Kaikki toivo ei ole klasariskitsolta mennyt, sillä katso, juuri se mitä hän ainakin puolittain on toivonut näyttää tapahtuvan:
http://www.stevehoffman.tv/forums/showthread.php?t=283990
mutta voi kauheaa, sen sijaan että nykynuoriso kuuntelisi Beatlesin sijaan Haydniä tai Nielseniä kuten klasariskitso varmaankin toivoisi he valitsevatkin Rihannan tai vastaavia.
Tehkäämme niin mekin, tässäpä maistiaisia:
http://www.youtube.com/watch?v=pa14VNsdSYM
Yli 222 894 378 näyttökertaa! Siihen ei taida pystyä edes Ranskassa kuulemma suursuosiota Amazon.comissa niittävä homeinen-Mozart.
http://www.stevehoffman.tv/forums/showthread.php?t=283990
mutta voi kauheaa, sen sijaan että nykynuoriso kuuntelisi Beatlesin sijaan Haydniä tai Nielseniä kuten klasariskitso varmaankin toivoisi he valitsevatkin Rihannan tai vastaavia.
Tehkäämme niin mekin, tässäpä maistiaisia:
http://www.youtube.com/watch?v=pa14VNsdSYM
Yli 222 894 378 näyttökertaa! Siihen ei taida pystyä edes Ranskassa kuulemma suursuosiota Amazon.comissa niittävä homeinen-Mozart.
Vastaukset 23
Vanhimmat
http://www.readwriteweb.com/archives/top_10_youtube_videos_of_all_time.php
Hehhehhehheh...ihan tuupparia naurattaa kun ei tarvitse kajota sivistykseen pitkällä kepilläkään. Kaikella kunnialla, mutta ihmisestä kertoo suositus panosta Rihannaan? Tyhjentävästi ainakin sen, että taantumus on edennyt sitten 1960-luvun yhä karmeampiin svääreihin.
Todetaan nyt kuitenkin kaikki yhteen ääneen, että meillä on Beatlesit ja Rihannat kumppaneineen toteuttamassa markkinavoimien annettua tavoitetta ja sitten meillä on musiikki, joka elä jossain aivan muualla. Älkäämme siis sekoittako näitä kahta aivan eri maailmasta olevaa ilmiötä...joista toinen on kuluttajien kertakäyttöviihdettä ja toinen - ikuista säveltaidetta.
Turo otti ja kirjoitti tässä ketjussa:
"meillä on Beatlesit ja Rihannat kumppaneineen toteuttamassa markkinavoimien annettua tavoitetta ja sitten meillä on musiikki, joka elä jossain aivan muualla."
ja samainen Turo kirjoitti toisessa ketjussa:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10636300
Realiteetti on, että Mozartin teoksilla tehdään tänäkin päivänä huomattavasti enemmän rahaa sekä live-esitysten ja levymyynnin avulla kuin esim. Beatlesin lauluilla:
... tässä kohtaa Turon järjetöntä väärinkäsittämistä siitä mitä tarkoittaa osuma Amazon.comissa ...
Ja Turo jatkoi:
Vielä tärkeämpää on, että Mozartia esitetään joka päivä ympäri maailman jossain muodossa, joten miettikää sitä RAHAMÄÄRÄÄ, joka liikkuu Mozartin teosten esittämisen ympärillä.
Realistisesti arvioiden luku on monisata ellei monituhatkertainen verrattuna jonkun kuolleen puup-bändin kuten Beatlesin lukuihin.
---
Hieman linjatonta on klasariskitso Turon elämöinti, sama asia on hyvä jos kyseessä on Mozart ja paha jos kyseessä on Beatles tai joku muu rockartisti.
Jos markkinavoimat tekevät Mozarttia myyden huomattavasti enemmän rahaa kuin rokin myynnillä, niin miksihän levykaupat ovat täynänsä rocklevyjä, mutta Mozartille ym homeiselle klasarille on varattu pikkuruinen nurkkaus levykaupoista?
