Mirjan järkyttävä tarina - haki apua, lapsi huostaanotettiin!
11.5.2012
Asiasanat: huostaanotto, lapsi
Toukokuun Hymyssä puhutaan intohimoja herättävästä aiheesta, lasten huostaanotoista. Kerromme Mirjan tarinan ja haastattelemme myös asiantuntijaa, varatuomari Leeni Ikosta, joka on seurannut juristina lastensuojelukenttää 20 vuoden ajan.
-Nykypäivän huostaanoton laukaisevat yhä enemmän koulunkäyntipulmat. Kuka tahansa voi päätyä lastensuojelun asiakkaaksi, Ikonen herättelee.
-Kuntiin ajettu varhaisen puuttumisen huolimalli muutti juttujen luonnetta 2000-luvulla. Viranomainen alkoi leimata ja medikalisoida lapsia eli selittää käytöksen terveydentilan kautta. Perheet joutuivat epätieteellisen arvioinnin kohteeksi.
Tämä kaikki on johtanut Ikosen mukaan siihen, että lastensuojelu on muuttunut valvonnaksi ja pakkoauttamiseksi, mikä taas pelottaa avun tarvitsijat pois.
Näin kävi myös Mirjalle. Hän haki apua omaan jaksamiseensa, ja eri vaiheiden takia kävikin niin, että häneltä vietiin lapsi. Lue Mirjan järkyttävä tarina Hymy-lehden sivuilta.
Ota myös osaa keskusteluun verkkosivuillamme!
-paperilehdessäkin on toi juttu, toimittaja on sama kuin Suomen Kuvalehdessä eli Maria Syvälä.
Hirveän tuttua ja törkeää on just kun kouluissa toimitaan epäreilusti, koululaitos kokonaan on laadittu saalistusverkoksi vain ja ainoastaan. Paperiartikkelissa tää Mirja mainitsi ettei uskaltanut ottaa edes esille nuoremman lapsen kiusaamista kun vanhempi lapsi oli koekotiutuksessa, ettei se nuorempi joutuisi huostaan.
11.5.2012
Asiasanat: huostaanotto, lapsi
Toukokuun Hymyssä puhutaan intohimoja herättävästä aiheesta, lasten huostaanotoista. Kerromme Mirjan tarinan ja haastattelemme myös asiantuntijaa, varatuomari Leeni Ikosta, joka on seurannut juristina lastensuojelukenttää 20 vuoden ajan.
-Nykypäivän huostaanoton laukaisevat yhä enemmän koulunkäyntipulmat. Kuka tahansa voi päätyä lastensuojelun asiakkaaksi, Ikonen herättelee.
-Kuntiin ajettu varhaisen puuttumisen huolimalli muutti juttujen luonnetta 2000-luvulla. Viranomainen alkoi leimata ja medikalisoida lapsia eli selittää käytöksen terveydentilan kautta. Perheet joutuivat epätieteellisen arvioinnin kohteeksi.
Tämä kaikki on johtanut Ikosen mukaan siihen, että lastensuojelu on muuttunut valvonnaksi ja pakkoauttamiseksi, mikä taas pelottaa avun tarvitsijat pois.
Näin kävi myös Mirjalle. Hän haki apua omaan jaksamiseensa, ja eri vaiheiden takia kävikin niin, että häneltä vietiin lapsi. Lue Mirjan järkyttävä tarina Hymy-lehden sivuilta.
Ota myös osaa keskusteluun verkkosivuillamme!
-paperilehdessäkin on toi juttu, toimittaja on sama kuin Suomen Kuvalehdessä eli Maria Syvälä.
Hirveän tuttua ja törkeää on just kun kouluissa toimitaan epäreilusti, koululaitos kokonaan on laadittu saalistusverkoksi vain ja ainoastaan. Paperiartikkelissa tää Mirja mainitsi ettei uskaltanut ottaa edes esille nuoremman lapsen kiusaamista kun vanhempi lapsi oli koekotiutuksessa, ettei se nuorempi joutuisi huostaan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Lasteuojelun ohjeeeet puuttuvat yhä?
