Olen 10kk ikäisen tytön äiti. Lapsen syntymästä asti olen pääasiassa yksin hoitanut lasta vaikka hänen isänsä kanssa asuttiin yhdessä. Olen alusta asti tuntenut väsymystä ja turhautumista kaikkeen mikä ei onnistu, tai missä olen kokenut olevani paska, osaamaton äti. Olen ollut räjähdys herkkä, pahalla päällä, tiuskinut, huutanut.. Viimeiset kaksi kuukautta olen asunut lapsen kanssa yksin (mies vankilassa) ja tuntuu että tämä on liikaa minulle. On paljon hyviä päiviä ja olen skarpannut niin paljon että en enää räjähtele tai huuda muuta kuin todella uuvuksissa ja harvoin, vaikka tiedän että en saisi tehdä näin ollenkaan! Olen miettinyt että saako äiti olla koskaan vihainen, hermot kireällä, väsynyt? Voisiko tämä olla jotain masennusta? Olen läpikäynyt elämäni aikana vaikean depression enkä näin ollen koe oloani masentuneeksi, koska jaksan arkea ja jaksan hymyillä, nauraa, leikkiä lapseni kanssa. Koen olevani tosi yksin eikä kehenkään voi tukeutua, neuvolassa en haluaisi ottaa asioita esille ettei mitään kamalaa tapahtuisi. Mitä tässä voi tehdä, odottaa että kaikki muuttuu paremmaksi?
Väsymys, heikot hermot..
paska_äiti
5605
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lisäksi syyllisyys painaa 24/7, kun olen huutanut pienelle viattomalle lapselle, kiukutellut, haukkunut puolisoa, listaa voisi jatkaa loputtomiin....
Tosi hyvä, että olet nyt havahtunut tilanteeseesi itse. Lapsihan ei todellakaan ole syyllinen tilanteeseesi eikä häntä saa siitä laittaa kärsimään yhtään enempää. Hae apua. Tarvitset selkeästi nyt lepoa. Jos sinulla ei ole tuttuja/sululaisia jotka auttaisivat niin ota rohkeasti yhteyttä neuvolaan tai kunnan sosiaalityöntekijään. Noin pienelle on tietysti hankala selittää, että "sori, äitillä meni hermot, ei ole sun syy". Mutta anna pienelle syliä ja hymyä. Jaksamista.
Ihminen äitikin on. Ja olet jakuvasti yksin lapsen kassa. Oma neuvo noiden tosieten hyvien lisäki on, että et mitenkään pura tuota kikkua suoraan vauvaasi. Mne nurkan taakse ja potki vaikka kivia ja mesua. Vauva rekisteröi muisiinsa äidin vihan ja raivon ja on herrä aistimaan tuneet.
Ole hyvä äiti kun purat väsymystäsi näinkin ja koet tarvitsevasi apua. Olisko sinulla lähipiirissä toisa äitejä ja joiden kanssa vaihtaa ajatuksia. Jos olisko vaikka joku jolle voist jättää lapsen ja ottaa itsellesi aikaa.
Väsynyt olet, et huono.
Kannattaa etsiä apua, että ei kontrolli petä.
kipaseppas tänne tutkimaan asioita! Sinne voi soittaa ja saat vertaistukea!
http://www.aima.fi/
vai iin