No niin...Te naiset jotka seurutelette jousimies-miehen kanssa, kertokaa minulle minkälainen oli teidän miehenne sitoutumispelko?Oliko hänellä sellaista?miten pääsitte siitä eroon?Kauanko meni ennenkuin hän uskalsi sitoutua?
Haluaisin tietää koska eräs mies on jousimies ja olen huomannut että hän ei uskalla sitoutua. Hän ei uskalla puhua asiasta paljoakaan. Me voisimme seurustella mutta hän ei luultavasti uskalla. Kertokaa minulle miten pääsee tästä eroon koska itse olen vielä kauris ja kärsivällisyyteni on heikko. Mutta silti en halua luovuttaa koska pidän hänestä paljon ja haluaisin seurustella hänen kanssa. Toivottavasti joku kerto ja auttaa..
Haluaisin tietää koska eräs mies on jousimies ja olen huomannut että hän ei uskalla sitoutua. Hän ei uskalla puhua asiasta paljoakaan. Me voisimme seurustella mutta hän ei luultavasti uskalla. Kertokaa minulle miten pääsee tästä eroon koska itse olen vielä kauris ja kärsivällisyyteni on heikko. Mutta silti en halua luovuttaa koska pidän hänestä paljon ja haluaisin seurustella hänen kanssa. Toivottavasti joku kerto ja auttaa..
Vastaukset 12
Vanhimmat
olen seurustellut jousimiehen kanssa kohta vuoden... ja hän meistä se joka halusi sitoutua, minä en edes ajatellut että seurustelisimme joskus, halusin vain olla hänen kaveri kunnes hän sitten kertoi minulle kuinka hän haluasi seurustella minun kanssani. tosiaan minä en ainakaan ole hänessä huomannut mitään hirveämpää sitoutumispelkoa, mutta kun olemme puhuneet yhteen muuttamisesta, siihen hän vastannut että ehkä joskus parin vuoden päästä; että tuo on tavallaan sitoutumispelkoa, mutta minua se ei häiritse kun saan tehdä ja mennä miten lystään kun hän ei ole koko ajan utelemaasa että minne menen ja mitä teen... sattuu olemaan taipumusta mustasukkaisuuteen, lievää sellaista..
toivottavasti tässä oli jotain mitä kaipasit, enempää en osaa sanoa...
Jousimies on metsästäjä,hän unohtaa sitoutumis kammonsa kun viettinsä sokaisemana jahtaa sinua. Ole siis hyvässä suhteessa vaikeasti tavoiteltava äläkä kysele häneltä lupia suunnitelmiesi toteuttamiseen,mene, tee pidä hauskaa ja näytä hänelle että olet itsenäinen nainen jolla on vahvuutta olla hänen naisensa!Jousimies odottaa myös sinun tekevän alotteita eli älä silti unohdä häntä kokonaan tai hän kopsuttelee autuaimmille metsästysmaille!;)
Kaikki jousimiehet, miehet ja naiset, tarttee haastetta JA jahtia-- tee ittes tavoittamattomaks, ts. "play hard to get". Mikään ei karkota jouskarii nii nopeesti ku liiaks liki tuleminen. Jousimiehen vapaudenkaipuu on iso. Pitää antaa paljon henkilökohtaista tilaa, liikkumavaraa, vapautta-- kun päästät vapaaksi,saat pitää.Jos jousimies haistaa esim. Rapumaisen emotioonalisen läheisyyden tarpeen ja aistii että hänen peräsään roikutaan, hän juoksee sata mailia eikä katso taakseen...
Ikävää masentaa mutta tähän mennessä olen huomannut että kaikilla jousimiehillä on toi sama sitoutumiskammo ja joillakin se on jopa läheisyyskammoa. Mun paras ystävä seurusteli jousimies-miehen kanssa, joka oli ihan kunnollinen mies ja todellakin siinä oli sellasta SO:n tuntua. Mut sai sitten kivun kanssa huomata että jätkä ei pysty sitoutumaan mihinkään, koska sitä "ahistaa". Ne eros, vaikka molemmat rakasti toisiaan ihan älyttömästi, joka oli tosi ärsyttävää kateltavaa. Sitten ne meni takasin yhteen, kaikki näytti taas valoisalta. Kesti n. puoli vuotta ja sama homma. Nyt ne ei oo enää edes puheväleissä. Ei silti kannata stereotypisoida kaikkia jousimiehiä, koska persoonallisuus ei tule syntymäajan mukana. Yritä sitoa sitä mahd. vähän, anna sen hengata miten tahtoo ja mennä mielensä mukaan, niin se alkaa arvostaa sitoutumista enemmän.
Ite oon tosiaankin jousimies nainen ja olen todellakin sitoutumiskammoinen. Kaikki tällä palstalla sanotut asiat pitävät enemmän tai vähemmän paikkansa. Olen (yllätys yllätys) sinkku tällä hetkellä. Mikään ei ole niin ahdistavaa kun takertuva mies. Mulle tarvii oikeestikin esittää vaikeestitavoteltavaa ettei mee maku. Älkää miehet olko liian helppoja!
