes kääntymään! Sillilaatikko isolle miehelle ja egolle

Et ole koskaan käynyt sisällä, näköjään...

FF 27 kirjoitti:

Sun pitäisi hankkia jo todella iso ( 38 jalkaa), jos haluat seisomakorkeutta.

Kelissä tulee usein kuljettua "matalana" ja paikalla ollessa seisomatarvetta on lähinnä pentterissä avotilan luukun alla tai tienoilla-> 188 ei ole välttämättä ongelma. Itselle uutena veneilijänä tämä kokemus tuli positiivisena yllätyksenä kun sovitin 192-senttistä varttani nimellisesti 180cm seisomakorkeudella varustettuun veneeseen.

tj kirjoitti:

Kelissä tulee usein kuljettua "matalana" ja paikalla ollessa seisomatarvetta on lähinnä pentterissä avotilan luukun alla tai tienoilla-> 188 ei ole välttämättä ongelma. Itselle uutena veneilijänä tämä kokemus tuli positiivisena yllätyksenä kun sovitin 192-senttistä varttani nimellisesti 180cm seisomakorkeudella varustettuun veneeseen.

Lue lisää

Mulla kyllä juurikin päinvastoin. Kuukauden kesälomapurjehduksella kun kyykistelet ahtaassa ja matalassa veneessä niin kyllä tuntee kyykistelleensä..

Bigger is better kirjoitti:

Mulla kyllä juurikin päinvastoin. Kuukauden kesälomapurjehduksella kun kyykistelet ahtaassa ja matalassa veneessä niin kyllä tuntee kyykistelleensä..

Samaa mieltä. Yli viikon reissuilla ei pää saa osua kattoon. Viikonlopun ehkä meneekin kyykistellessä, mutta kyllä seisomakorkeus on ehdoton edellytys jos veneessä asua pitää.

25 kirjoitti:

Samaa mieltä. Yli viikon reissuilla ei pää saa osua kattoon. Viikonlopun ehkä meneekin kyykistellessä, mutta kyllä seisomakorkeus on ehdoton edellytys jos veneessä asua pitää.

Lue lisää

Seisoskelemaanko te veneeseen menette?

25 kirjoitti:

Samaa mieltä. Yli viikon reissuilla ei pää saa osua kattoon. Viikonlopun ehkä meneekin kyykistellessä, mutta kyllä seisomakorkeus on ehdoton edellytys jos veneessä asua pitää.

Lue lisää

Veneessä seisotaan varsin harvoin. Lähinnä vain pentterin ääressä.
Siksi en seisomakorkeutta pitäisi liian tärkeänä juttuna. Missään veneessä ei kuitenkaa ole sitä 2,5 metriä korkeutta mikä löytyy jokaisen kotoa.

korkeus kirjoitti:

Veneessä seisotaan varsin harvoin. Lähinnä vain pentterin ääressä.
Siksi en seisomakorkeutta pitäisi liian tärkeänä juttuna. Missään veneessä ei kuitenkaa ole sitä 2,5 metriä korkeutta mikä löytyy jokaisen kotoa.

Lue lisää

Kaksi metriä on riittävästi ja se pitäisi löytyä jos omistaja lähemmäs 190 cm ja eläkeiässä. Vanhemmiten kangistuu.

korkeus kirjoitti:

Veneessä seisotaan varsin harvoin. Lähinnä vain pentterin ääressä.
Siksi en seisomakorkeutta pitäisi liian tärkeänä juttuna. Missään veneessä ei kuitenkaa ole sitä 2,5 metriä korkeutta mikä löytyy jokaisen kotoa.

Lue lisää

Eniten seisomakorkeutta kaipaa pukeutuessa. Kun nousee torkuilta pinnaan tai vessassa käynnin jälkeen, silloin vedetään purjehdushousut jalkaan, ja kylmemmillä keleillä mahdollisesti useampikin kerros. Edellisessä veneessä oli n. 5 cm vajaa korkeus, ja nyt jää ilmaa päälaen ja ruffin väliin vaikka oikoo rankaa ja saappaat ovat lisäämässä pituutta. Ei sillä etteikö edellisessä veneessäkin olisi ihan hyvin pärjännyt, mutta tämä täysi seisomakorkeus tuntuu luksukselta! Vaki venekokkina en kokenut vähän vajaata seisomakorkeutta ongelmaksi, ruuanlaitto sujuu luontevasti hieman etukyyryssä, katse siinä on yleensä alasuuntaan ja pään asento sen mukaisesti.