Olet aiemmin väittänyt että markkinavoimat keksivät 1950-luvulla rokin vain rahaa tienatakseen, mutta jos kerran klasarin myynnillä tienasi muutenkin jo erittäin hyvin, niin miksi rokki keksittiin?
Tiedämme että jokainen myyty rocklevyhän oli tavallaan pois tavattoman tuottoisasta klasarimusiikin myynnistä. Satojen vuosien takaisilla klasarisäveltäjillä ei ole useinkaan tekijänoikeuksia sävellyksiinsä mutta rocksäveltäjillä sen sijaan on.
Klasarimusiikin levyttämien on siksi tuottoisampaa, olettaen jos levyt möisivät, sillä kakunjakajia on vähemmän kun tekijänoikeusmaksuja ei tarvitse tilittää säveltäjän osalta.
Yleensä miksi levyjen kappalemääräinen myynti joka Beatlesin kohdalla on enemmän kuin 1 600 000 000 myytyä levyä on paha asia koska kyseessä siis on rockartisti, mutta olisi hyvä asia jos kyseessä olisi Mozart?
Ja miksi jokainen myyty levy on osoitus pelkästä kaupallisuudesta ja rahan hamuamisesta jos on kyseessä rockalbumi mutta taiteen riemuvoitosta ja kyldyyrin eskaloitumisesta jos kyseessä on Mozartin tai Haydnin musiikkia sisältävä levy?
Tämä outoa on? Sama asia tai seuraus kuten myyty levy musiikissa on tuhmaa ja rappiota ja halveksuttavaa tai on kuldduurin riemuvoitto, riippuen siitä kuka sen myydyn levyn musiikin on tehnyt.
Ehkä siksi pitää pohtia mitä musiikki loppujen lopuksi on? Onko se organisoitua äänen väreilemään saattamista soittimin ja laulaen tai muilla keinoin?
Äänestä tiedämme että sillä on tasan tarkkaan kaksi ominaisuutta, sillä on jokin sävelkorkeus ja sillä on jokin äänen voimakkuus.
Miksi siis kun näitä tietyllä korkeudella tietyllä voimakkuudella soitettuja ääniä soittaa johonkin tarkoitettuun järjestykseen kuten C - E - G nuotit klasarimuusikko kyseessä on taide, mutta kun niitä ääniä, jotka siis ovat jotain jolla on jokin sävelkorkeus ja tietty kulloinenkin äänenvoimakkuus soittaa rockmuusikko johonkin tarkoitettuun järjestykseen kuten vaikkapa C - E - G nuotit niin kyseessä onkin halveksuttava kulttuurin rappio.
Olisi siis aika että me lopultakin saisimme uskottavan selityksen sille miksi vaikkapa nuotti C on esim viululla klasarimuusikon soittaman taidetapahtuma sinänsä, mutta esim sähkökitaralla rockmuusikon soittamana se sama nuotti C on jotain rumaa ja kulttuurin rappiosta kertovaa?
Ja tuota pohtiessamme muistammehan että riippumatta siitä syntyykö kuultava nuotti C viululla klasarimuusikon soittamana ja Beethovenin aikoinaan säveltämänä vai rockmuusikon sähkökitaralla soittamana ja J.Lennonin aikoinaan säveltämänä, niin kummassakin tapauksessa se nuotti C siis on vain äänenväreilyä jolla on ainoastaan kaksi ominaisuutta: sillä on nuotti C:nä tunnettu sävelkorkeus ja sillä on jokin mitattavissa oleva äänen voimakkuus.
Hahhahhaa...taas sekoitit kaksi eri kirjoittajaa...olen kirjoittanut tekstin tässä osiossa, mutta se linkkisi on jonkun toisen tekstaama.
John Lennon ei tehnyt sävellyksiä, koska oli poppari ja osaamaton tässä suhteessa.