Uusi lastensuojelulaki tuli voimaan 1,1.2008. Miksei lakia noudateta?
Helsingin sanomat Pääkirjoitus 4.1.2012.
Lastensuojelun ohjeet puuttuvat yhä
Helsingin Sanomat Kaksi tuoretta uutista lastensuojelusta kertovat, miten vaikeaa on löytää huostaan otetuille lapsille paras tapa pitää yhteyttä biologisiin vanhempiinsa ja miten vaikeiden päätösten eteen lastensuojelun työntekijät joutuvat.
Vantaalla kaksi huostaan otettua lasta sai surmansa, vaikka tapaamista valvoi kaksi sosiaalityöntekijää. He eivät mahtaneet väkivaltaiselle isälle mitään.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) puolestaan määräsi vuodesta 2001 huostaan otettuna olleen lapsen huoltajuuden lapsen isälle. Isä oli vaatinut huostaanoton purkamista vuodesta 2005 asti, sillä lapsen huostaanottopäätös oli tehty äidin ongelmien vuoksi. Myös lapsi halusi asua isänsä luona.
Isän elintavoissa ja kyvyssä huolehtia lapsesta ei havaittu puutteita, mutta hallinto-oikeus katsoi isän tavanneen lasta liian harvoin. Huostaanoton jatkamista perusteltiin silläkin, että lapsi oli asunut sijaisperheessä jo pitkään.
KHO muistutti, että huostaanotto on aina väliaikaisratkaisu. Se pitää purkaa, kun olosuhteet muuttuvat lapselle turvallisiksi.
Kun lapsi sijoitetaan oman perheen ulkopuolelle, lapselle on lain mukaan tehtävä suunnitelma sijoituksen tavoitteista. Niihin kuuluvat yhteydenpito vanhempiin mahdollisuuksien mukaan ja lapsen palauttaminen vanhempiensa luo.
Lain mukaan myös lasten vanhemmille pitää tehdä asiakassuunnitelma, joka ohjaa vanhempien kuntouttamista niin, että he kykenevät pitämään huolta lapsistaan.
Tästä suunnitelmasta kunnat laistavat. Tutkijat arvelevat, että ehkä yhdelle perheelle kolmesta tehdään asiakkuussuunnitelma.
Lastensuojelulain suuri uudistus tuli voimaan vuonna 2008. Sen jälkeen lakiin on tehty joukko pienempiä uudistuksia, jotta kuntia voitaisiin tarkemmin velvoittaa noudattamaan lain yksityiskohtia.
Varsinaiset lastensuojelun laatusuositukset kuitenkin puuttuvat vielä – kolme vuotta lain voimaantulon jälkeen. Kunnat vetoavat niiden puuttumiseen, kun lakia noudatetaan nyt hyvin vaihtelevasti.
Suosituksia odotetaan ministeriön hautomosta vuoden alkupuolella.
Lastensuojelussa tehdään nuorten ihmisten koko tulevaisuuteen vaikuttavia suuria päätöksiä. Niiden tekemiselle täytyy saada aikaan yhtenäiset ohjeet, joiden noudattamista pitää myös valvoa.
Hymy lwhden uutinen Mirjan järkyttävästä huostaanotosta.
Lue kommentit, osallistu keskusteluun, edellyttää kirjautumista.
http://www.hymy.fi/tasta-puhutaan/mirjan-jarkyttava-tarina-haki-apua-lapsi-huostaanotettiin
--------------
Huostaaotot lisääntyivät, koska alan ammattilaiset ymmärsivät huolen vyöhykkeet väärin. Tessso lehti 2008.
Puheenvuoro
Vakava vetoomus:
Älkää leimatko lapsia huolten vyöhykkeistöllä!
