Voiko omenapuun oksaa juurruttaa?

djfh

Viime syksynä istutetut omenapuut kelpasivat talven aikana jäniksille ikävä kyllä oikein hyvin. :( Yksi omenapuu on sellainen, että alaosa noin 50cm säilyi, keskiosa vartta noin 50cm on kauttaaltaan syöty ja latva noin 50 säilyi. Leikkasin puun lyhyeksi, katsotaan lähteekö kasvamaan vai ei, mutta nyt mietin, että voinko juurruttaa sitä latvaoksaa ja kasvattaa siitä uuden omenapuun?

8

16032

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Hedelmätön

      En tiedä tästä asiasta yhtään mitään, mutta ainakin joissain kirjoissa on sellaisia kuvia, joissa varrennetaan irto-oksia nuoreen puuntynkään. Tuohon sun tilateeseesi on myös joku ihmeen pirkkaniksi olemassa, että miten siinä kuuluu toimia. Hae kirjastosta alan kirjoja.

    • omenoja

      Varttaminen on tosiaan hyvä keino pelastaa vanha puu, mutta jalonnusoksa (eli oksa vanhasta puusta) pitäisi ottaa talteen lepotilaisena ja jos et kovin pohjoisessa asu, niin sitä se latva tuskin enää on.
      Koska kyse on noinkin uudesta puusta, voi omenapuu hyvinkin lähteä kasvuun siitä 50cm tyngästä (katso kuitenkin, että puu lähtee puun juurella olevan varttamiskohdan yläpuolelta, tällöin lajike on oikea: omenapuut on aina (joku poikkeuskin voi löytyä) vartettuja, eli niiden juuri on eri lajiketta kuin runko.

    • saviruoho

      Ns. sillastusta olisi voinut yrittää, mutta nyt kun olet katkaissut jo omenapuu, voi vain toivoa, että uusia versoja kasvaa tyvestä. Yleensä taimitarhoista saatavat omenapuut koostuvat kahdesta osasta, perusrungosta eli käytännössä juuriosa ja sitten on jalo-osa eli se varsinainen näkyvä omenapuu. Omenaan juurruttamista olen kokeillut, Pidin oksia kellarissa talven yli turpeessa. Ei onnistunut, tuli vain kallusta. Voit kokeilla jalostusta, eli niiden oksien liittämistä vaikkapa villiomenapuun taimeen. Tarvitaan jalostusveitsi, sitomistarviketta ja jalostusvahaa. Ohjeita löytyy kirjoista ja netistä.

    • Anonyymi

      Omenapuun runko ,jonka jyrsijät ovat kalunneet talvella paljaaksi kuivuu kevätauringossa melko nopeasti niin että myös juuristo saattaa kuivua.Riippuu tietysti
      Kuinka kauan on ollut auringon valolle alttiina. Vielä voi lähteä tekemään uutta versoa jos suojaa katkaistun kohdan maahan asti mustalla muovisäkillä ,eli aurinko ei pääse kuivattaan jäljelle jäänyttä rungon osaa saattaa runko kasvihuoneen omaisessa oloissa herkistyä hyvinkin uuteen kasvuun.
      Kannattaa seurata viikottain tilannetta ja kurkata mitä on tapahtumassa.
      Jos silmuja on avautumassa huhtikuun lopulle tultaessa saa pikku hiljaa päästää ajoittain päivänvaloakin jo virinneeseen kasvustoon. Vielä ei kuitenkaan saisi kuukauteen päästää suoranaista auringon valoa kuin vasta sitten kun ensimmäiset lehdet ovat selvästi havaittavissa.
      Olen useana vuonna jalostanut parin kolmen vuoden ikäisiä taimia jotka ovat olleet n. lyijykynän vahvuisia jalostuskohdastaan ja jotka ovat sekä toipuneet että lähteneet hyvin kasvattamaan uutta runkoa. Ainoastaan kerran tai kaksi on käynyt niin että jalostelatvus ei ole lähtenyt kasvaan ,vaan on kuivunut ja perusrunko on alkanut kasvattamaan oksia jalostuskohdan alapuolelta.
      Useimmiten olen kasvattanut perusrungon puolalaisen omenan siemenistä joita on kaupasta syötäviksi ostettu.
      Jalostuksen olen tehnyt siten ,että ihan tavallisella vuolupuukolla olen veistänyt jalostuskohdan molempiin osiin n. 5 cm matkalle viisteet, jolloin sekä perusrunko että jaloste osa lomittuvat toisiinsa suht. tasaisesti. Välttämättä ei tarvitse ihan pilkuntarkasti vuolukohta olla 1:1 sopivia ,eli hiukan voi jäädä raolleenkin ,kun sidonnassa huolehtii ,että kuitenkin pinnat koskettavat likimain toisiaan.
      Sidontaan ole käyttänyt pelkästään hyvin venyvää sähkömiehen teippiä ,joka aloitetaan puhtaasta perusrungosta efdeten aina kierros kierrokselta jalosteosan yhtenäiseen runkoon ,elikä n. 1-2 cm jalostusalueen molempien päiden yli.
      On huomioitavaa,että teippiä kierrettäessä se pysyy koko ajan tiukasti jalostuskohtaa kiertäen,eikä missään nimessä saa jäädä löysää mihinkään kohtaa ,jotta ilma eikä mikään ulkopuolinen pääse jalostuskohdan sisään.
      Näin kun on päästy jalostuskohdan yläosaan lähdetää tuomaan toinen kierros alaspäin ja päätetään sidos siten ,että teipin katkaistu pää viedään viimeinen kierroskerran alle jolloin teippi ei pääse purkautumaan.
      Teippi saa olla yli talven ja seuraavana keväänä se poistetaan varovasti kun puun jalostus ja kuoriosa on muodostunut.