Oletko niin pihalla, että teet vertauksia viulun ja sähkökitaran nuottien välillä? Etkö todella käsitä, että kyse on ennen kaikkea sävellyksistä ja poppiralleista?
Popissa ei ole sävellyksiä, on vain ralleja - huonompia ja parempia. Sävellyksiksi niistä ei ole ja musiikilliselta ilmaisultaan ne jäävät aina kevyeksi "hengenruoaksi" jos siksikään.
Beatles ja muu poppi = helppoa ja kevyttä, tuottajalta kuluttajalle.
Klassinen säveltaide = musiikkia, säveltäjältä kuuntelijalle.
J.K. Myyntimäärillä ei edelleenkään ole merkitystä, sen enempää kuin teksteillä (eivät ole musiikkia kumpikaan, tiedoksi). Yksikään klassisen puolustaja ei ole esitellyt täällä myyntimääriä positiivisen argumenttina. Elävän musiikin esitykset ovat eri asia; maailmalla pyörii jatkuvasti monipuolinen klassisen musiikin ohjelmisto erilaisilla kokoonpanoilla ja hinnatkin ovat pääsääntöisesti kukkaron kestäviä - niin ja musiikillinen sisältö taatusti korkealaatuista.
"Beatles ja muu poppi = helppoa ja kevyttä, tuottajalta kuluttajalle."
?. Nyt ei jummarra. Siis Beatlesin tapauksessa George Martin olikin niiden laulujen säveltäjä ja sanoittaja?
Mutta kun hän itse on julkisesti sanonut että ne oli bändin pojat kun sävelsivät ne laulut, hän tuottajana vain huolehti että ne tuli äänitettyä kunnolla. Ja tarvittaessa teki lauluihin sovituksia orkesterisoittimille.
"John Lennon ei tehnyt sävellyksiä, koska oli poppari ja osaamaton tässä suhteessa."
? = täh ?. J.Lennon säveltäjänä teki sävellyksiä kuten Imagine ja Strawberry fields forever, jotka elävät yhteisessä alitajunnassamme vuodesta toiseen. Samaa ei voida sanoa monenkaan klasaristisäveltäjän tekemistä lauluista yleensä ja nykyklasaristien lauluista ei varsinkaan.
Jos nykyklasaristit ovat säveltäjinä Lennonia parempia, ja voivathan he hyvinkin olla, niin miksi se heidän paremmuus ei missään näy eikä varsinkaan kuulu?
4 5 ...kuule,nyt yrität aivan mahdotonta asiaa: saada maanista,yhden totuuden ymmärtävää,klassisessa pimeässä poterossaan harhailevaa tajuamaan ns. monimuotoisuutta....aika moni on jo yrittänyt,ja aika moneen kertaan...taitaa olla toivoton tapaus raasu.
Musiikin monimuotoisuus toteutuu klassisessa ja myös nykyklassisessa, siis ihan oikeasti.
Tuottajalta kuluttajalle tarkoittaa tietysti koko kaupallisen muzakin tuotantokoneiston tuottajuutta, ei niinkään poppilevyjen producereita a'la Spector tai Martin yksinomaan.
Tottakai nuo mansikkapellot ja muut ovat soineet mielissämme silloin varhaisteineinä - ainakin osalla meistä.
Klassisessa vain on niin paljon enemmän asiaa - ja myös niitä mielessä soivia rakenteita, joissa popmielessä ymmärretty meldia on vain yksi monista elementeistä.
Yksiulotteisuus on aina toteutunut popissa eikä se ole kunniaksi kenellekään...
Siis tuottaja sanelee EHDOTTOMASTI pop-musiikin säännöt. Eli musiikin pitää olla mutkatonta, tarttuvaa, rytmikästä.. aivan niinkuin The Beatles on, ja tulee aina olemaan!
Klassinen musiikki - oli se mitä tahansa kunnon klassista - liikkuu eri musiikki"työkalujen" käytössä selvästi ammattimiesten tasolla, siinä missä pop on vain amatöörien ilo.