Kouluista ja sosiaali- ja terveysalan työpaikoilta on kantautunut tyrmistyttäviä viestejä: Stakesin kehittämää huolen vyöhykkeistöä käytetään lasten ja nuorten luokittelemiseen.
Tällainen vyöhykkeistön käyttö on täysin vastoin alkuperäisiä periaatteita. Stakesin kouluttamat ihmiset tuskin kävisivät luokittelemaan. Päinvastoin, he ovat kertoneet hyvin huolestuneina havainnoistaan.
Täytyy siis olla kyse "villistä" menetelmän käytöstä, jossa käyttäjä ei tunne lähtökohtia eikä tarkoitusta. Esitämmekin nyt kaikille lasten, nuorten tai perheiden kanssa työskenteleville vakavan vetoomuksen: Älkää leimatko lapsia, nuoria tai asiakkaita huolen vyöhykkeistöllä! Huolet vaihtuvat, leimat jäävät.
Huolen vyöhykkeistö on vertauskuvallinen väline, joka tavallaan kysyy: millaisessa tilanteessa, "vyöhykkeellä", koet olevasi? Se koostuu neljästä pääsarakkeesta: ei huolta, pieni huoli, harmaa vyöhyke ja suuri huoli. Väline tähtää siihen, että työntekijät voisivat tunnistaa omat huolensa ja puuttua niihin sekä kehitellä yhdessä hyviä toimintatapoja.
Pitää puuttua omaan huoleen
Huolen vyöhykkeistön tarkoitus on kannustaa työntekijää puuttumaan omiin huoliinsa. Oikein käytettynä vyöhykkeistö tarjoaa pohjaa hyvien käytäntöjen kehittelyyn: pohditaan kokemuksia vaihtaen, mitkä käytännöt pitävät huolet loitolla, mitkä huojentavat pieniä tai suurempiakin huolia.
Tilanteita pohditaan yleistäen, missään nimessä ei puhuta henkilöistä heidän nimillään. Yksilöinti ei ole sopivaa eikä ollenkaan tarpeen. Hyvien käytäntöjen pohtimisesta on saatu erinomaisia kokemuksia paitsi työntekijöiden kesken myös yhdessä lasten ja huoltajien kanssa.
Tällaisiin tarkoituksiin me allekirjoittaneet vyöhykkeistön loimme vuosia sitten. Nyt olemme syvästi huolissamme siitä, että välinettä on alettu käyttää myös lasten luokitteluun: pienen huolen lapsi, harmaan vyöhykkeen lapsi, jne. Kaameata!
Rekisterit voivatolla laittomia
Meille on kantautunut viestejä, joiden mukaan joissakin kunnissa jopa ohjeistetaan luokittelemaan lapsia. Opetushallituskin joutuu täsmentämään ohjeitaan, joista oli saatu vääriä käsityksiä.
Jos kirjataan nimiä, syntyy rekisteri. Vyöhykkeistön irvikuvakäytöllä syntyy suorastaan laittomia rekistereitä.
Rekistereiden tulee olla toiminnan kannalta tarpeellisia. Kyllä kai omiin huoliin osataan puuttua ilman kirjoihin ja kansiin viemistäkin? Mitä hyvinvointia edistävää lapset ja nuoret saavat sillä, että heidät luokitellaan?
Kuraattorin, psykologin ja terveydenhoitajan rekisterissä olevat tiedot ovat salassa pidettäviä. Niitä ei saa luovuttaa ilman asianosaisten suostumusta. Kulkevatko luettelot näkyvillä? Tehdäänkö luokitteluja yhdessä?
Sosiaalipalveluissa saa tehdä rekistereitä, jos palvelun saaminen edellyttää tietojen antamista - ja asiakkaalta saadaan suostumus. Asiakkaalle on annettava kirjallinen selitys rekisterin tarkoituksesta ja käytöstä ja vielä suullisestikin selvitettävä, mistä on kyse.
