Meditaation (Mindfulnessin) vaikutus?

Apua meditaatiosta?

Tätä on kysytty täällä pari vuotta sitten, mutta kysyn uudelleen, koska silloin ei kukaan vastannut. Onko kenelläkään kokemuksia Mindfulnessista (meditaatiosta) masennuksen hoidossa? Ostin pari vuotta sitten Williamsin, Teasdalen, Segalin ja Kabat-Zinnin kirjan "Mielekkäästi irti masennuksesta". Se perustuu meditaatiolle, harjoitus-CD on kirjan liitteenä. Tutkimusnäyttöä meditaation hyvästä vaikutuksesta on paljon, mutta olisi kiva kuulla kokemuksia sitkeää ja kroonista masennusta potevilta. Uskon kyllä, että meditaatiosta on hyötyä silloin, kun elämäntilanteet tilapäisesti masentavat.

Koska minulla tuo kirja nyt on hankittu (35 euroa), ajattelin joka tapauksessa kokeilla meditaatiota omaan krooniseen masennukseeni. Ei kai siitä haittaakaan ole.

93

4572

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kiinnostunut

      Oletko jo kokeillut?? Itse en ollut tällaisesta mindfulness-menetelmästä kuullutkaan, ennenkuin äsken sattumalta törmäsin siihen netissä surffaillessani. Kiinnostuin asiasta heti ja aloin googletella siitä enemmän tietoa. Ja sitten löysin tämän aloittamasi keskustelun. Olisin kovasti kiinnostunut kuulemaan kokemuksiasi!

    • mindfulness.....

      Ymmärtääkseni kyseessä ei ole ihan sama asia kuin meditaatio, vaan siitä kehitetty menetelmä.

      Omat kokemukset vähäisellä treenaamisella (hengitysharjoitusta ja bodyscannia): ahdistavat ajatukset saa kyllä aika hyvin pois, mutta ne tuntuvat tulevan heti uudestaan. Toisaalta treenimääräni ovat erittäin pieniä. Jos tuota jaksaisi harjoittaa ja "häätää" ahdistavia ajatuksia pois, niin voi olla että ne alkaisivat jäädä.

    • mindfulness-ajattelu

      Kyseessä ihan uusi tapa ajatella ja havainnoida elämää. Joku sanonut että ei niinkää väliä mitä meille tapahtuu vaan miten me reagoimme siihen. Itse olen juuri lukemassa ko kirjaa. Voin suositella myös Arto Pietikäisen joustava mieli kirjaa.

    • Apua meditaatiosta?

      Hei

      Pääsin irti viime keväisestä syvästä masennusjaksosta viime hetkellä lääkityksellä (aika pienellä annostuksella) ja masennus on ollut poissa koko kesän ja on poissa edelleen (kop, kop). Meditaatiota en silloin jaksanut.

      Nyt syksyllä innostuin asiasta uudelleen ja kävin viikonlopun Mindfulness-kurssilla (280 euroa). Olen nyt sitten meditoinut joka päivä n. 30 minuuttia ihan hiljaa kotona ja käyttänyt metromatkan (n. 15 min) meditointiin. Tätä on jatkunut jo muutaman viikon. Vaikutuksen pitäisi näkyä, kun päivittäistä harjoittelua on takana n. 2 kk. Olennaista on siis päivittäinen meditaatio. Vaikutus ei tietenkään tule heti. Odottelen jännityksellä, mitä tulee kuukausien kuluessa. Stressinhallinan pitäisi parantua ja elämänasenteesta tulla iloisempi.

      Mindfulness on hieman sovellettua meditaatiota, eikä siihen liity mitään ideologiaan, vaikka menetelmän juuret ovat budhalaisessa mietiskelytraditiossa. Olennaista siinä on hyväksyvän, tietoisen ja läsnäolevan asenteen kehittäminen. Siitä on tosiaan paljon tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että ihmisten hyvinvointi lisääntyy. Mielenkiintoista kyllä Mindfulness säännöllisesti harjoitettuna muuttaa jopa aivotoimintaa ja se voidaan aivojen kuvantamismenetelmillä todeta. Tässä pari viikkoa tuli Teemalta dokumentti, jossa vaikeasta itsetuhoisuudesta (jatkuvaa itsensä viiltelyä) kärsivä nuori nainen osallistui kahden kuukauden Mindfulness-kurssille (tunti kerran viikossa kotitehtävät, Mindfulness-Based Stress Reduction, MBSR). Hänestä tuli positiivisempi, mikä näkyi aivokuvissa, ja viiltelytaipumus heikkeni. Dokumentti voi olla vielä Yle Areenalla.

      Vaikka minulla on takana vasta kolmen viikon harjoittelu, voi sanoa, että ei ainakaan haittaa ole ollut. Olen kokenut elämäni hieman valoisampana ja olen hyväntuulisempi. Tosin elämässä on nyt muitakin hyviä asioita.

      Mindfulnessiin pääsee kiinni ihan kirjoja lukemalla ja hankkimalla CD:n. Tuo kirjan mukana tullut CD on minusta ihan hyvä. Muitakin on varmaan saatavilla. Kurssejakin järjestetään, kalliimmat siinä 2000 euron tienoilla, ja lähinnä yritykset näitä ostavat. Mutta halvallakin siis pääsee aloittamaan, kannattaa kokeilla!

    • Askarruttaa

      Omalta kohdaltani voisin sanoa, ettei sillä pahassa masennusjaksossa itseään paranna, mutta tällaisissa jaksoissa se on välillä ainoa, mitä voi tehdä. Eli teen sitä tällöin paljonkin "omalla tavallani": menen usein pitkälleni, laitan kädet vartalolle tai ristiin (jälkimmäinen auttaa yllättävän paljon), keskityn ajattelemaan hengitystä ja otsaa/nenää, mutten tee hengitykselle mitään. Muutamassa sekunnissa yleensä huomaan, että ajatukset karkaavat, mutta ne ovat ns. vapautuneempia. Tämä on se tekniikka, jota käytän kun pitää mennä vain pieniä hetkiä eteenpäin. Ongelma on siinä, ettei sillä masennuksesta mielestäni parannu. Suurempi apu siitä on mielestäni silloin, kun mieliala on hieman parempi. Ns. ristiriitaiset, painavat ajatukset, joita ei juuri sillä hetkellä osaa ratkaista, on joskus helpottava siirtää kauemmas ajattelemalla, että heittää ns. köyden vapaasti maahan. Ei vedä sitä ees-taas. Toisinaan ajattelen, että huolien kasa ikään kuin valuu selästäni maahan ja pysyy siellä ainakin jonkin aikaa. =) Kävin siis mielenterveystoimiston ryhmäkurssin keväällä. Joogaa on kiva harrastaa silloin, kun menee kivasti, tai mikään ei pahemmin paina. Jotkut liikkeet tosin auttavat, kun ahdistus kovasti painaa.