Esim. Brahms on musiikkia ymmärtävän iloksi kirjoitettua sävelten ikuista taidetta. Brahms ei kuole oikeasti koskaan!
Et sitten ole tietoinen siitä että melko moni bändi tuottaa itse levynsä tai joku heistä toimii tuottajana? Tai esim. Elvis tuotti käytönnössä itse levynsä alusta saakka? Mutua, mutua, mutua taas klasarilta.
Onko mielessäsi käynyt edes hetkellisesti sellainen vaihtoehto, että Beatlessakin joukossa saattaisi olla jokunen potentiaalinen, so. tässä ymmärrettynä musiikillisesti kehityskelpoinenkin yksilö? Vaatimuksellasi siitä, että sivistäjien pitäisi vaieta täällä, alennat myös kaikki muut popparit alimman musiikillisen tason pysyviksi kuluttajiksi. Sen sijaan, että väität tiukasti ettei kukaan täällä halua keskustella mistään popin ulkopuolisesta, sinun olisi ehkä syytä antaa halukkaille poppareille tähän mahdollisuus. Hieman hankala ymmärtää, miksi itse osallistut aktiivisesti vieroksumiisi keskusteluihin.
Tuottaminen sinänsä ei paljon auta kun taito ja osaaminen on riittämätöntä. On täysin selvää, että tuo edellinen kirjoittaja on poppareiden tuottaja-omavaraisuudesta paremmin kuin hyvin tietoinen. Beatlesilla näin ei varsinaisesti ollut, mutta lopputuloksena oli silti vain poppia siinä missä monilla itse tuottaneillakin on asiainlaita.
Kyse on vertailuasetelmassa puhtaasti laatueroista, jotka ovat aivan liian suuret musiikillisilla kriteereillä mitattuna. Voimme toki keskustella miljoonannen kerran Elviksen monipuolisuudesta laulajana, ainutlaatuisuudesta tulkitsijana tai Beatlesin jatkuvasta kehittymisestä popkriteereillä koko uransa ajan. Nämä asiat eivät kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että kyse on kuitenkin parhaimmillaankin vaatimattomasta musiikillisesta tasosta. Jokainen riittävästi klassiseen perehtynyt on tästä asiasta täysin - ja pysyvästi - tietoinen. Kuka tahansa oopperalaulaja on laulutaidoiltaan aivan eri luokassa suhteessa Elvikseen. Sama pätee oikeiden säveltäjien (vain klassisessa) vertailuasetelmassa Beatlesiin tai muihin poppareihin. Erinomainen vertailutilanne on asetelma, jossa oopperalaulaja ja poppi-/iskelmälaulaja ajetaan syystä tai toisesta esittämään yhdessä jokin laulu: kumpikohan siinä tekee itsestään naurunalaisen - kuulijat kysyvät, miksi tuo toinen ylipäätään on ryhtynyt "lauluhommiin".
Taannoin esitettiin Teemalta "Eroica" Tanskan radion sinfoniaorkesterin tulkintana Fabion johtamana. Beatlespalstalla jotkut arvioivat esitystä penseästi, vaikka kyse oli varsin erinomaisesta tulkinnasta tästä suurenmoisesta sinfoniasta. Sävellys, joka on aivan eri planeetalta kuin poppirallit sekä orkesterin instrumentaatiotaito ja kapellimestarin näkemys, joita ei popin kentällä koeta, puhuvat kaikki puolestaan. Tässä vain yksi esimerkki lukuisista mahdollisuuksista todellisen MUSIIKIN parissa. Jokainen joka nämä perusasiat sisäistää, ei tarvitse oikeasti poppia (ainakaan mihinkään) musiikilliseen tarpeeseensa.
hahmottajalle lyhyesti: sulla on niin paha asennevamma,et tuo alkaa olemaan jo OIKEASTI vaarallista henkiselle hyvinvoinnille...m.o.t.