Lisäksi on tietysti täytettävä tietoturvasäännökset. Ne rekisterit, joita nyt laaditaan huolen vyöhykkeistöä väärinkäyttäen, eivät luultavasti täytä yhtäkään lain kriteereistä. Minkä palvelun saamisen ehto kirjaaminen on? Onko kysytty lupa? Miten rekisteriin vienti perustellaan? Miten rekistereitä säilytetään? Miten merkinnät saa pois?
Jos ohjeissa kehotetaan nimeämään nekin lapset, joista ei ole huolta, ollaan räikeästi ja epäilyksettä laittomuuden puolella niin koulu- kuin sosiaalitoimessakin.
Laittomat ohjeet kumottava
Lasten luokittelu ylläkuvattuun tapaan vaarantaa toiminnan perustan, vanhempien ja lasten luottamuksen. Olemme kuulleet, että jossain vanhemmat ovatkin nostaneet metakan. Mekin nostaisimme.
Onneksi on paljon työntekijöitä, jotka kieltäytyvät noudattamasta moisia ohjeita. Niiden, jotka kehottavat laittomuuksiin, tulisi ymmärtää heti kumota ohjeensa.
Ehkäisevä työ on tärkeää. Viime aikojen murheelliset tapahtumat - kaksi kauhistuttavaa joukkomurhaa kouluissa - korostavat varhaisen puuttumisen tarpeellisuutta. Mutta nekään eivät perustele käytäntöjä, jotka lyövät leimoja ja murentavat luottamusta - ja uhmaavat laillisuutta. Varhainen puuttuminen on parhaimmillaan varhaista avointa yhteistyötä. Huolen vyöhykkeistön kehittäjinä vetoamme vakavasti: älkää käyttäkö välinettä leimaamiseen!
TOM ARNKIL
Tutkimusprofessori, Stakes
ESA ERIKSSON
Kehittämispäällikkö, Stakes
-------------
Meno on ollut tosi villiä, kun ihan ketkä tahansa on esim iltapäiväkerhoissa saaneet tätä huoli-opetusta...vaikka siis esim joku jotakuinkin omasta mielestään on tykännyt olla lasten parissa töissä, niin tällasille on jaettu Osaamisen Hiljaista Tietoutta :O
Sanasta "huoli" on tehty niin kummallinen laadinta, että jos se aikanaan oli ihan tavallinen termi, niin nyt sen kanssa ja sen takia ihmisoikeudet on tallattu.
Mirjalle ja hänen lapselleen siis tehtiin mim-filmaus. Olisi kiintoisaa kuulla oikeiden asiantuntijoiden kannanotto aiheesta "leikki". Sen verran on tietoa ja ymmärrystä varsinkin, että leikkimiseen ei voi käskeä tai pakottaa.
Vanhempi ja lapsi laitetaan "hassuttelemaan" kameran edessä. Mitä ihmettä tuollainen testi muka voi kertoa? Mirja-äiti meni lukkoon, kun hän tajusi että nyt on leikittävä. Ja tuo lukkiutuminen oli niin vakava rike ja puute, että mirjan kyky kantaa vastuuta todettiin vähäiseksi.
Vaikka siis muuten äiti juuri osoitti vastuullisuuttaan hakiessaan lapselleen terapiaa.
Sairasta tukea. Käsittämättömät seuraukset tuo terapian pyytäminen sai aikaan. Lapsi joutui lukkojen taakse ja jätettiin kokemaan yksin sellaista mitä ei toivoisi kenenkään kokevan. Ja se lapsen olisi täytynyt jotenkin vielä tajuta...ne ihan uudet vaikeudet joita hoitohuosta toi tullessaan.
Suomen kouluissa lapsia on jaettu hyviin ja mätiin omeniin.Stakesin huolen vyöhykkeistö asteikon asteikon avulla..
Asteikon avulla on luokiteltu suomalaisissa kouluissa lapsia, mikä on pistänyt vauhtia asteikon kehittäjiin Esa Eriksoniin ja Tom Arnkiliin.