      • Apua meditaatiosta?

        Kiitos vastauksesta nimim. Askarruttaa. Mindfulness ei ole varsinaisesti joogaa, vaikka siinä voidaan käyttää hyväksi joitakin yksinkertaisia joogaliikkeitä. Olen aika kömpelö ja minusta paikallaan olo ja hengitykseen keskittyminen on minulle helpompaa kuin joogaliikkeitten kanssa meditointi.

        Harjoituksen aikana ajatukset karkaavat ja se on ihan hyväksyttävää, mutta sitten vain lempeän päättäväisesti pannaan merkille, minne ajatukset karkasivat ja palautetaan tarkkaavaisuus hengitykseen tai oman kehon siihen osaan, jota kulloinkin tarkkaillaan.

        Luulen, että olet oikeassa: pahassa masennusvaiheessa meditaatiosta ei ole apua, mutta paremmissa vaiheissa siitä voi olla hyötyä. Kuulin jostakin tutkimuksesta, jossa kausittaisen masennuksen jaksot selvästi vähenivät, jos jaksoi harjoittaa tuota Mindfulness-meditaatiota. Toivottavasti minulla kävisi niin.

        Kaikille, jotka olette asiasta kiinnostuneita, tässä on ihan lyhyt Mindfulness-harjoitus, joka kyllä antaa kuvaa siitä, mitä harjoitukset ovat:

        http://www.mindfulsolutions.fi/wp-content/uploads/2010/12/02-Track-2.mp3

        Voimia sinulle Askarruttaa ja muillekin masennuksen kanssa kamppaileville. Emme lannistu!


      • m 0eåw jriåb
        Apua meditaatiosta? kirjoitti:

        Kiitos vastauksesta nimim. Askarruttaa. Mindfulness ei ole varsinaisesti joogaa, vaikka siinä voidaan käyttää hyväksi joitakin yksinkertaisia joogaliikkeitä. Olen aika kömpelö ja minusta paikallaan olo ja hengitykseen keskittyminen on minulle helpompaa kuin joogaliikkeitten kanssa meditointi.

        Harjoituksen aikana ajatukset karkaavat ja se on ihan hyväksyttävää, mutta sitten vain lempeän päättäväisesti pannaan merkille, minne ajatukset karkasivat ja palautetaan tarkkaavaisuus hengitykseen tai oman kehon siihen osaan, jota kulloinkin tarkkaillaan.

        Luulen, että olet oikeassa: pahassa masennusvaiheessa meditaatiosta ei ole apua, mutta paremmissa vaiheissa siitä voi olla hyötyä. Kuulin jostakin tutkimuksesta, jossa kausittaisen masennuksen jaksot selvästi vähenivät, jos jaksoi harjoittaa tuota Mindfulness-meditaatiota. Toivottavasti minulla kävisi niin.

        Kaikille, jotka olette asiasta kiinnostuneita, tässä on ihan lyhyt Mindfulness-harjoitus, joka kyllä antaa kuvaa siitä, mitä harjoitukset ovat:

        http://www.mindfulsolutions.fi/wp-content/uploads/2010/12/02-Track-2.mp3

        Voimia sinulle Askarruttaa ja muillekin masennuksen kanssa kamppaileville. Emme lannistu!

        Masennus eli depressio on mielialahäiriöiden (ICD-10 F3) ryhmään kuuluva psykiatrinen sairaus. Sitä luonnehtii koettu ja usein muillekin nähtävissä oleva apeuden, melankolian, alavireisyyden ja toivottomuuden tila. Masennus usein häiritsee sosiaalista kanssakäymistä ja alentaa elämänlaatua. Masennukseen liittyy monesti myös erilaisia somaattisia oireita, kuten kipua, fyysistä voimattomuutta ja unettomuutta. Masennukseen liittyy usein myös itsetuhoisuus tai itsetuhoiset ajatukset. Masennusta ei pidä kuitenkaan sekoittaa suruun eli elämän traagisia tapahtumia seuraavaan ei-patologiseen reaktioon.