Eikös se auton kattoluukkukin ole poikamiehiä varten, jotta voi vetää housut jalkaan selkää taivuttamatta ;)

Puuveneellä en lähtisi ylittämään Ahvenanmerta.

Kyllä noista veneistä jokaisella voi purjehtia 21m/s:n tuulessa ja vieläpä ihan turvallisesti. Se on vain kipparista kiinni kestääkö kantti. Rättiä niin pieneksi ettei pelota, märkää hommaa se tosin on, eikä välttämättä niin hauskaa.

Kova tasainen tuuli avomerellä on paljon miellyttävämpi, kuin saariston puuskittainen tuuli, jossa nopeus ja suunta vaihtelee 5m/s -> 14m/s. Yritä siinä sitten keksiä paras lakanayhdistelmä.

Millään veneellä ei ole järkevää lähteä kaikkiin keleihin. Kullakin vene-purjehtijayhdistelmällä on tietty aallokon korkeuteen liittyvä raja, jonka jälkeen meno ei ole enää mukavaa ja aika pian tulee raja, jonka jälkeen meno ei ole enää turvallista. Kyse on enemmän aalloista kuin tuulesta. Itse en mieluusti lähde yli 12 m/s keliin varsin merikelpoisella 36-jalkaisella, mutta on myös hyväksyttävä, että jos kymppiin lähtee niin viittätoista voi saada.

Mutta kiireettömään kesälomapurjehdukseen Ahvenanmaan ympäristössä minusta riittää mikä tahansa noista veneistä. Tuulta täytyy silloin tällöin pitää.

Turvallisuuteen liittyen veneen kunto on tärkeämpi kuin mallien väliset erot, erityisesti moottorin, takilan, sähköjärjestelmän ja ohjauksen kunto.

Jos merikelpoisuus on ensisijainen kriteeri, hankkisin mahdollisimman ison veneen (listalta H-35), jossa ei tarvitse käyttää barduunoita. Murena lienee myös lujaa tekoa.

Budjetin suhteen toimisin niin, että jos 30.000 € on käytössä, ostaisin veneen, johon on sitten tarpeen vaatiessa varaa uusia kone, purjeet ja lämmitin.

Kannattaa käyttää ammattilaista veneen tarkastuttamisessa.

handro kirjoitti:

Millään veneellä ei ole järkevää lähteä kaikkiin keleihin. Kullakin vene-purjehtijayhdistelmällä on tietty aallokon korkeuteen liittyvä raja, jonka jälkeen meno ei ole enää mukavaa ja aika pian tulee raja, jonka jälkeen meno ei ole enää turvallista. Kyse on enemmän aalloista kuin tuulesta. Itse en mieluusti lähde yli 12 m/s keliin varsin merikelpoisella 36-jalkaisella, mutta on myös hyväksyttävä, että jos kymppiin lähtee niin viittätoista voi saada.

Mutta kiireettömään kesälomapurjehdukseen Ahvenanmaan ympäristössä minusta riittää mikä tahansa noista veneistä. Tuulta täytyy silloin tällöin pitää.

Turvallisuuteen liittyen veneen kunto on tärkeämpi kuin mallien väliset erot, erityisesti moottorin, takilan, sähköjärjestelmän ja ohjauksen kunto.

Jos merikelpoisuus on ensisijainen kriteeri, hankkisin mahdollisimman ison veneen (listalta H-35), jossa ei tarvitse käyttää barduunoita. Murena lienee myös lujaa tekoa.

Budjetin suhteen toimisin niin, että jos 30.000 € on käytössä, ostaisin veneen, johon on sitten tarpeen vaatiessa varaa uusia kone, purjeet ja lämmitin.

Kannattaa käyttää ammattilaista veneen tarkastuttamisessa.

Lue lisää

Järkevää se keliin lähteminen ei ole, siinä olet oikeassa. Aallokko ehkä se pahin tekijä on, mutta sekään ei mielestäni ole pelkästään korkeuteen liittyvä. Esim. välimeren 8m korkea aalto ei tunnu missään verrattuna itämeren 4m korkeaan aaltoon. Aallokon jyrkkyys ja SUUNTA on se tekijä mikä on kivaa ja mikä turvallista. Minäkään en mieluusti lähde kryssimään jos tuulta 15m/s, mutta jos on myötäistä niin saa puhallella reilusti yli 20m/s ja irrotan silti köydet (määränpään rantautuminen vaan täytyy ennakoida). Mutta ihan varmasti meno on turvallista kovassakin kelissä, silloin nostetaan pieni fokka ja isoon kaikki reivit. Ison skuuti helevetin tiukalla ja levankia päästämällä pidetään vene pystyssä, vaikka vähän nousukulman kustannuksella. Tärkeintä kovassa kelissä on osata purjehtia. Oikein käytettynä pienikin vene pärjää kelissä, väärissä käsissä isokin uppoaa...