Onko takki yhä noin tyjä, ettet pysty asialliseen keskusteluun. Heittoja vailla perusteita ja mutupohjalta esitettyjä lyhytlauseita.
Tyhjäpäiset ja lapsenkenkäiset "kirjoitukset" nyt kun eivät vaan istu muille kuin poppareille.
Uskomme kuitenkin yhä, että joukossanne on jokunen hieman järkevämpikin sukankuluttaja...
Sen henkinen pahoinvointi on ollut puheena jo kauan, sillä se on häiriköinyt palstoja jo monta vuotta. Sillä ei ole kaikki kotona, vaan eipä tuota itse tajua.
Pakkomielteisiin saa apua, kunhan tajuaa pyytää. Tee meille mieliksi ja käy huomenna vastaanotolla.
Voiko todella olla näin, että musiikilliset käsityksenne kyseenalaistaneet klassisen puolustajat olisivat saaneet kaiken tämän aikaan. Eiköhän totuus ole se, että kuka tahansa popihanteille jäitä hattuun yrittävä kokisi saman vastareaktion: alatyyliset terveiset, kehotuksen hakeutua psykiatrille ja vähintään lääkekuurille, narsistiksi haukkumiset ja muut eri alojen maallikoiden ilmaisut. Tästähän oikeasti on kyse ja sen voinevat vahvistaa muut klassisen puolestapuhujat tällä palstalla...
"Onko mielessäsi käynyt edes hetkellisesti sellainen vaihtoehto, että Beatlessakin joukossa saattaisi olla jokunen potentiaalinen, so. tässä ymmärrettynä musiikillisesti kehityskelpoinenkin yksilö? Vaatimuksellasi siitä, että sivistäjien pitäisi vaieta täällä, alennat myös kaikki muut popparit alimman musiikillisen tason pysyviksi kuluttajiksi. Sen sijaan, että väität tiukasti ettei kukaan täällä halua keskustella mistään popin ulkopuolisesta, sinun olisi ehkä syytä antaa halukkaille poppareille tähän mahdollisuus. Hieman hankala ymmärtää, miksi itse osallistut aktiivisesti vieroksumiisi keskusteluihin."
Osallistun vain siksi, että pikkuhiljaa ehkä kykenisit ymmärtämään sen tosiasian että Beatles fanit ovat tuohon jankkaamiseen ja paasaamiseen jo täysin kyllästyneitä eikä saman länkytyksen jatkaminen ainakaan paranna tilannetta. Eiköhän poppareille ole annettu jo riittävästi tilaisuuksia keskusteluun (kuten olet huomannut ketään ei kiinnosta) ja potentiaaliset itsensä sivistäjät on varmasti jo tavoitettu niin pitkälti kuin mahdollista, sen verran pitkään ristiretkesi on jo jatkunut. Tarkoitus ei siis suinkaan ole alentaa ketään ja varmasti itsekin ymmärrät että on jo aika antaa periksi eikö niin?
"Tuottaminen sinänsä ei paljon auta kun taito ja osaaminen on riittämätöntä. On täysin selvää, että tuo edellinen kirjoittaja on poppareiden tuottaja-omavaraisuudesta paremmin kuin hyvin tietoinen"
Miksi sitä ei sitten tuoda tuossa tekstissä esiin? Ja miten tuo asia on "täysin selvää" muuten kuin siten että olet itse kirjoittanut tuonkin viestin. Ja taas tulee esiin taidon ja osaamisen puute, muuta et osaa kuin haukkua ja arvostella vaikka väität hakevasi viesteilläsi jotain muuta. Aivan liian läpinäkyvää tai sitten todista että väittämäsi missio on totta; koska se on jo suoritettu ilman onnistumista voinet lopettaa kirjoittamisesi tänne.
Ja 1000:n kerran esitetty väitteesi klassisen laadusta ja ylivertaisuudesta poppiin verrattuna on 1000:n kerran huomoitu. Ei tarvitse enää toitottaa asiasta, ymmärrät varmaan itsekin?
