Kukaan ei voi viedä pois muistoja. Ne on ja elää minussa. Niiden muistaminen toisinaan tuo hymyn huulille toisinaan kyyneleet silmäkulmiin. Kukaan ei voi pakottaa unohtamaan. Joskus muistot sekoittaa pään, järki sumenee. Kysymykset vailla vastauksia, ärsyttävintä mitä tiedän!
Viime kevät, viime kesä, viime syksy ja piiitkä talvi.
Keväällä suudelma yllätti, jätti jälkeensä kytevän liekin. Kesä toi tullessaan kuuman yön, syksyn viileys palautti järjen, talven pimeys vei sinut kauemmas minusta. Ja nyt kevät ei vain tule.
Samat asiat toistuvat vuosittain. Nyt niin moneen tapahtumaan, niin moneen paikkaan liittyy muisto sinusta. Kuinka silloin voin unohtaa?
Viime kevät, viime kesä, viime syksy ja piiitkä talvi.
Keväällä suudelma yllätti, jätti jälkeensä kytevän liekin. Kesä toi tullessaan kuuman yön, syksyn viileys palautti järjen, talven pimeys vei sinut kauemmas minusta. Ja nyt kevät ei vain tule.
Samat asiat toistuvat vuosittain. Nyt niin moneen tapahtumaan, niin moneen paikkaan liittyy muisto sinusta. Kuinka silloin voin unohtaa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kuulostaa niin tutulta..
Niin se varmaan ei paljoa haittaa jos elää hetkiä uudelleen. Varsinkin jos toinen on kuitenkin saanut aikaan jotain sellaisia ikäviä asioita. Kiukkusia sanoja puolin ja toisin. Mutta kun siitä tekee jotain tälläistä, niin miten voi odottaa niiden häviävän. Siinä miettimistä.
Samaa tahtia kulkenut orpona...
Kolahti niin , ihan kuin ois minulle, mutta tuskimpa.
Monet elävät samassa tilanteessa. Kun vain tietäisi kauanko menee unohtamiseen, todelliseen irti päästämiseen...
Valitettavasti tämä ei taida olla kenellekkään teistä. Hän ei näillä palstoilla vieraile. Viestin tarkoituskaan ei ollut tavoittaa ketään. Jos tavoittaa haluaisin niin puhelin on vieressäni ja numero tallella. Yhteydenottoon ei vain enää ole syytä. hän jatkaa elämäänsä onnellisena uusi kumppani vierellä ja minä palaan vanhaan, palaan muistoihin.