        Masennuksen oireet
        Masennuksen oireet voivat olla monenlaisia ja siksi varsinkin nuorilla ja vanhuksilla sitä voi olla vaikea havaita. Oireet, jotka toisilla viittaavat masennukseen, voivat toisilla olla normaalia käytöstä. Masennuksen voi kuitenkin tunnistaa muutamien yleisten oireiden perusteella.
        Masennuksen keskeinen oire on vakava ja pitkäkestoinen mielialan lasku. Tämän lisäksi esiintyy tarmon ja toimeliaisuuden puutetta.
        Masentuneen kyky nauttia asioista ja tuntea niihin mielenkiintoa on heikentynyt ja pienikin ponnistus johtaa uupumukseen. Kyky nauttia asioista ja tuntea niihin mielenkiintoa on heikentynyt.
        Masennukseen saattaa liittyä myös itsetuhoisuutta ja ajatuksia tai puhetta kuolemasta tai itsemurhasta. Lisäksi masentuneella voi olla perusteettomia tai kohtuuttomia itsesyytöksiä, ruokahalun muutoksia, unettomuutta tai liikaunisuutta sekä keskittymiskyvyn ja muistitoimintojen heikkenemistä. Lisäksi saattaa esiintyä arvottomuuden tunnetta, ärtyneisyyttä, itkuisuutta tai vaikeuksia itkeä, vähentynyttä seksuaalista mielenkiintoa ja aktiivisuutta, painon muutoksia, päänsärkyä, vatsavaivoja ja epämääräisiä kipuja.
        Masennusta ei pidä sekoittaa suruun eli traagisen tapahtuman, kuten läheisen ihmisen menetyksen, aikaansaamaan pitkäaikaiseen, ei-patologiseen mielialan muutokseen[11].
        Masennuksen diagnostiset kriteerit (ICD-10 tautiluokitus)
        ICD-10-sairausluokitus jakaa masennustilat lieviin (4 oiretta, koodi F32.0), keskivaikeisiin (6 oiretta, koodi F32.1), vaikea-asteisiin (8 oiretta, koodit F32.2 ja F32.3) sekä psykoottisiin masennustiloihin. Jos masennusjakso toistuu, jakson vakavuutta ei merkitä diagnoosiin, vaan se nimetään toistuvaksi masennusjaksoksi (F33).
        Lievän, keskivaikean ja vaikea-asteisen masennustilan erottaminen toisistaan perustuu paitsi oireiden lukumäärään myös niiden laatuun ja vaikeusasteeseen. Oirekuvan vaikeusaste korreloi yleensä selvästi myös siihen liittyvän toimintakyvyn laskun kanssa. Tavanomaista on, että masennustilan ollessa lievä potilas saattaa kyetä käymään töissä. Keskivaikeasta masennustilasta kärsivä potilas taas ei yleensä kykene työssäkäyntiin eikä suoriudu tavanomaisista roolivelvoitteistaan. Vaikeasta tai psykoottisesta masennustilasta kärsivä potilas tarvitsee jatkuvaa seurantaa ja huolenpitoa, mikä järjestyy usein parhaiten sairaalaympäristössä.
        Masennukseksi ei yleensä lasketa sellaisia tapauksia, joissa oireet ovat normaali reaktio esimerkiksi läheisen ihmisen menetykseen, ellei oireilu jatku epätavallisen pitkään.


      • Apua meditaatiosta?
        m 0eåw jriåb kirjoitti:

        Masennus eli depressio on mielialahäiriöiden (ICD-10 F3) ryhmään kuuluva psykiatrinen sairaus. Sitä luonnehtii koettu ja usein muillekin nähtävissä oleva apeuden, melankolian, alavireisyyden ja toivottomuuden tila. Masennus usein häiritsee sosiaalista kanssakäymistä ja alentaa elämänlaatua. Masennukseen liittyy monesti myös erilaisia somaattisia oireita, kuten kipua, fyysistä voimattomuutta ja unettomuutta. Masennukseen liittyy usein myös itsetuhoisuus tai itsetuhoiset ajatukset. Masennusta ei pidä kuitenkaan sekoittaa suruun eli elämän traagisia tapahtumia seuraavaan ei-patologiseen reaktioon.

        Masennuksen oireet
        Masennuksen oireet voivat olla monenlaisia ja siksi varsinkin nuorilla ja vanhuksilla sitä voi olla vaikea havaita. Oireet, jotka toisilla viittaavat masennukseen, voivat toisilla olla normaalia käytöstä. Masennuksen voi kuitenkin tunnistaa muutamien yleisten oireiden perusteella.
        Masennuksen keskeinen oire on vakava ja pitkäkestoinen mielialan lasku. Tämän lisäksi esiintyy tarmon ja toimeliaisuuden puutetta.
        Masentuneen kyky nauttia asioista ja tuntea niihin mielenkiintoa on heikentynyt ja pienikin ponnistus johtaa uupumukseen. Kyky nauttia asioista ja tuntea niihin mielenkiintoa on heikentynyt.
        Masennukseen saattaa liittyä myös itsetuhoisuutta ja ajatuksia tai puhetta kuolemasta tai itsemurhasta. Lisäksi masentuneella voi olla perusteettomia tai kohtuuttomia itsesyytöksiä, ruokahalun muutoksia, unettomuutta tai liikaunisuutta sekä keskittymiskyvyn ja muistitoimintojen heikkenemistä. Lisäksi saattaa esiintyä arvottomuuden tunnetta, ärtyneisyyttä, itkuisuutta tai vaikeuksia itkeä, vähentynyttä seksuaalista mielenkiintoa ja aktiivisuutta, painon muutoksia, päänsärkyä, vatsavaivoja ja epämääräisiä kipuja.
        Masennusta ei pidä sekoittaa suruun eli traagisen tapahtuman, kuten läheisen ihmisen menetyksen, aikaansaamaan pitkäaikaiseen, ei-patologiseen mielialan muutokseen[11].
        Masennuksen diagnostiset kriteerit (ICD-10 tautiluokitus)
        ICD-10-sairausluokitus jakaa masennustilat lieviin (4 oiretta, koodi F32.0), keskivaikeisiin (6 oiretta, koodi F32.1), vaikea-asteisiin (8 oiretta, koodit F32.2 ja F32.3) sekä psykoottisiin masennustiloihin. Jos masennusjakso toistuu, jakson vakavuutta ei merkitä diagnoosiin, vaan se nimetään toistuvaksi masennusjaksoksi (F33).
        Lievän, keskivaikean ja vaikea-asteisen masennustilan erottaminen toisistaan perustuu paitsi oireiden lukumäärään myös niiden laatuun ja vaikeusasteeseen. Oirekuvan vaikeusaste korreloi yleensä selvästi myös siihen liittyvän toimintakyvyn laskun kanssa. Tavanomaista on, että masennustilan ollessa lievä potilas saattaa kyetä käymään töissä. Keskivaikeasta masennustilasta kärsivä potilas taas ei yleensä kykene työssäkäyntiin eikä suoriudu tavanomaisista roolivelvoitteistaan. Vaikeasta tai psykoottisesta masennustilasta kärsivä potilas tarvitsee jatkuvaa seurantaa ja huolenpitoa, mikä järjestyy usein parhaiten sairaalaympäristössä.
        Masennukseksi ei yleensä lasketa sellaisia tapauksia, joissa oireet ovat normaali reaktio esimerkiksi läheisen ihmisen menetykseen, ellei oireilu jatku epätavallisen pitkään.

        Juuri näin. Asiallista tietoa.