Oopperalaulajien "laulutaito" nyt on pelkkää tekniikkaa vailla tunnetta ja siksi heitä ei voi kovin korkealle arvostaa. Tekniikan oppii harjoittelemalla, tunnetta ei koskaan jos se ei tule sielusta ja sydämestä asti. Rinnakkain laulajat voi toki laittaa - oopperahemmolta/-mimmiltä luontuu keuhkoaminen varmasti paremmin mutta laitapa sama tyyppi laulamaan rockia - kas,eihän siitä tule yhtään mitään. Tuloksena siis tasapeli.
"Beatlespalstalla jotkut arvioivat esitystä penseästi, vaikka kyse oli varsin erinomaisesta tulkinnasta tästä suurenmoisesta sinfoniasta. Sävellys, joka on aivan eri planeetalta kuin poppirallit sekä orkesterin instrumentaatiotaito ja kapellimestarin näkemys, joita ei popin kentällä koeta, puhuvat kaikki puolestaan."
Mitä sitten? Loukkaako sinua henkilökohtaisesti niin paljon se, ettei joku pidä samasta musiikista kuin sinä, että siitä pitää täällä valittaa? Aika kummallista...
"Tässä vain yksi esimerkki lukuisista mahdollisuuksista todellisen MUSIIKIN parissa. Jokainen joka nämä perusasiat sisäistää, ei tarvitse oikeasti poppia (ainakaan mihinkään) musiikilliseen tarpeeseensa."
Tämä on tullut selväksi moneen kertaan kuten myös mitä mahdollisuuksia kaikilla on "todellisen musiikin parissa". Viestisi on huomioitu eikä sitä tarvitse toistaa täällä enää kertaakaan, kiitos.
"Voiko todella olla näin, että musiikilliset käsityksenne kyseenalaistaneet klassisen puolustajat olisivat saaneet kaiken tämän aikaan."
Totta kai on, onko se niin vaikeaa ymmärtää?
"Eiköhän totuus ole se, että kuka tahansa popihanteille jäitä hattuun yrittävä kokisi saman vastareaktion"
Ei jos asia esitetään korrektisti ja ysätävllisesti. Nythän viestintä on ollut pääsääntöisesti haukkumista, v1ttuilua, arvostelua, ärsyttämistä jne.
Popparit puhuu fiiliksestä ja tunteesta, koska eivät ymmärrä klassista. Naurettavaa esittää popparin suulla, ettei oopperalaulajilla ole emotinaalista latausta pelissä...keuhkoamisesta siis puhut ilman mitään perspektiiviä. Sinä kuulet tunteen Elviksessä sen vuoksi, että musiikin rakenne on riittävän yksinkertainen ja yksioikoinen "sisälle pääsemiseksi" - lasten musiikkia siis kaikki tyynni.
Juttu on vain niin, että omalla kehnolla asenteellasi vain motivoit kaikki säveltaiteen (= MUSIIKKI) tuntijoita sivistämään roskapopin kuuntelijoita vastaisuudessakin.
Elvis ja Beatles = kapitalistien tuotteistus kuluttajien harhauttamiseksi ja taannuttamiseksi, helppoa ja kevyttä, muzakin apinataso.
Klassinen säveltaide = inspiraatioista ja luomisen tarpeesta syntynyttä kaikkien yhteistä musiikkia kuuntelijoille, ilman rappioyhteiskunnan reunaehtoja.
"Popparit puhuu fiiliksestä ja tunteesta, koska eivät ymmärrä klassista."
Klasarit taasen eivät ymmärrä tunnetta ja fiilistä.