25 kirjoitti:

Järkevää se keliin lähteminen ei ole, siinä olet oikeassa. Aallokko ehkä se pahin tekijä on, mutta sekään ei mielestäni ole pelkästään korkeuteen liittyvä. Esim. välimeren 8m korkea aalto ei tunnu missään verrattuna itämeren 4m korkeaan aaltoon. Aallokon jyrkkyys ja SUUNTA on se tekijä mikä on kivaa ja mikä turvallista. Minäkään en mieluusti lähde kryssimään jos tuulta 15m/s, mutta jos on myötäistä niin saa puhallella reilusti yli 20m/s ja irrotan silti köydet (määränpään rantautuminen vaan täytyy ennakoida). Mutta ihan varmasti meno on turvallista kovassakin kelissä, silloin nostetaan pieni fokka ja isoon kaikki reivit. Ison skuuti helevetin tiukalla ja levankia päästämällä pidetään vene pystyssä, vaikka vähän nousukulman kustannuksella. Tärkeintä kovassa kelissä on osata purjehtia. Oikein käytettynä pienikin vene pärjää kelissä, väärissä käsissä isokin uppoaa...

Lue lisää

Ajattelin minäkin ennen noin, että voi lähteä myötäisellä vaikka pariinkymmeneen metriin. Mutta olen vähän tarkistanut mielipidettäni. Pikkufokalla ja reivatulla isolla (tai ilman isoa) 20 m/s tuulessa on mukava lasketella, kunnes tulee - kenties yllättävä - tarve kääntää vene tuuleen. Rullalaitteen hajoaminen tai muu syy laskea purje, mies yli laidan, joku muu merihädässä, navigointivirhe ja joutuminen merkin väärälle puolelle, mahdollisia syitä on runsaasti. Keli pitää valita (jos mahdollista) niin, että riittävän hyvin pääsee myös vastatuuleen.

Toinen seikka on sitten rantautumistilanne, joka on tietyillä tuulensuunnlla ja -voimakkuuksilla Hangon Itäsatamaan melko jännittävää - etenkin kun ne helpot paikat varataan ensin.

Yhden reissun jälkeen kaveri totesi asiallisesti, että taitava purjehtija selviää tilanteista, joihin kokenut purjehtija ei joudu...

handro kirjoitti:

Millään veneellä ei ole järkevää lähteä kaikkiin keleihin. Kullakin vene-purjehtijayhdistelmällä on tietty aallokon korkeuteen liittyvä raja, jonka jälkeen meno ei ole enää mukavaa ja aika pian tulee raja, jonka jälkeen meno ei ole enää turvallista. Kyse on enemmän aalloista kuin tuulesta. Itse en mieluusti lähde yli 12 m/s keliin varsin merikelpoisella 36-jalkaisella, mutta on myös hyväksyttävä, että jos kymppiin lähtee niin viittätoista voi saada.

Mutta kiireettömään kesälomapurjehdukseen Ahvenanmaan ympäristössä minusta riittää mikä tahansa noista veneistä. Tuulta täytyy silloin tällöin pitää.

Turvallisuuteen liittyen veneen kunto on tärkeämpi kuin mallien väliset erot, erityisesti moottorin, takilan, sähköjärjestelmän ja ohjauksen kunto.

Jos merikelpoisuus on ensisijainen kriteeri, hankkisin mahdollisimman ison veneen (listalta H-35), jossa ei tarvitse käyttää barduunoita. Murena lienee myös lujaa tekoa.

Budjetin suhteen toimisin niin, että jos 30.000 € on käytössä, ostaisin veneen, johon on sitten tarpeen vaatiessa varaa uusia kone, purjeet ja lämmitin.

Kannattaa käyttää ammattilaista veneen tarkastuttamisessa.

Lue lisää

"Budjetin suhteen toimisin niin, että jos 30.000 € on käytössä, ostaisin veneen, johon on sitten tarpeen vaatiessa varaa uusia kone, purjeet ja lämmitin."