    • bgnhjmk

      Meditointi laskee kortisoli tasoja, siis stressihormonia, samoin lisää ja tasapainoittaa aivojen välittäjäaineita. Jos meditoi päivittäin onnistuneesti, eli pystyy rauhoittumaan ja rentoutumaan, niin kyllä siitä pitäisi jotain hyötyä olla pidemmänkin päälle. Se sitten, pääseekö meditatiiviseen tilaan, on sitten hankalampi homma. Pitää oppia hallitsemaan mieltänsä, mikä ehkä onkin eduksi mm. masennukseen.

    • 16+19

      Höpö höpö. Foorumilla on kielletty mainostaminen sekä ihmisten manipulaatio eli mielten ohjaaminen johonkin tiettyyn itselle mieluisaan suuntaan.

      • Apua meditaatiosta?

        Kyse ei ole mistään ideologiasta eikä aikanaan minun kaupallisista intresseistä. Todistetusi meditaatio on auttanut ainakin osaa masentuneista. Onko siitä kertominen ohjailua johonkin suuntaan? Sitten pitäisi kieltää kertomasta, että esim. jokin lääke on auttanut. Saako terapiasta sitten puhua? Sekin voi auttaa joitakin. Onko sekin ohjailua ohjailua tiettyyn suuntaan?


      • E
        Apua meditaatiosta? kirjoitti:

        Kyse ei ole mistään ideologiasta eikä aikanaan minun kaupallisista intresseistä. Todistetusi meditaatio on auttanut ainakin osaa masentuneista. Onko siitä kertominen ohjailua johonkin suuntaan? Sitten pitäisi kieltää kertomasta, että esim. jokin lääke on auttanut. Saako terapiasta sitten puhua? Sekin voi auttaa joitakin. Onko sekin ohjailua ohjailua tiettyyn suuntaan?

        On tutkittua tietoa, että meditaatiolla on suotuisa, hoitava vaik. depiksen hoidossa. Se on myös tulossa virallisiin hoitolinjauksiin.


      • pois täältä kiitos
        Apua meditaatiosta? kirjoitti:

        Kyse ei ole mistään ideologiasta eikä aikanaan minun kaupallisista intresseistä. Todistetusi meditaatio on auttanut ainakin osaa masentuneista. Onko siitä kertominen ohjailua johonkin suuntaan? Sitten pitäisi kieltää kertomasta, että esim. jokin lääke on auttanut. Saako terapiasta sitten puhua? Sekin voi auttaa joitakin. Onko sekin ohjailua ohjailua tiettyyn suuntaan?

        Todella ärsyttävää on alkaa täällä mainostamaan jotain kirjaa tai hihasta vedettyä tahoa joka voisi kliinisestä depressiosta kärsivää auttaa! Tarkoitus on varmastikin hyvä, mutta jotain rajaa teille mainostajille.

        Olen itse kroonisesti masentuneena erittäin hyvin selvillä meditaation vaikutuksista ihmiseen. Olen tutustunut aiheeseen 15 vuoden ajan. En ole saanut siitä apua sairauteeni.
        Vaikeiden elämäntilanteiden tuomissa alakuloisuuden, surun, stressin tuomissa hetkissä se voi jonkin verran helpottaa oloa, muttei todellakaan ole se ensisijainen hoitomuoto kliinisen depression hoidossa.
        Tällä foorumilla kai pääasiallisimpana keskustelunaiheena on juuri tuo depressio, ei jokaisen ihmisen elämään kuuluvat vastoinkäymiset, joista seuraa erilaisia tunnetiloja kuten surua, epätoivoa jne muita ihmiselämään kuuluvia reaktioita, joihin meditaatiolla voidaan mahdollisesti saada helpotusta.

        Voisitko aloittaja vaihtaa palstaa? Depressiosta kärsiviä ärsyttää keskustelunne mitä kaverisi kanssa täällä vaihdatte aiheesta. Ihmiset, jotka ovat meditaatiosta kiinnostuneita varmasti löytävät tiensä sen alkulähteille mikäli ovat siitä kiinnostuneita muualta kuin täältä.


      • äö
        pois täältä kiitos kirjoitti:

        Todella ärsyttävää on alkaa täällä mainostamaan jotain kirjaa tai hihasta vedettyä tahoa joka voisi kliinisestä depressiosta kärsivää auttaa! Tarkoitus on varmastikin hyvä, mutta jotain rajaa teille mainostajille.

        Olen itse kroonisesti masentuneena erittäin hyvin selvillä meditaation vaikutuksista ihmiseen. Olen tutustunut aiheeseen 15 vuoden ajan. En ole saanut siitä apua sairauteeni.
        Vaikeiden elämäntilanteiden tuomissa alakuloisuuden, surun, stressin tuomissa hetkissä se voi jonkin verran helpottaa oloa, muttei todellakaan ole se ensisijainen hoitomuoto kliinisen depression hoidossa.
        Tällä foorumilla kai pääasiallisimpana keskustelunaiheena on juuri tuo depressio, ei jokaisen ihmisen elämään kuuluvat vastoinkäymiset, joista seuraa erilaisia tunnetiloja kuten surua, epätoivoa jne muita ihmiselämään kuuluvia reaktioita, joihin meditaatiolla voidaan mahdollisesti saada helpotusta.

        Voisitko aloittaja vaihtaa palstaa? Depressiosta kärsiviä ärsyttää keskustelunne mitä kaverisi kanssa täällä vaihdatte aiheesta. Ihmiset, jotka ovat meditaatiosta kiinnostuneita varmasti löytävät tiensä sen alkulähteille mikäli ovat siitä kiinnostuneita muualta kuin täältä.

        Se nyt on vain niin, että ihmiset ovat yksilöllisiä. Kaikille ei auta kaikki. Asiat riippuvat myös siitä paljon miten tekee ja miten ajattelee. Samahan mielialalääkkeilläkin on. Toisille pitää kokeilla kymmeniä, toisille tehoaa yksi, jollekin ei mikään, koska ongelma voikin olla aivan erilainen.


      • Meditaatiosta apua?
        pois täältä kiitos kirjoitti:

        Todella ärsyttävää on alkaa täällä mainostamaan jotain kirjaa tai hihasta vedettyä tahoa joka voisi kliinisestä depressiosta kärsivää auttaa! Tarkoitus on varmastikin hyvä, mutta jotain rajaa teille mainostajille.

