Olen palaamassa pitkältä sairaslomalta töihin, haluan palata ja päästä normaaliin elämään kiinni sitä kautta. Ongelmana on, että olen koko ajan aivan poikki. Jos en "tankkaa" säännöllisesti, en jaksa paljoa mitään. Olen sekä fyysisesti että henkisesti uupunut.
Nuorempana tämä ei ollut ongelma, pystyin tulemaan toimeen välillä tosi vähällä syömisellä ja jaksoin silti opiskella ja käydä töissä. Nyt en jaksa enää. Verensokerin lasku näkyy heti, pahoinvointina jopa.
En tiedä, miten päästä tässä eteenpäin. Vuosien hoitosuhde (täysin turha ja tehoton) on päättynyt, tunnen itseni äärettömän läskiksi vaikka järki sanoo, että aikuisella naisella pitääkin olla vähän "lihaa luiden päällä" (yök).
Olen kunnianhimoinen, pidän työstäni ja haluaisin palata töihin mutta miten tämän tilanteen ratkaisen?? Jos yritän syödä niin vähän, että en liho, en vain yksinkertaisesti jaksa tehdä tarpeeksi. No, te tiedätte, mitä väsyminen on...
Nuorempana tämä ei ollut ongelma, pystyin tulemaan toimeen välillä tosi vähällä syömisellä ja jaksoin silti opiskella ja käydä töissä. Nyt en jaksa enää. Verensokerin lasku näkyy heti, pahoinvointina jopa.
En tiedä, miten päästä tässä eteenpäin. Vuosien hoitosuhde (täysin turha ja tehoton) on päättynyt, tunnen itseni äärettömän läskiksi vaikka järki sanoo, että aikuisella naisella pitääkin olla vähän "lihaa luiden päällä" (yök).
Olen kunnianhimoinen, pidän työstäni ja haluaisin palata töihin mutta miten tämän tilanteen ratkaisen?? Jos yritän syödä niin vähän, että en liho, en vain yksinkertaisesti jaksa tehdä tarpeeksi. No, te tiedätte, mitä väsyminen on...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ehkä kannattaa yrittää katsoa enemmän mitä syö, vaikka enhän mä tiedä, miten sä syöt. Mut just pyrkiä esimerkiksi syömään enemmän proteiinipitoisia ruokia, itselläni ainakin nälkä pysyy niillä kauemmin poissa. Mä en tiedä mikä sun määrä on, jolla et liho, mutta oikeastihan sitä ruokaa saa syödä aika paljonkin lihomatta. Kunhan syö terveellisesti, niin 1800 kaloriinkin mahtuu paljon syötävää. Kyllä sitä sitten työelämässä taas kuluttaakin enemmän, kun kotona saikulla.
No ei sitä pidemmän päälle jaksakaan. Riippuu tietysti siitäkin, mitä tarkoittaa "vain vähän", ja minkätyyppistä työtä teet, mutta jos anorektikolle tyypillisestä kaloreiden välttelystä puhutaan niin turha sitä on olettaa pystyvänsä paahtamaan töissä täysillä. Simple as that. Toi proteiinin vaikutuskin on täysin yksilöllinen, monet karppausintoilijat tosiaan väittää jaksavansa pidempään proteiinipitoisella ruoalla, mutta mun kokemus asiasta on täysin päinvastainen.
No tuota.... Sepä se juuri onkin, ettei työelämässä pärjää ja jaksa jos ei ruoki itseään, eli. aivoja ja kehoa. Voin kertoa, että energiavajeesi = syömättömyys, näkyy todella helposti työkavereillesi. Vaikuttaa siltä ettet ole vielä valmis työelämään.
Toki yhden neuvon annan: syöt tasan sen verran ja niin paljon työpäivän aikana, että energiaa jää vielä työpäivän jälkeekin! :)
Hyvä olo näkyy ulospäin! ja mitä paremmin ja enemmän syöt, sen paremmin itsekin voit ja jaksat tehdä asioita sekä hoitaa työsi kunnolla.
Suosittelen vielä, että lisäät ruokavalioosi rasvaa ja proteiinia. Syö paljon lohta, koska siinä on sydämelle ja aivoille välttämättömiä rasvoja. Aamupala kannattaa aloittaa 2-3 palalla täysijyväleipää, jossa päällä voita, leikkeileitä ja juustoa jokin hedelmä.
Mulla menee fyysisessä ammatissani n.700-1400 Kcal päivässä, ja kun syön vain 800-1200 Kcal päivässä niin kyllä huomaa ettei oo hyvä. Eli pitää suhteuttaa mitä duunia tekee ja liikkuuko sitten vielä muuten.