Mutta vanhoja designejä ei saa tähän päivään koneen ja purjeet uusimalla. Pitäisi käyttää rälläkkää isolla kädellä ja paljon uutta laminaattia.

Siispä kannattaa ulkomailta tuoda 1990 luvun paatti:

http://www.yachtworld.co.uk/boats/1992/Gib-Sea-Gib`sea-312-2454274/Germany

4+5 kirjoitti:

"Budjetin suhteen toimisin niin, että jos 30.000 € on käytössä, ostaisin veneen, johon on sitten tarpeen vaatiessa varaa uusia kone, purjeet ja lämmitin."

Mutta vanhoja designejä ei saa tähän päivään koneen ja purjeet uusimalla. Pitäisi käyttää rälläkkää isolla kädellä ja paljon uutta laminaattia.

Siispä kannattaa ulkomailta tuoda 1990 luvun paatti:

http://www.yachtworld.co.uk/boats/1992/Gib-Sea-Gib`sea-312-2454274/Germany

Lue lisää

No silloin ei varmasti kannata ostaa 90 luvun vuokra venettä...

puuvene yök kirjoitti:

Puuveneellä en lähtisi ylittämään Ahvenanmerta.

Ja sitten on niitä, jotka eivät tee sitä muulla kuin puuveneellä. Scyllat on hinnoiteltu (Nettiveneestä katsoin) vähän yli budjettisi. Toisaalta ne voisivat olla aika lähelle sitä mitä haet veneeltä.

4+5 kirjoitti:

"Budjetin suhteen toimisin niin, että jos 30.000 € on käytössä, ostaisin veneen, johon on sitten tarpeen vaatiessa varaa uusia kone, purjeet ja lämmitin."

Mutta vanhoja designejä ei saa tähän päivään koneen ja purjeet uusimalla. Pitäisi käyttää rälläkkää isolla kädellä ja paljon uutta laminaattia.

Siispä kannattaa ulkomailta tuoda 1990 luvun paatti:

http://www.yachtworld.co.uk/boats/1992/Gib-Sea-Gib`sea-312-2454274/Germany

Lue lisää

No tuo olis kyllä todella kannatettava ostos, suosittelen.

puuvene yök kirjoitti:

Puuveneellä en lähtisi ylittämään Ahvenanmerta.

Folkkarilla on ylitetty Atlantti useampaan kertaan. Ja aika saman kokoluokan Albin Vegalla myös, samoin Tyyntä merta. ja jos puuhun palataan: puustahan kaikki laivat ennen tehtiin...

Jäi lisäämättä, että tämä yksilö on aloittajan hintaluokassa, vene etsii uutta kotia ja hinnasta voidaan aina keskustella, kyseessä on hintapyyntö.... ;)

Jon_30_Turku kirjoitti:

Jäi lisäämättä, että tämä yksilö on aloittajan hintaluokassa, vene etsii uutta kotia ja hinnasta voidaan aina keskustella, kyseessä on hintapyyntö.... ;)

Niin, ja jos oikeasti merikelpoista haetaan, kannattaa tietysti katsella Sparkman&Stephens-veneitä. Niistä esimerkkinä aloittajan listassa mainittiin Antilla 30. Antillat ovat tunnetusti lujatekoisia kuten muutkin Eino Antinojan aikanaan telemät veneet.

Toki Jorma Nymankin rakensi tukevasti Jon-veneitään ja piirusteli ne itse.
Vanhan veneen ostossa on syytä tutkia mahdollisimman monta myynnissä olevaa ja valita niistä paraskuntoisin yksilö - ja tehdä siitä tarjous.

Ensinnäkin tämä ei ole myyntipalsta ja toiseksi aivan järkyttävä hinta noin vanhasta veneestä, joka ei ole edes klassikko.

Miksi muuten ilmoituksessa ei ollenkaan sisäkuvia? En ainakaan itse viitsisi lähteä edes katsomaan venettä, josta ei ole ilmoituksessa yhtään sisäkuvaa..

ei mene kaupaksi kirjoitti:

Ensinnäkin tämä ei ole myyntipalsta ja toiseksi aivan järkyttävä hinta noin vanhasta veneestä, joka ei ole edes klassikko.

Miksi muuten ilmoituksessa ei ollenkaan sisäkuvia? En ainakaan itse viitsisi lähteä edes katsomaan venettä, josta ei ole ilmoituksessa yhtään sisäkuvaa..