"Naurettavaa esittää popparin suulla, ettei oopperalaulajilla ole emotinaalista latausta pelissä...keuhkoamisesta siis puhut ilman mitään perspektiiviä"
Onhan noita kuultu, samaa keuhkoamista joka esityksessä, kaikki muu saa väistyä tieltä jotta päästään teknisesti täydelliseen suoritukseen. Siksi yhden esityksen kuultuaan on kuullut ne kaikki, mekaaninen suoritus jatkuu samanalaisena kerta toisensa jälkeen.
"Sinä kuulet tunteen Elviksessä sen vuoksi, että musiikin rakenne on riittävän yksinkertainen ja yksioikoinen "sisälle pääsemiseksi" - lasten musiikkia siis kaikki tyynni. "
Onnittelut, tuo on kyllä typerin teksti mitä tänne on suollettu. Tajuat kai itsekin ettei tuota kukaan voi ottaa tosisaan. Niin, se lienee sittenkin huumoria, eikä vain?
"Elvis ja Beatles = kapitalistien tuotteistus kuluttajien harhauttamiseksi ja taannuttamiseksi, helppoa ja kevyttä, muzakin apinataso."
Tänä lässytys nyt on nähty kohta satoja kertoja, ei tarvitse kerrata enää. Tuo on sinun mieleipiteesi ja siihen sinulla on oikeus. Velvollisuutesi taasen on lopettaa tuo floodaus ja siirtyä klassisen palstalle.
"Onhan noita kuultu, samaa keuhkoamista joka esityksessä, kaikki muu saa väistyä tieltä jotta päästään teknisesti täydelliseen suoritukseen. Siksi yhden esityksen kuultuaan on kuullut ne kaikki, mekaaninen suoritus jatkuu samanalaisena kerta toisensa jälkeen."
Mikä on sinun kompetenssisi arvioida musiikkia substanssin näkökulmasta? Siihen ei riitä vuosikymmenten tyytyminen Elviksen ja Beatlesin ralleihin, tarvitaan paljon kättä pidempää kapasiteettia. Et kai ole tosissasi esittäessäsi soopaa teknisestä täydellisyydestä? Tämän(kin) on pakko olla vitsi, sillä taidemusiikissa musiikin hallinta kaikilta osin on itsestäänselvyys. Hallinta on peruslähtökohta, jonka päälle rakennetaan kaikki muu tulkinnallinen kokonaisuus. Asiaa on varmasti hankala hahmottaa niin kauan kun ei tunne koko aluetta edes perusteiltaan. Korva voi kehittyä vain harjaantumalla ja sitä ei Elviksen tai Beatlesin popissa voi mitenkään tapahtua: se antaa korkeintaan eväät arvioida muuta vastaavaa kevyttä musiikkia - vähän niinkuin popjournalistit tekevät. Tulkinnallinen erottelukyky syntyy vain perehtymällä säveltaiteeseen pintaa syvemmälle, muuta keinoa ei ole. Siinä on myös avain sille, että voisit ymmärtää tunteen ja fiiliksen olevan kaikkien ulottuvissa - ne eivät siis ole rokkipopin yksinoikeus.
Sinun pitäisi myös kyetä perustelemaan, miksi Elvis ja Beatls eivät ole helppoa ja kevyttä sisältöä. Musiikillisesti haaste on mahdoton joten on taas turvauduttava poppareiden tavanomaisiin (ulkomusiikillisiin) keinoihin. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei täällä ole arvosteltu Elvistä popkurkkuna tai Beatlesia popyhtyeenä. Kyse on ennen kaikkea Beatlesin asemoimisesta yleiseen länsimaiseen musiikkinkenttään tuhatvuotisen historian aikajänteellä.
Tässä asetelmassa on täysin mahdollista arvioida ilmiöitä absoluuttisestikin ja tämä vertailu ei tee Beatlesille (tai Elvikselle) suuren suurta kunniaa. Musiikin laatu on 1900 -luvulla - pääosin popin ansiosta - laskenut kuin lehmänhäntä, mistä kirkkaimpina viime aikoijen ilmiöinä voidaan mainita vaikkapa suorastaan vaaralliset Idol -kilpailut. Niissäkin muuten osallistujat ovat vain ja yksinomaan popfaneja, mikä näkyy myös omaksutussa arvomaailmassa. Tärkeää on päästä esille rahan toivossa alalla, jolla kuka tahansa voi yhtäkkiä alkaa "laulajaksi".
