En kestä näitä ihmisiä ympärillä. Tätä perhettä, koulua, tuttuja, ihmisä jotka puuttuvat toisten asioihin. En mitään. Oon tarkkailussa alipainosta, vihaan itteäni, viiltelen joskus; jalkoihini. Kaikki vihaa mua ja puhuu ****** seläntakana. Mulla on vain yksi ihminen jolle voin puhua, mutta vain koulussa. Ja tuntuu, että hänkin häipyy pian. Ei se mua jaksa. Ei kukaan jaksa. Sekin syö jonka jälkeen oksentaa. Ei halua olla lihava. Mutta se ei ikinä voisi karata kotoa, sen perhe on täydellinen ja se itsekkin on. Kympin oppilas. Mä en ole, en todellakaan. Mun isä on (entinen? I hope so.) narkomaani ja raitis alkoholisti. Sisko on yrittänyt itsemurhaa, sillä on masennusta ja syömishäiriötä ja niin.. se käyttää huumeita. En pysty, en halua kertoa TÄHÄN enempää.
Mutta päätin vaan ilmottaa että aijon karata kotoa. Jonnekkin. Oon 15 vuotias tyttö ja jos jollain on näitä samoja fiiliksiä ni saa tulla juttelee ja vaikka lähtee mun mukaan sittenku mä lähen, toiselle puolella suomea? En mä tiedä, jonnekkin. Oon säästänyt rahaa, en varmaan tarpeeksi mutta viimeisenä päivänä aijon varastaa äidiltä, siskolta (ei siltä kellä on pahoja ongelmia, en oo nähny häntä aikoihin.. :c) ja mun veljeltä (meen ''vara-avaimilla'' sen kotiin ja varastan jos rahaa löydän) sit vaan lähen bussilla pois.
Jos joku on OIKEESTI kiinnostunu musta ja haluu lähtee mun mukaan, karata pois eikä pelota mitä tapahtuu myöhemmin. Eikä aijo raiskata mua ja tappaa jossain. Ni ihanaa!!! :D Ois kiva saada seuraa :) Toki ennen voitais jutella netissä, puhelimessa ja lähettää vaikka naamakuvia ni tutustuttais ja tunnistetteis sikku lähettäis karkumatkalle......... (:
En näytä ulkoisesti mitenkään rajulta ja siltä että itseäni inhoisin mutta näin nyt vain on...
OLEN TOSISSANI JA JOS KETÄÄN EI KIINNOSTA NIIN LÄHDEN YKSIN. EI KIITOS SEMMOISIA KOMMENTTEJA ETTÄ ''hae apua hullu! kyl sut kuitenki löydetään!'' Ei kiinnosta. Ei enään. Turhaa tommonen. Turhaa tämä. Turhaa kaikki.
Ja niin.. Voit olla tyttö tai poika. Sama se, toivottavast meillä on JOTAKIN yhteistä. Eli paksa elämä? :D
[email protected]
(tein tommosen tyhmän nimisen ja oudon koska en halua että minut tunnistetaan koska NIITÄ IHMISIÄKIN ON OLLUT JA mä vihaan niitä.) heheh.
TÄHÄNKIN TOKI SAA KIRJOTTAA JOS HALUAA. ♥ Näätte sit varmaan mut joskus iltasanomien kannessa ''missä on 15 vuotias teinityttö??'' hehe. Toivottavast mun ruma naama ei kuitenkaan siihen pääse. hyi.
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
Mutta päätin vaan ilmottaa että aijon karata kotoa. Jonnekkin. Oon 15 vuotias tyttö ja jos jollain on näitä samoja fiiliksiä ni saa tulla juttelee ja vaikka lähtee mun mukaan sittenku mä lähen, toiselle puolella suomea? En mä tiedä, jonnekkin. Oon säästänyt rahaa, en varmaan tarpeeksi mutta viimeisenä päivänä aijon varastaa äidiltä, siskolta (ei siltä kellä on pahoja ongelmia, en oo nähny häntä aikoihin.. :c) ja mun veljeltä (meen ''vara-avaimilla'' sen kotiin ja varastan jos rahaa löydän) sit vaan lähen bussilla pois.