        Olen itse kroonisesti masentuneena erittäin hyvin selvillä meditaation vaikutuksista ihmiseen. Olen tutustunut aiheeseen 15 vuoden ajan. En ole saanut siitä apua sairauteeni.
        Vaikeiden elämäntilanteiden tuomissa alakuloisuuden, surun, stressin tuomissa hetkissä se voi jonkin verran helpottaa oloa, muttei todellakaan ole se ensisijainen hoitomuoto kliinisen depression hoidossa.
        Tällä foorumilla kai pääasiallisimpana keskustelunaiheena on juuri tuo depressio, ei jokaisen ihmisen elämään kuuluvat vastoinkäymiset, joista seuraa erilaisia tunnetiloja kuten surua, epätoivoa jne muita ihmiselämään kuuluvia reaktioita, joihin meditaatiolla voidaan mahdollisesti saada helpotusta.

        Voisitko aloittaja vaihtaa palstaa? Depressiosta kärsiviä ärsyttää keskustelunne mitä kaverisi kanssa täällä vaihdatte aiheesta. Ihmiset, jotka ovat meditaatiosta kiinnostuneita varmasti löytävät tiensä sen alkulähteille mikäli ovat siitä kiinnostuneita muualta kuin täältä.

        Depressiosta täällä puhutaan. Mutta saa kai kertoa myös asioista, jotka ainakin joitakin auttavat depression hoidosta. Mindfulfess-pohjaisen meditaation hyödystä masennuksen hoidossa on runsaasti tutkimustietoa. Mikään ihmelääke se ei ole, ja luulen, että itsekin joudun syömään meditaatiosta huolimatta lääkettä (fluoksetiinia, joka on minulle sopiva lääke). Meditaatiosta voi silti olla hyötyä.

        Jos sinua ärsyttää tämä keskustelu, niin voit varmaan lukea jotakin toista keskusteluketjua masennus-palstalla.

        Sitä en kuitenkaan niele, että tietoni olisivat hihasta vedettyjä. Kehotan sinua tutustumaan alan tieteelliseen kirjallisuuteen, joka näkee Mindfulness-pohjaisen meditaation hyödyllisenä, mutta ei ihmeitä tekevänä, keinona masennuksen hoidossa. Kun kaiken lisäksi kyseessä on suhteellisen edullinen keino, suosittelen edelleen sen kokeilemista. Lääketehtaita olemme jo tukeneet ihan tarpeeksi.

        Alla on lista muutamasta tieteellisestä artikkelista. Lukaisepa ne. Lähetän sitten lisää lukuvinkkejä. Kannattaa aloittaa Mccarneyn ym. artikkelista, joka on tuore ja joka kerää yhteen useissa aikaisemmissa tutkimuksissa saadun tiedon.

        Eisendrath, S., Chartier, M., & McLane, M. (2011). Adapting Mindfulness-based cognitive therapy for treatment-resistant depression. Cognitive and Behavioral Practice, 18(3), 362-370.

        Kuyken, W. ym. (2008). Mindfulness-based cognitive therapy to prevent relapse in recurrent depression. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 76(6), 966-978.

        Marchand, W. R. (2012). Mindfulness-based stress reduction, mindfulness-based cognitive therapy, and zen meditation for depression, anxiety, pain, and psychological distress. Journal of Psychiatric Practice, 18(4), 233.

        McCarney, R. W., Schulz, J., & Grey, A. R. (2012). Effectiveness of mindfulness-based therapies in reducing symptoms of depression: A meta-analysis. European Journal of Psychotherapy & Counselling, 14(3), 279-299.


      • 18+19
        Meditaatiosta apua? kirjoitti:

        Depressiosta täällä puhutaan. Mutta saa kai kertoa myös asioista, jotka ainakin joitakin auttavat depression hoidosta. Mindfulfess-pohjaisen meditaation hyödystä masennuksen hoidossa on runsaasti tutkimustietoa. Mikään ihmelääke se ei ole, ja luulen, että itsekin joudun syömään meditaatiosta huolimatta lääkettä (fluoksetiinia, joka on minulle sopiva lääke). Meditaatiosta voi silti olla hyötyä.

        Jos sinua ärsyttää tämä keskustelu, niin voit varmaan lukea jotakin toista keskusteluketjua masennus-palstalla.

        Sitä en kuitenkaan niele, että tietoni olisivat hihasta vedettyjä. Kehotan sinua tutustumaan alan tieteelliseen kirjallisuuteen, joka näkee Mindfulness-pohjaisen meditaation hyödyllisenä, mutta ei ihmeitä tekevänä, keinona masennuksen hoidossa. Kun kaiken lisäksi kyseessä on suhteellisen edullinen keino, suosittelen edelleen sen kokeilemista. Lääketehtaita olemme jo tukeneet ihan tarpeeksi.

        Alla on lista muutamasta tieteellisestä artikkelista. Lukaisepa ne. Lähetän sitten lisää lukuvinkkejä. Kannattaa aloittaa Mccarneyn ym. artikkelista, joka on tuore ja joka kerää yhteen useissa aikaisemmissa tutkimuksissa saadun tiedon.

        Eisendrath, S., Chartier, M., & McLane, M. (2011). Adapting Mindfulness-based cognitive therapy for treatment-resistant depression. Cognitive and Behavioral Practice, 18(3), 362-370.

        Kuyken, W. ym. (2008). Mindfulness-based cognitive therapy to prevent relapse in recurrent depression. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 76(6), 966-978.

        Marchand, W. R. (2012). Mindfulness-based stress reduction, mindfulness-based cognitive therapy, and zen meditation for depression, anxiety, pain, and psychological distress. Journal of Psychiatric Practice, 18(4), 233.

        McCarney, R. W., Schulz, J., & Grey, A. R. (2012). Effectiveness of mindfulness-based therapies in reducing symptoms of depression: A meta-analysis. European Journal of Psychotherapy & Counselling, 14(3), 279-299.