      Kokeilussa on nyt sekin ,millä tavalla oksapistokkaan saisi juurtumaan . koe on edennyt tähän asti hyvin ja jos se onnistuu ,niin kerron siitä sitten aikanaan.

      • Anonyymi

        Omenapuun juurruttamista kannattaa kokeilla multaamalla. Tuossa maantien laidassa kasvaa todennäköisesti siemestä kasvanut omenapuu. Joskus ojaa avattaessa muutama oksa oli jäänyt ojanpenkan maaaineksen alle ja nämä oksat olivat kasvattaneet juuret. Näin ymmärsin.


    • Anonyymi

      Milloin on omenapuissa aloitettu käyttämään pääsääntöisesti kestävään juureen vartettuja paremmin tuottavia oksia? Meillä sai syksyllä yksi hyvää syöntiomenaa tuottanut vanha puu pahasti siipeensä. Puunkaatajalle oli annettu ohje, mielummin omenapuu kuin kaivo. Omenapuu on todennäköisesti 50 -luvulta.

      Nyt mietitään, mitä sille voi tehdä. Vaihtoehdot lienee:
      - ei tehdä mitään ja kaadetaan puu
      - vartetaan yksi tuore oksa juurakkoon, joka saadaan mistä, vai käytetäänkö nykyistä juurta
      - yritetään juurruttaa oksa.

      • Anonyymi

        1900-luvun alkupuolella ilmat olivat suotuisia ja kesät lämpimiä. Suomessa istuttiin ihania omenapuita, mutta kestävyyteen ei kiinnitetty huomiota. Sotavuosia tuli pari ankaraa talvea. Paljon omenapuita paleltui. Puhuttiin tuhotalvista. Sen jälkeen alettiin etsiä kestäviä lajikkeista ja perusjuuria. Näin olen ymmärtänyt.
        Vanha ketju, mutta vaihtoehto: "vartetaan yksi tuore oksa juurakkoon, joka saadaan mistä, vai käytetäänkö" on suurin piirtein paras. Vartejuuria on myös kaupan.
        Yksinkertainen vartteen leikkaaminen: otetaan noin kynän paksuinen oksa, täsmälleen saman paksuinen kuin juuriosankin.
        Oksaan tehdään erittäin terävällä veitsellä loivan jyrkän kulman v-muotoinen leikkaus. Juuriosa halkaistaan keskeltä, sen matkaa kuin oksassa on leikkausta. Oksa työnnetään juuriosaan, sidotaan tiukasti, vahataan ja itse laitoin vielä kelmuakin. Sen jäkeen koko hökötystä varjellaan kuivumiselta ja auringolta. Laitoin pukupussin päälle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        1900-luvun alkupuolella ilmat olivat suotuisia ja kesät lämpimiä. Suomessa istuttiin ihania omenapuita, mutta kestävyyteen ei kiinnitetty huomiota. Sotavuosia tuli pari ankaraa talvea. Paljon omenapuita paleltui. Puhuttiin tuhotalvista. Sen jälkeen alettiin etsiä kestäviä lajikkeista ja perusjuuria. Näin olen ymmärtänyt.
        Vanha ketju, mutta vaihtoehto: "vartetaan yksi tuore oksa juurakkoon, joka saadaan mistä, vai käytetäänkö" on suurin piirtein paras. Vartejuuria on myös kaupan.
        Yksinkertainen vartteen leikkaaminen: otetaan noin kynän paksuinen oksa, täsmälleen saman paksuinen kuin juuriosankin.
        Oksaan tehdään erittäin terävällä veitsellä loivan jyrkän kulman v-muotoinen leikkaus. Juuriosa halkaistaan keskeltä, sen matkaa kuin oksassa on leikkausta. Oksa työnnetään juuriosaan, sidotaan tiukasti, vahataan ja itse laitoin vielä kelmuakin. Sen jäkeen koko hökötystä varjellaan kuivumiselta ja auringolta. Laitoin pukupussin päälle.