Jos joku on OIKEESTI kiinnostunu musta ja haluu lähtee mun mukaan, karata pois eikä pelota mitä tapahtuu myöhemmin. Eikä aijo raiskata mua ja tappaa jossain. Ni ihanaa!!! :D Ois kiva saada seuraa :) Toki ennen voitais jutella netissä, puhelimessa ja lähettää vaikka naamakuvia ni tutustuttais ja tunnistetteis sikku lähettäis karkumatkalle......... (:
En näytä ulkoisesti mitenkään rajulta ja siltä että itseäni inhoisin mutta näin nyt vain on...
OLEN TOSISSANI JA JOS KETÄÄN EI KIINNOSTA NIIN LÄHDEN YKSIN. EI KIITOS SEMMOISIA KOMMENTTEJA ETTÄ ''hae apua hullu! kyl sut kuitenki löydetään!'' Ei kiinnosta. Ei enään. Turhaa tommonen. Turhaa tämä. Turhaa kaikki.
Ja niin.. Voit olla tyttö tai poika. Sama se, toivottavast meillä on JOTAKIN yhteistä. Eli paksa elämä? :D
[email protected]
(tein tommosen tyhmän nimisen ja oudon koska en halua että minut tunnistetaan koska NIITÄ IHMISIÄKIN ON OLLUT JA mä vihaan niitä.) heheh.
TÄHÄNKIN TOKI SAA KIRJOTTAA JOS HALUAA. ♥ Näätte sit varmaan mut joskus iltasanomien kannessa ''missä on 15 vuotias teinityttö??'' hehe. Toivottavast mun ruma naama ei kuitenkaan siihen pääse. hyi.
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
Vastaukset 2
Vanhimmat
Onpa teillä todella kurja tilanne siellä kotona. Tuo kotoa karkaaminen tuskimpa auttaa sinua kuitenkaan, paitsi ehkä hetkellisesti. Sen sijaan puhu jollekin aikuiselle, esimerkiksi terveydenhoitajalle siellä koulussa noista asioista. Mikäli et kestä tilannetta kotonasi, niin ota yhteyttä lastensuojeluviranomaisiin. http://www.stm.fi/lapset/palvelut_perheille/lastensuojelu tuolta osoitteesta ehkä löydät apua. Mahdollisesti voisit saada sijaishoitopaikan esimerkiksi jostain sijaisperheestä tai jonkun sukulaisesi luota. Vaikutat mahdollisesti masentuneelta ja siihen liittyvät nuo ajatukset, että kaikki inhoavat sinua. Mitä jos niin ei olekaan ja olet vain ymmärtänyt väärin?
Voi tyttö:( Mä oon ollu niin samanlainen kun sä. Oon nykyään 19, mutta joskus 14-vuotiaana karkailin paljon. Luulin ettei kukaan välitä, kapinoin ja sain sen takia paljon pahaa aikaan. Nykyään kadun sitä paljon..
Sitä paitsi, mihin sinä menisit?
Hotellit maksavat, harva haluaa karkulaista luokseen (koska perässä tulee yleensä viranomaiset) ja kaduilla on todella turvatonta.
Entä ruoka? Vaatteet? Hygienitarvikkeet ja suihkut?
Lisäksi jos sinut listataan kadonneiden listalle - kaikki etsivät sinua. Et voi liikkua kaduilla ilman, että joku soittaa sinut tunnistaessaan poliisit paikalle. Et voi opiskella tai tehdä mitään, missä pitäisi todistaa henkilöllisyys.
Kannattaa odottaa vähän aikaan.. Mun ratkaisu oli muuttaa ylä-asteen jälkeen pois. Olin 15, kun muutin omaan kotiin ja menin opiskelemaan.. Ja sillä tiellä olen yhä:)