        Kauanko aiot jatkaa oppiesi tuputtamista täällä? Etkö pysty ottamaan huomioon ihmisiä, jotka ärsyyntyvät teksteistäsi? Eiköhän asiasi ole tullut jo selväksi kaikille.


      • Apua meditaatiosta?
        18+19 kirjoitti:

        Kauanko aiot jatkaa oppiesi tuputtamista täällä? Etkö pysty ottamaan huomioon ihmisiä, jotka ärsyyntyvät teksteistäsi? Eiköhän asiasi ole tullut jo selväksi kaikille.

        Kuten sanoin, lue toista ketjua, jos ärsyttää. Kukaan ei pakota sinua seurailemaan keskustelua juuri tällä keskusteluketjulla!


      • ^
        Apua meditaatiosta? kirjoitti:

        Kuten sanoin, lue toista ketjua, jos ärsyttää. Kukaan ei pakota sinua seurailemaan keskustelua juuri tällä keskusteluketjulla!

        Onko sinun pakko jatkaa tuota jankutusta aiheesta? Tahdotko kiusata ihmisiä?


      • n iw0 jr0å
        Meditaatiosta apua? kirjoitti:

        Depressiosta täällä puhutaan. Mutta saa kai kertoa myös asioista, jotka ainakin joitakin auttavat depression hoidosta. Mindfulfess-pohjaisen meditaation hyödystä masennuksen hoidossa on runsaasti tutkimustietoa. Mikään ihmelääke se ei ole, ja luulen, että itsekin joudun syömään meditaatiosta huolimatta lääkettä (fluoksetiinia, joka on minulle sopiva lääke). Meditaatiosta voi silti olla hyötyä.

        Jos sinua ärsyttää tämä keskustelu, niin voit varmaan lukea jotakin toista keskusteluketjua masennus-palstalla.

        Sitä en kuitenkaan niele, että tietoni olisivat hihasta vedettyjä. Kehotan sinua tutustumaan alan tieteelliseen kirjallisuuteen, joka näkee Mindfulness-pohjaisen meditaation hyödyllisenä, mutta ei ihmeitä tekevänä, keinona masennuksen hoidossa. Kun kaiken lisäksi kyseessä on suhteellisen edullinen keino, suosittelen edelleen sen kokeilemista. Lääketehtaita olemme jo tukeneet ihan tarpeeksi.

        Alla on lista muutamasta tieteellisestä artikkelista. Lukaisepa ne. Lähetän sitten lisää lukuvinkkejä. Kannattaa aloittaa Mccarneyn ym. artikkelista, joka on tuore ja joka kerää yhteen useissa aikaisemmissa tutkimuksissa saadun tiedon.

        Eisendrath, S., Chartier, M., & McLane, M. (2011). Adapting Mindfulness-based cognitive therapy for treatment-resistant depression. Cognitive and Behavioral Practice, 18(3), 362-370.

        Kuyken, W. ym. (2008). Mindfulness-based cognitive therapy to prevent relapse in recurrent depression. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 76(6), 966-978.

        Marchand, W. R. (2012). Mindfulness-based stress reduction, mindfulness-based cognitive therapy, and zen meditation for depression, anxiety, pain, and psychological distress. Journal of Psychiatric Practice, 18(4), 233.

        McCarney, R. W., Schulz, J., & Grey, A. R. (2012). Effectiveness of mindfulness-based therapies in reducing symptoms of depression: A meta-analysis. European Journal of Psychotherapy & Counselling, 14(3), 279-299.

        Masennus eli depressio on mielialahäiriöiden (ICD-10 F3) ryhmään kuuluva psykiatrinen sairaus. Sitä luonnehtii koettu ja usein muillekin nähtävissä oleva apeuden, melankolian, alavireisyyden ja toivottomuuden tila. Masennus usein häiritsee sosiaalista kanssakäymistä ja alentaa elämänlaatua. Masennukseen liittyy monesti myös erilaisia somaattisia oireita, kuten kipua, fyysistä voimattomuutta ja unettomuutta. Masennukseen liittyy usein myös itsetuhoisuus tai itsetuhoiset ajatukset. Masennusta ei pidä kuitenkaan sekoittaa suruun eli elämän traagisia tapahtumia seuraavaan ei-patologiseen reaktioon.

        Masennuksen oireet
        Masennuksen oireet voivat olla monenlaisia ja siksi varsinkin nuorilla ja vanhuksilla sitä voi olla vaikea havaita. Oireet, jotka toisilla viittaavat masennukseen, voivat toisilla olla normaalia käytöstä. Masennuksen voi kuitenkin tunnistaa muutamien yleisten oireiden perusteella.
        Masennuksen keskeinen oire on vakava ja pitkäkestoinen mielialan lasku. Tämän lisäksi esiintyy tarmon ja toimeliaisuuden puutetta.
        Masentuneen kyky nauttia asioista ja tuntea niihin mielenkiintoa on heikentynyt ja pienikin ponnistus johtaa uupumukseen. Kyky nauttia asioista ja tuntea niihin mielenkiintoa on heikentynyt.
        Masennukseen saattaa liittyä myös itsetuhoisuutta ja ajatuksia tai puhetta kuolemasta tai itsemurhasta. Lisäksi masentuneella voi olla perusteettomia tai kohtuuttomia itsesyytöksiä, ruokahalun muutoksia, unettomuutta tai liikaunisuutta sekä keskittymiskyvyn ja muistitoimintojen heikkenemistä. Lisäksi saattaa esiintyä arvottomuuden tunnetta, ärtyneisyyttä, itkuisuutta tai vaikeuksia itkeä, vähentynyttä seksuaalista mielenkiintoa ja aktiivisuutta, painon muutoksia, päänsärkyä, vatsavaivoja ja epämääräisiä kipuja.
        Masennusta ei pidä sekoittaa suruun eli traagisen tapahtuman, kuten läheisen ihmisen menetyksen, aikaansaamaan pitkäaikaiseen, ei-patologiseen mielialan muutokseen[11].
        Masennuksen diagnostiset kriteerit (ICD-10 tautiluokitus)
        ICD-10-sairausluokitus jakaa masennustilat lieviin (4 oiretta, koodi F32.0), keskivaikeisiin (6 oiretta, koodi F32.1), vaikea-asteisiin (8 oiretta, koodit F32.2 ja F32.3) sekä psykoottisiin masennustiloihin. Jos masennusjakso toistuu, jakson vakavuutta ei merkitä diagnoosiin, vaan se nimetään toistuvaksi masennusjaksoksi (F33).
        Lievän, keskivaikean ja vaikea-asteisen masennustilan erottaminen toisistaan perustuu paitsi oireiden lukumäärään myös niiden laatuun ja vaikeusasteeseen. Oirekuvan vaikeusaste korreloi yleensä selvästi myös siihen liittyvän toimintakyvyn laskun kanssa. Tavanomaista on, että masennustilan ollessa lievä potilas saattaa kyetä käymään töissä. Keskivaikeasta masennustilasta kärsivä potilas taas ei yleensä kykene työssäkäyntiin eikä suoriudu tavanomaisista roolivelvoitteistaan. Vaikeasta tai psykoottisesta masennustilasta kärsivä potilas tarvitsee jatkuvaa seurantaa ja huolenpitoa, mikä järjestyy usein parhaiten sairaalaympäristössä.
        Masennukseksi ei yleensä lasketa sellaisia tapauksia, joissa oireet ovat normaali reaktio esimerkiksi läheisen ihmisen menetykseen, ellei oireilu jatku epätavallisen pitkään.


