Hei, onko muita yksin odottavia? Olisi kiva kuulla
Kuulumisia ja saada ns. vertaistukea. Jos muitakin löytyy voisi perustaa ryhmän ja keskustella enemmänkin.
Itselläni on ihan alkuraskaus, viikkoja 5 tai 6. Kolmas lapsi tulossa. Esikoinen 4 ja kuopus 2v. Olimme lasten isän kanssa eronneet jo mutta palattiin yhteen noin puolivuotta sitten, kaikki meni ok ja halusimme kolmannen lapsen. Heti tärppäsi ja aika pian sen jälkeen sain kuulla mieheni pettäneen minua. On näin tehnyt aikaisemminkin, minä tyhmä uskoin häntä kun lupasi elää perheelleen ja olevansa muuttunut mies. No on luvannut olla tukena, onneksi. Viettää paljon aikaa isompien lasten kanssa.
No tilanne on tämä, aborttiakin mietin mutta päätin selvitä kolmannesta lapsesta yksin. Tietysti huolettaa taloudellinen puoli, oma jaksaminen jne. Ja mitäs sitten kun kaipaat toista, seksin voi varmaan unohtaa pitkäksi aikaa. Ja tietysti mietityttää onnistunko saamaan enää parisuhdetta? Kolmen pienen lapsen yksinhuoltaja ei kuulosta kovin houkuttelevalta.
Mutta olen päättänyt nauttia raskaudestani ja vauvasta sillä olen sitä mieltä että vanhana mummona kiikkustuolissa oikeasti tärkeät asiat elämässä ovat omat lapset ja perhe!
Olisi kiva kuulla muiden yksin odottavien kokemuksia ja ajatuksia
Kuulumisia ja saada ns. vertaistukea. Jos muitakin löytyy voisi perustaa ryhmän ja keskustella enemmänkin.
Itselläni on ihan alkuraskaus, viikkoja 5 tai 6. Kolmas lapsi tulossa. Esikoinen 4 ja kuopus 2v. Olimme lasten isän kanssa eronneet jo mutta palattiin yhteen noin puolivuotta sitten, kaikki meni ok ja halusimme kolmannen lapsen. Heti tärppäsi ja aika pian sen jälkeen sain kuulla mieheni pettäneen minua. On näin tehnyt aikaisemminkin, minä tyhmä uskoin häntä kun lupasi elää perheelleen ja olevansa muuttunut mies. No on luvannut olla tukena, onneksi. Viettää paljon aikaa isompien lasten kanssa.
No tilanne on tämä, aborttiakin mietin mutta päätin selvitä kolmannesta lapsesta yksin. Tietysti huolettaa taloudellinen puoli, oma jaksaminen jne. Ja mitäs sitten kun kaipaat toista, seksin voi varmaan unohtaa pitkäksi aikaa. Ja tietysti mietityttää onnistunko saamaan enää parisuhdetta? Kolmen pienen lapsen yksinhuoltaja ei kuulosta kovin houkuttelevalta.
Mutta olen päättänyt nauttia raskaudestani ja vauvasta sillä olen sitä mieltä että vanhana mummona kiikkustuolissa oikeasti tärkeät asiat elämässä ovat omat lapset ja perhe!
Olisi kiva kuulla muiden yksin odottavien kokemuksia ja ajatuksia
Vastaukset 3
Vanhimmat
Täällä olisi yksi mies ja haluaisin saada ystävän odottavasta äidistä. Olen lapsirakas. Asun täällä Lounais-Suomessa. Olisit 30-45 -vuotias myös ystävän puutteessa oleva lapsirakas/vauvakuumeinen nainen. Oletko täällä? Olen yli 40-vuotias urheilullinen mies. Osoitteesi?
Hei! Olen 22-vuotias ja yksin odottaja rv: 23 3. Mieheni lähti heti kävelemään kun sain plussan terveydenhuollosta, olinme noin 1v pyörineet yhdessä... Raskaus tuli yllätyksenä, mutta ei mitenkään harmittanut "itseäni". Miehen kanssa pitkät keskustelut, että abortti oisi ollut siinä vaiheessa ainut ratkaisu. En vain itse käsittänyt miksi pitäisi lopettaa pienen elämä... ja kummiskin kun tietoisesti ei ehkäisyä käytetty. 3kk mies jaksoi piinata abortin uhalla, ihan kuin en itse oisi saanut tehdä päätöstä. Vaikka päätöksen olin tehnyt että en raskautta keskeytä, mies silti piinasi hetken aikaa, kunnes sitten tajusi ettei mikään auta enää.
Nyt sitten yksinään pyörinyt ja hyvin olen jaksanut ilman miestäkin, toki välillä tulee läheisyyden tarve ym... Mutta päivääkään en vaihtaisi, kun päätin lapseni pitää. :)
Ajattelin vielä tarkentaa omaa "ystäväksi2012" ilmoitustani, että sun ei tarttis välttämättä olla tällä hetkellä odottava. Haluaisit ehkä vaan läheisyyttä, tai vasta ensimmäistä lasta tekisi mieli tai lisää lapsia. Sut ottaisin mielelläni ystäväksi, ei ehkä mitään sen enempää olisikaan. Sen näkisi sitten enemmän vauvakuumeilujen ja odotuksen aikana. Mielelläni mailaisin alkuun kanssasi ja vaihtaisin ajatuksia, jos olet suunillleen sinkkunainen samalla aaltopituudella.