Lue lisää

Ensinnäkin, aloittaja kyseli, miten merikelpoinen abt 30-jalkainen vene on. Kerroin ihan omia kokemuksia siitä, ei mitään laiturimutu-tuntumaa tai lehdistä luettua. Olen myös ollut reippaissa keleissä pienemmillä veneillä kuin isommilla veneillä sekä laivalla yli 30 m/s myrskyssä Atlantilla. Niistä nyt vaan ei kysytty kokemuksia tässä keskustelussa.

Sattumalta vene on myös myynnissä, joten siksi sitä (kai?) saa tarjota täällä?

Kommentti sisäkuvista on totta, sillä kaikki sisäkuvat ovat enemmän tai vähemmän perhekuvia, joita en vaan halua laittaa nettiin. Voin lähettää niitä sähköpostilla halukkaille, samaten sisäkuvia tulee nettiin kunhan niitä ehditään ottaa.

Jon_30_Turku kirjoitti:

Ensinnäkin, aloittaja kyseli, miten merikelpoinen abt 30-jalkainen vene on. Kerroin ihan omia kokemuksia siitä, ei mitään laiturimutu-tuntumaa tai lehdistä luettua. Olen myös ollut reippaissa keleissä pienemmillä veneillä kuin isommilla veneillä sekä laivalla yli 30 m/s myrskyssä Atlantilla. Niistä nyt vaan ei kysytty kokemuksia tässä keskustelussa.

Sattumalta vene on myös myynnissä, joten siksi sitä (kai?) saa tarjota täällä?

Kommentti sisäkuvista on totta, sillä kaikki sisäkuvat ovat enemmän tai vähemmän perhekuvia, joita en vaan halua laittaa nettiin. Voin lähettää niitä sähköpostilla halukkaille, samaten sisäkuvia tulee nettiin kunhan niitä ehditään ottaa.

Lue lisää

Maksan 30000 e jos veneesi on timantinhieno. Onko?

Muuten enintään 20000e kirjoitti:

Maksan 30000 e jos veneesi on timantinhieno. Onko?

On se. Uskallan sanoa, vaikka ei oo mun, eikä edes kaverin vene.

Muuten enintään 20000e kirjoitti:

Maksan 30000 e jos veneesi on timantinhieno. Onko?

Tämä vene ei ole mikään timantinhieno vaan ihan käyttövene, tule katsomaan/ota yhteyttä niin asia selviää.

ei mene kaupaksi kirjoitti:

Ensinnäkin tämä ei ole myyntipalsta ja toiseksi aivan järkyttävä hinta noin vanhasta veneestä, joka ei ole edes klassikko.

Miksi muuten ilmoituksessa ei ollenkaan sisäkuvia? En ainakaan itse viitsisi lähteä edes katsomaan venettä, josta ei ole ilmoituksessa yhtään sisäkuvaa..

Lue lisää

Kannattaa sitten ostaa se halvin ja katsoa tuliko halvaksi. Ei mitään kokemusta tästä veneestä mutta aiemmin kun olin ostamassavenettä huomasin seuraavia asioita.

Veneistä pyydetään about saman verran olivatpa ne sitten homeen raiskaamia pommeja tai hyvin pidettyjä kaunokaisia. Jotkut veneet olivat aivan järkyttävässä kunnossa toiset taas alkuperäisessä ja joissain oli omia virityksiä vaikka miten.

Kannattanee maksaa se 30 000 siitä hyvästä mielummin kun 25 000 siitä huonosta? Itse myydessäni venettä toivoin että tulkaa katsomaan ja miettikää itse mihin rahanne tungette.

Alkuperäiselle kirjoittajalle kyllä ne purkkarit kestää keliä. Osta joku mikä kulkee vähän heikommassakin tuulessa. Laajenna hakua myös Ruotsiin kruunun kurssi epäsuosiollinen mutta veneet aika jees...

S&S merikelp. kirjoitti:

Niin, ja jos oikeasti merikelpoista haetaan, kannattaa tietysti katsella Sparkman&Stephens-veneitä. Niistä esimerkkinä aloittajan listassa mainittiin Antilla 30. Antillat ovat tunnetusti lujatekoisia kuten muutkin Eino Antinojan aikanaan telemät veneet.

Toki Jorma Nymankin rakensi tukevasti Jon-veneitään ja piirusteli ne itse.
Vanhan veneen ostossa on syytä tutkia mahdollisimman monta myynnissä olevaa ja valita niistä paraskuntoisin yksilö - ja tehdä siitä tarjous.