      • Loppu Propagandalle
        E kirjoitti:

        On tutkittua tietoa, että meditaatiolla on suotuisa, hoitava vaik. depiksen hoidossa. Se on myös tulossa virallisiin hoitolinjauksiin.

        Käsittääkseni mediaatiolla on enemmän vaikutusta lievempiin masennuksiin(joita ei voi välttämättä edes kutsua kliiniseksi) kuin oikein kunnolliseen kliniseen masennukseen. Ja enemmän sitä käytetään estohoitona Jenkkilässäkin eli estämään uusia masennusepisodeja ja retkahduksia.

        Vaikutusta sillä on eniten stressin vähentäjänä terveillä ihmisillä. Siitähän on näyttöä, että buddhalaismunkkien aivotoiminta on ihan toisenlaista.

        En pitäisi sitä kyllä minkään vakavan masennuksen hoitokeinona, koska ei vaikeasti masentunut kykene edes keskittymään mihinkään meditaatioon.


    • Meditaatio on varmaan ihan ok, mutta kannattaa kuitenkin kuulostella itseään. Olen kuullut kokemuksista, joissa meditaatio on saanut negatiivisten ajatusten vyyhdin purkautumaan päässä ja on joutunut käsittelemään vaikeitakin asioita. Sehän voi toki johtaa hyväänkin lopputulokseen, mutta siinä on varmasti huonotkin puolensa.

    • Askarruttaa

      Olen samaa mieltä siitä, että aloittajan eka viesti tuntui hieman mainostukselta. Järjettömämpää on kuitenkin sanoa, että "depressiota sairastavia ärsyttää". Minäkin sairastan, jo pitkään, muttei ärsytä. Jos joku hoitomuoto auttaa selviämään joistakin päivistä järjissään, mitä kukaan on sanomaan että "mee pois täältä"? Hieman naurettavaa. Olen samaa mieltä, ei kannata lukea ketjua, jos jo otsikosta näkee, ettei kiinnosta. Pidin tätä yllättävän hyvänä Suomi24-palstana mielenterveyden osalta, ja olen saanut apua. Nyt kuitenkin tällainen naurettava kinastelu alkaa tuntumaan tyhmältä.

    • Apua meditaatiosta?

      Myös minulla on krooninen lääkitystä vaativa masennus, ollut jo kauan. Aloitukseni ei ollut tarkoitettu "mainokseksi" vaan uteliaaksi kysymykseksi, vaikka erehdyin mainitsemaan kirjan nimen. Jatkokommenttini perustuvat sitten jo vähän syvällisempään asian tutkailuun. Pahoitttelen, jos olen tuonut mielipahaa! Ei ole ollut tarkoitus, vaan pysytella asiallisessa tiedossa.

    • Askarruttaa

      Välillä tuli jo mieleen, onko täällä yksi ja sama persoona kirjoittamassa puolesta ja vastaan... Häiriintynyttä joka tapauksessa koko soppa pikku hiljaa.

    • mielenrauhaa

      Minua masennuksesta kärsivänä tämä minfulness-mediataatioasia ainakin kiinnostaa kovasti. Olisi todella hienoa, jos apua saisi myös ilman lääkkeitä. Olen itse jonkin verran tästä asiasta lukenut ja tutkimustulokset ovat olleet rohkaisevia (pysyviä muutoksia aivoissa). Katsoin myös tuon dokumentin, joka aiemmin mainittiin: http://yle.fi/ohjelmat/1664393

      Vaikeutena minulla on se, että vaikka meditaatio on minua kiinnostanut yli 20 vuotta, en onnistu saamaan vaeltavia ajatuksiani kuriin - keskittyminen ja visualisointi on todella vaikeaa. Pitäisi mennä kurssille, yksin en pääse puusta pitkälle.

    • Apua meditaatiosta?

      Minulla oli kirja ja kaikki tieto käsissäni, mutta vasta kurssilla aktivoiduin. Yksin aloittaminen on vaikeaa. Kurssi oli erinomainen, vetäjä tunsi asiansa ja osasi ohjata, mutta jälkeenpäin totesin, että periaatteessa samat asiat olisin kyllä voinut oppia ilman kurssiakin.

      Ajatusten vaeltelu kuuluu asiaan ja on Mindfulnessissa ihan hyväksyttävää. Ne vain palautetaan joka kerta takaisin siihen, mihin on tarkoitus. Minun ja kuulemma kurssin ohjaajankin ajatukset vaeltelevat, mutta se ei haittaa. Luulen, että keskittymiskykyä kehittyy harjoituksen myötä.