Jousimies osaa rakastaa ja valitettavasti on vain niin, että hän rakastaa myös rakastumisen tunnetta, jota haluaa aina uudestaan ja uudestaan. Kun suhde arkipäiväistyy ja tasapäistyy, niin jouskari lähtee etsimään huumettaan..hyvillä uudistumistaidoilla saat jouskarisi pysymään jopa 3-4 vuotta, mutta sitten hän alkaa jo katsella uutta kohdetta, josta haaveilla
mitäs sitten ne monikymmenvuotisessa avioliitossa olleet ovat? Teeskentelijöitä? Salavuoteilijoita? On sulla kyllä kamalat jutut.
laskettavaksi asti riitä, noita monikymmenvuotisessa suhteessa eläneitä jouskareita...
Jollei heillä sitten ole tasoittava nousumerkki..
Olen ihan varma, että jos tilastoja eronneista tehtäisiin, jouskarit keikkuisivat siellä krkipäässä.
Jousimies ei kestä arjen harmautta, eikä heistä itsestään ole sitä kirkastamaan. Tulevat kyllä mukaan. jos joku muu järjestää, laiskurit..
itse kuulostat hyvinkin happamalta, ja Jousinaisena
tuo happamaisuus karkoittaisi muutkin kuin Jouskarin.
Arjen "harmautta" on ollut yli 40 vuotta, itse ole olen
useimmin ollut se kirkastaja, vieraiden kutsuja, chef,
ja ennenkaikkea, kodin henki, jokaiselle perheen jäsenelle - ei suinkaan vuoristokauris mieheni!
Vai laiskureita? Tuskin pysyisit perässä, saatikka sitten kyydissä. Lapsilla oli iloinen ja turvallinen koti, ja hekin olivat loistavaa seuraa, eivät kiirehtineet vanhempien kodista lähtöä. Ensi kerralla ajattele pariin otteeseen ennenkuin leukapielesi alkaa läpättämään päin honkia.
Olen kokenut saman. Vajaa 5 vuotta ja sitten taas mentiin. Olin sille neljäs nainen.
Jees, kyllä se on niin että me jousi-ihmiset kammoamme sitoutumista, valitettavasti. Pyörin kaurispojan kanssa tässä joku aika sitten. Olin aivan hulluna häneen, mutta silti jokin kumma sisälläni pisti vastaan heti kun homma alkoi tuntua vakavemmalta. Mittari näyttää pian 22 vuotta, ja kaikki suhteet ovat olleet "ei seurustella, pidetään vain kivaa"-pohjalta.. omasta aloitteestani. Miehet ovat aluksi innoissaan vapaudesta, mutta useimmiten suhde kaatuu mustasukkaisuuteen tmv.
Olet vielä kovin uori, Jouskarit eivät sitoudu varhain, vaisto yksistään karsii pois "sopimattomat" - ja Kauris on yksi niitä. Kauris on tukehduttava, varsinkin heti sen
jälkeen kun menty vihille! Tiedänhän tuon, olet ollut
tuon vuoristovuohen kanssa naimisissa vuosikymmenet, helpompaa on ollut vain silloin kun
häntä on huvittanut olla mukavalla tuulella. Myrskyisää
elämää riittää - JOS olisin tiennyt etukäteen, en olisi
ainakaan hankkinut lapsia (tosin en kadu HEITÄ), niin
pian avioon mentyä, olin 28 avioliiton aikaan, lapset
tuli 30, 31 vuoden ikäisinä - ja mies oli jopa heistäkin
mustasukkainen - kunnes pistämällä pistin vauvat syliinsä ja menin kotitalon töitä tekemään, opetin myös
lasten jokapäiväis hoidon - ja siten oppi tuntemaan lapset IHMISINÄ, ei vain vauvoina. Oli myös pirullisen nuuka, jopa lasten vaatteiden tarpeista! Ilmeisesti ne olisi pitänyt tulla ilmaisesti - ja miehen tulot olivat hyvät.
Tässä vaiheessa elämääni en halua muuta kuin elää rauhassa, en huuda enkä oikuttele, vaan olen valmis, en suinkaan LÄHTEMÄÄN, vaan lähettää mies ovesta ulos. Jos tarve vaatii. Kauriilla mahdottoman suuret vaikeudet paneutua toisen asemaan, näkevät vain omansa, ja SE on lähes aina ainoa oikea! Heille on
äärimmäisen vaikeaa tunnustaa olevansa koskaan väärässä - joustavuutta ei ole riittävästi, ja siihenhän liittyy myös mukautuvaisuus jota tarvitaan joka ainoassa ihmis suhteessa. Siis ODOTA, kunnes löydät
ihmisen jolla on ainakin noita piirteitä, älä sentään sorru nynnyynkään!