Tilanne on toki hankala: pitäisi hyväksyä se tosiasia, ettei ilman ankaraa työtä kehitytä musiikin esittäjäksi, tekijästä nyt puhumattakaan. Vuosikymmenten kaupallisuuden kyllästämät ihmiset ovat tässä suhteessa haasteen edessä, varsinkin kun korva ei ole kehittynyt erottamaan todellista musiikkitaidetta enemmän tai vähemmän ala-arvoisesta ja läpilaskelmoidusta näennäismuzakista.
Yhtä lailla muuten nuo toivottelut palstalta poistumisesta on kuultu lukuisia kertoja; sama juttu muillakin klassisen puolustajilla. Ei siis mitään uutta auringon alla tässä(kään) suhteessa.
Ei todellakaan mitään uutta... jälleen tuot esiin tuon tekosyysi palstan saastuttamiseen mutta se ei mene enää läpi. Samat turhan jauhamiset jatkuvat kerta toisensa jälkeen, tosin nyt oli jotain uuttakin: Idols- ym. kilpailuista olen samaa mieltä.
Koska ratakisko uskoo sinua helpommin lienee turha jatkaa tätä enää. Sen verran kommenttia että taidemusiikissa hallinta on tietysti se ykkönen mutta samalla se on liian hallitseva. Jos mitään tunnetta on yritettykin ilmaista oopperahoilottajien toimesta minulle asti se ei ole välittynyt (ja kyllä, niitä on kuultu).
"Oopperalaulajien 'laulutaito' nyt on pelkkää tekniikkaa vailla tunnetta ja siksi heitä ei voi kovin korkealle arvostaa. Tekniikan oppii harjoittelemalla, tunnetta ei koskaan jos se ei tule sielusta ja sydämestä asti. Rinnakkain laulajat voi toki laittaa - oopperahemmolta/-mimmiltä luontuu keuhkoaminen varmasti paremmin mutta laitapa sama tyyppi laulamaan rockia - kas,eihän siitä tule yhtään mitään. Tuloksena siis tasapeli."
Väitätkö sä ihmispolo tosissasi, että oopperalaulajilla ei ole tunnetta? Ja kirjoitat laulutaidon lainausmerkeissä OOPPERAA laulavan tapauksessa, et rokkarin. :D Ei voi olla totta millaista kuvaa itsestäsi annat!
Puhut oopperalaulajista ja klasareista jonain heterogeenisenä ryhmänä. Mitä siis tiedät oopperasta ja klassisesta?
Sanot että tekniikan oppii harjoittamalla ja tunnetta ei koskaan, mikä on tyypillistä pop-"tunteilijan" fiilistelyä ja äärimmäistä rahvautta, eikä pidä asenteen tasolla paikkaansa.
Tunnetta esiintyy molemmissa, mutta klassinen tulkita on aivan eri tasoa kokonaismusiikillisessa mielessä ja ilmaisullista eforttia katsoen.
Taidat olla Elvis-fani hautaan asti.. ylpeänä
"Sinä kuulet tunteen Elviksessä sen vuoksi, että musiikin rakenne on riittävän yksinkertainen ja yksioikoinen "sisälle pääsemiseksi" - lasten musiikkia siis kaikki tyynni. "
täysin totta
Mikä siinä sitten on niin vaikeaa ymmärtää? Beatlesamatöörit kuitenkin heittävät täällä subjektiivisia käsityksiään ilmaan myös ammattilaisten osastosta. Tämän he tekevät vailla alkeellistakaan ymmärrystä tai perustietoja koko alueesta.
Tilanne on kokolailla häpeällinen jopa amatööritasolla arvioituna.