Kuinka tälläistä voi tapahtua suomalaisissa kouluissa, jota ollaan markkinoitu ulkomaille ja ulkomaiset koulut ovat käyneet hakemassa oppia Suomesta.
Lue lisää Turun Sanomissa 13.2.2008.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074323987/Suomen kouluissa jaettu lapsia hyviin ja matiin omeniin
----------
Tosiaan. Mim-filmaamisen tulkinta on lapsellista leikkiä. Paperilehdessä Mirja toteaa että jos hän olisi psykopaatti, niin hän olisi läpäissyt testin.
Vuorovaikutustaitoja ei voi enää virheellisemmin havaita. Onkohan noita tulkkeja oikein palkattu erikseen? ja tietty tilataan jostakin lastiksesta sairaaloihin. Ei yhtään tuu mieleen mikään kunnan työntekijän kytkös laitokseen tai muu vastaava...tai oisko ylilääkäreillä omia suunnitelmia lapsia varten, oisko?
Tuo kuvaamistilanne on tosiaan aivan kummallinen. Eikö nyt ihan luonnollisista tilanteista näe suhteen laatu. Milleen hattuja voi sovittaa väärin? (Paitsi kun se annetaan tehtäväksi filmaamisessa, niin LEIKKI siitä on kaukana kun just silloin tulee eka kerran mieleen, että kuinkahan olisin oikealla tavalla hassu...laitankohan vääränlaisen hatun lapselle, toiv se ei herätä insestiepäilyä...jne).
Saisi ne tulkit joutua myös leikkimään vaikka benji-hyppyä tehdessä. Äidin Kamerakammoisuushan antaa väärän kuvan siitä kuinka vanhempi ja lapsi oikeasti toimivat keskenään.
mmatillissivistävää koulutusta tarvitaan.
Etelä-Karjalan Kesäyliopisto.
Ammatillissivistävä koulutus Lappeenrannassa
Lapsi koston välineenä ja lyömäaseena huoltajuusriidoissa ja eroissa.
Koulutus on suunnattu lastensuojelun työntekijöille, lastensuojelulaitosten ja perhekotien henkilöstölle, sosiaalityöntekijöille, terveydenhuoltohenkilöstölle, psykiatrisen hoitotyön henkilöstölle, poliiseille, kasvatus- ja perheneuvolan työntekijöille, opettajille, juristeille, tuomareille ja syyttäjille, maahanmuuttajatyötä tekevälle henkilöstölle, seurakuntien työntekijöillle ja kriisityöntekijöille.
Sisältö
Lapsen ja toisen vanhemman suhteen tuhoaminen: kuka, miten ja miksi?
Merkitys ja psykososiaalinen oirehdinta lapsen kannalta
Tapausten oikeudellinen ja strateginen arviointi
Mitä voin ammattilaisena tehdä tilanteen purkamiseksi?
Koston psykologia: Miksi kostetaan, kuka kostaa? Onko kosto suloista?
Kosto avioeroperheessä: toisen vanhemmuuden tietoinen tuhoaminen.
Aika ja paikka
26.10.2011 klo 9.00 - 16.00
Kesäyliopisto, Lappeenranta.
Luennoitsijat
Helinä Häkkänen-Nyholm, psykologian tohtori, erikoistutkija
Nyholm Jan-Olof, kriminaalipsykologian dosentti, varatuomari ja rikosylitarkastaja
Hinta
195 €, sisältää luentomateriaalin sekä aamu- ja päiväkahvin
Ilmoittautuminen 12.10.2011 mennessä
Ilmoittautuminen on sitova. Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta peritään puolet koulutusmaksusta. Mikäli perumista ei tehdä lainkaan tai henkilö ei saavu paikalle, peritään koko maksu. Oikeus muutoksiin pidätetään. Koulutusvahvistus lähetetään osallistujille noin viikkoa ennen koulutusta.
---