        Vielä "loivan" on lipsahdus ja turha sana. Leikkauspinnan pitää olla tasainen.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kannattaako suomalaisen duunarin enää äänestää vasemmistopuolueita

      sillä eivät ne tunnu kovasti ajavan suomi-duunarin etuja. Jos katsotaan Vasemmistoliittoa, niin sehän on ihan feministi
      Maailman menoa
      241
      6042
    2. Jaaha, sitä on vasemmistoryhmä käynyt häiriköimässä Purran kodin vieressä

      On näköjään iso lakana levitetty puiden väliin, jossa lukee mm. "Haista vi*** Riikka Purra". Tunkekaa leikkaukset pers..
      Maailman menoa
      119
      5843
    3. Professori: Maahanmuuttajien rikollisuutta hyssytellään - hävytöntä

      Kriminologi Jukka Savolaisen mukaan ikä ja vaikeat olosuhteet eivät riitä selitykseksi. – Tutkitun tiedon valossa sanoi
      Maailman menoa
      231
      4917
    4. Demokratian uhka: Perussuomalaiset ja polarisoiva "me ja muut" -ajattelu

      Laurence Rees varoittaa, kuinka demokratian heikkeneminen ja autoritaaristen liikkeiden nousu voidaan liittää "me ja muu
      Maailman menoa
      15
      4283
    5. Mistä kummasta voi johtua se, että vasemmistolaiset usein häpeää itseään

      voiko se johtua esim. köyhyydestä? Ja tästä on siis ihan suomalainen tutkimus olemassa. "Suomalainen tutkimus osoittaa
      Maailman menoa
      62
      4176
    6. Sanna-kulttilaiset hehkuttaa edelleen Marinia, vaikka esim. Sote oli susi jo syntyessään

      mutta kulttilaiset eivät ole järjen jättiläisiä, ja sanoihin Lasse Lehtinenkin, että Suomessa on pohjoismaiden tyhmimmät
      Maailman menoa
      68
      4097
    7. Päivi Räsänen vs. Abbas Bahmanpour

      (Bahmanpour on imaami Helsingissä) Syyttäjä siis jahtaa edelleen Räsästä tämän H-puheista, joissa hän on ilmeisesti vaa
      Maailman menoa
      27
      4092
    8. Marin teki sen mihin muut eivät pystyneet, vei susi-Soten maaliin

      ja sitten hävittyjen vaalien jälkeen lähtikin vastuuta pakoon...... "Professori: sote-uudistus on täysi susi. Sosiaali
      Maailman menoa
      32
      3658
    9. Palkansaajan oikeus nauttia työuransa hedelmistä

      Työeläkejärjestelmä on verrattavissa pyramidihuijaukseen, jossa alemmat tasot, eli nykyiset palkansaajat, toimivat maksa
      Maailman menoa
      57
      2554
    10. En koskaan tule sinulle tätä kertomaan

      Kun kirjoitin sinulle viimeisintä viestiä, huomasin kyynelten valuvan poskiani pitkin.
      Ikävä
      40
      1790
    Aihe