Lue lisää

Ketjun aiheena oli merikelpoisuus, ja siihen aiheeseen edellä mainittu Jon kyllä sopii. Hidashan se on kevyissä tuulissa, mutta siinä vaiheessa kun muut jää satamaan odottelemaan kevyempiä tuulia niin Jon alkaa kulkemaan. Kovan tuulen lisäksi kestää myös hyvin kiville kolisteluja (ja kiviähän Suomen saaristossa riittää), toisin kuin moni nykyvene.

Täältä löytyy aiempaa keskustelua Jonista, sekä 30 että 33: http://keskustelu.suomi24.fi/node/1326801#comment-25649409

merikelpoinen kirjoitti:

Ketjun aiheena oli merikelpoisuus, ja siihen aiheeseen edellä mainittu Jon kyllä sopii. Hidashan se on kevyissä tuulissa, mutta siinä vaiheessa kun muut jää satamaan odottelemaan kevyempiä tuulia niin Jon alkaa kulkemaan. Kovan tuulen lisäksi kestää myös hyvin kiville kolisteluja (ja kiviähän Suomen saaristossa riittää), toisin kuin moni nykyvene.

Täältä löytyy aiempaa keskustelua Jonista, sekä 30 että 33: http://keskustelu.suomi24.fi/node/1326801#comment-25649409

Lue lisää

Nykyveneet, joissa on lyijyköli vakiona, kestävät kolistelua yhtä hyvin kuin jotkut vanhat Jonit. Joten väite, että kaikki nykyveneet ovat heikkoja on valhetta tai valitettavaa tietämättömyyttä. Yleinen myytti, että vanhat veneet ovat paremmin tehtyjä on yleistettynä täysin pitämämätön väite.

5+5 kirjoitti:

Nykyveneet, joissa on lyijyköli vakiona, kestävät kolistelua yhtä hyvin kuin jotkut vanhat Jonit. Joten väite, että kaikki nykyveneet ovat heikkoja on valhetta tai valitettavaa tietämättömyyttä. Yleinen myytti, että vanhat veneet ovat paremmin tehtyjä on yleistettynä täysin pitämämätön väite.

Lue lisää

...tosin nykyveneet, vaika olisi tehty paremminkin kuin vanhat, ovat rakenteeltaan heikkoja. Pystyt kölit, erilliset pystyt peräsimet, sandwich-pohjat. Saa tehdä aika hyvin jos saa kestämään...

mitä sinä siinä vingut eip oo siu vennees

Noilla vuosilla Elvari vielä sen teki. Mutta oli sen verran viisas mies, ettei menisi Hornille, eikä kirjoittaisi tuommoista soopaa täällä, eikä edes kertoilisi noita kapakassa. Mene sinä taas maanantaina kiltisti takas kouluun kasvamaan ja muista huomenna äitienpäivä.

Tarkoittaa, että vähintään optarin kokoinen. Paljoa pienempi ei enää kannata.

Kaikki koon lisäykset tuovat haittoja rannallla ja merellä isompi on aina parempi. Optimikoko ja -hinta ovat täysin yksilöllisiä asioita. H-veneessä voi viihtyä koko kesän jos on viihtyäkseen. Tai kajakkireissulla. Matkapurjehdusta aikovalle paras aloituskoko on mielestäni n 9 metrin mittainen vene, riittävä mukavuus ja vielä helppo käsiteltävyys. Mutta mikään ainoa totuus tämä ei todellakaan ole.

Mitä isompi vene, sitä kalliinmaksi sen ylläpito tulee. Noh eihän se rahamiehiä joita kaikki (paitsi Minä) tänne kirjoittelavat ilmeisesti ovat haittaa.

Lisäänpä tuohon yhden asian: Itämeren aallokko on käytännössä AINA "ristissä".

Eiköhän ketjun aloittaja ole jo veneensä löytänyt, postauksesta on jo 8 vuotta aikaa.

Veikkaisin omista vaatimattomista kokemuksista ettei kulut kovin paljoa metrille kasva 10-12 m asti mutta siitä ne tod. näk. lähtevät kipuamaan reilusti. Yli 12 m:n tulee joissain esim. Kreikan vero, lisämaksua jokaista lisämetriä kohti. Ja se on nähtävissä, että mitä enemmän ikää, vaihtavat ikämiehet usein pienempään koska n. 10 m vene on vaan helpompi ja kevyempi käsitellä, eikä enää ole kiirettä.