      • i30 jfåj på

        Masennus eli depressio on mielialahäiriöiden (ICD-10 F3) ryhmään kuuluva psykiatrinen sairaus. Sitä luonnehtii koettu ja usein muillekin nähtävissä oleva apeuden, melankolian, alavireisyyden ja toivottomuuden tila. Masennus usein häiritsee sosiaalista kanssakäymistä ja alentaa elämänlaatua. Masennukseen liittyy monesti myös erilaisia somaattisia oireita, kuten kipua, fyysistä voimattomuutta ja unettomuutta. Masennukseen liittyy usein myös itsetuhoisuus tai itsetuhoiset ajatukset. Masennusta ei pidä kuitenkaan sekoittaa suruun eli elämän traagisia tapahtumia seuraavaan ei-patologiseen reaktioon.

        Masennuksen oireet
        Masennuksen oireet voivat olla monenlaisia ja siksi varsinkin nuorilla ja vanhuksilla sitä voi olla vaikea havaita. Oireet, jotka toisilla viittaavat masennukseen, voivat toisilla olla normaalia käytöstä. Masennuksen voi kuitenkin tunnistaa muutamien yleisten oireiden perusteella.
        Masennuksen keskeinen oire on vakava ja pitkäkestoinen mielialan lasku. Tämän lisäksi esiintyy tarmon ja toimeliaisuuden puutetta.
        Masentuneen kyky nauttia asioista ja tuntea niihin mielenkiintoa on heikentynyt ja pienikin ponnistus johtaa uupumukseen. Kyky nauttia asioista ja tuntea niihin mielenkiintoa on heikentynyt.
        Masennukseen saattaa liittyä myös itsetuhoisuutta ja ajatuksia tai puhetta kuolemasta tai itsemurhasta. Lisäksi masentuneella voi olla perusteettomia tai kohtuuttomia itsesyytöksiä, ruokahalun muutoksia, unettomuutta tai liikaunisuutta sekä keskittymiskyvyn ja muistitoimintojen heikkenemistä. Lisäksi saattaa esiintyä arvottomuuden tunnetta, ärtyneisyyttä, itkuisuutta tai vaikeuksia itkeä, vähentynyttä seksuaalista mielenkiintoa ja aktiivisuutta, painon muutoksia, päänsärkyä, vatsavaivoja ja epämääräisiä kipuja.
        Masennusta ei pidä sekoittaa suruun eli traagisen tapahtuman, kuten läheisen ihmisen menetyksen, aikaansaamaan pitkäaikaiseen, ei-patologiseen mielialan muutokseen[11].
        Masennuksen diagnostiset kriteerit (ICD-10 tautiluokitus)
        ICD-10-sairausluokitus jakaa masennustilat lieviin (4 oiretta, koodi F32.0), keskivaikeisiin (6 oiretta, koodi F32.1), vaikea-asteisiin (8 oiretta, koodit F32.2 ja F32.3) sekä psykoottisiin masennustiloihin. Jos masennusjakso toistuu, jakson vakavuutta ei merkitä diagnoosiin, vaan se nimetään toistuvaksi masennusjaksoksi (F33).
        Lievän, keskivaikean ja vaikea-asteisen masennustilan erottaminen toisistaan perustuu paitsi oireiden lukumäärään myös niiden laatuun ja vaikeusasteeseen. Oirekuvan vaikeusaste korreloi yleensä selvästi myös siihen liittyvän toimintakyvyn laskun kanssa. Tavanomaista on, että masennustilan ollessa lievä potilas saattaa kyetä käymään töissä. Keskivaikeasta masennustilasta kärsivä potilas taas ei yleensä kykene työssäkäyntiin eikä suoriudu tavanomaisista roolivelvoitteistaan. Vaikeasta tai psykoottisesta masennustilasta kärsivä potilas tarvitsee jatkuvaa seurantaa ja huolenpitoa, mikä järjestyy usein parhaiten sairaalaympäristössä.
        Masennukseksi ei yleensä lasketa sellaisia tapauksia, joissa oireet ovat normaali reaktio esimerkiksi läheisen ihmisen menetykseen, ellei oireilu jatku epätavallisen pitkään.


      • meditaatiohuuhailija

        Onko sinun pakko jatkaa tuota jankutusta aiheesta? Tahdotko kiusata ihmisiä?


      • meditaatiohuuhailija

        Onko sinun pakko jatkaa tuota jankutusta aiheesta? Tahdotko kiusata ihmisiä?


      • kuulepas
        meditaatiohuuhailija kirjoitti:

        Onko sinun pakko jatkaa tuota jankutusta aiheesta? Tahdotko kiusata ihmisiä?

        Moni täällä kokee mindfulnessista keskustelemisen kiinnostavaksi, kuten lukuisista viesteistä on käynyt ilmi. Se ei ole kiusaamista. Jos aihe ei Sinua kiinnosta, niin älä silloin lue tätä ketjiua.


    • nfioe ji0wej

      Masennus eli depressio on mielialahäiriöiden (ICD-10 F3) ryhmään kuuluva psykiatrinen sairaus. Sitä luonnehtii koettu ja usein muillekin nähtävissä oleva apeuden, melankolian, alavireisyyden ja toivottomuuden tila. Masennus usein häiritsee sosiaalista kanssakäymistä ja alentaa elämänlaatua. Masennukseen liittyy monesti myös erilaisia somaattisia oireita, kuten kipua, fyysistä voimattomuutta ja unettomuutta. Masennukseen liittyy usein myös itsetuhoisuus tai itsetuhoiset ajatukset. Masennusta ei pidä kuitenkaan sekoittaa suruun eli elämän traagisia tapahtumia seuraavaan ei-patologiseen reaktioon.

      Masennuksen oireet
      Masennuksen oireet voivat olla monenlaisia ja siksi varsinkin nuorilla ja vanhuksilla sitä voi olla vaikea havaita. Oireet, jotka toisilla viittaavat masennukseen, voivat toisilla olla normaalia käytöstä. Masennuksen voi kuitenkin tunnistaa muutamien yleisten oireiden perusteella.
      Masennuksen keskeinen oire on vakava ja pitkäkestoinen mielialan lasku. Tämän lisäksi esiintyy tarmon ja toimeliaisuuden puutetta.
      Masentuneen kyky nauttia asioista ja tuntea niihin mielenkiintoa on heikentynyt ja pienikin ponnistus johtaa uupumukseen. Kyky nauttia asioista ja tuntea niihin mielenkiintoa on heikentynyt.
      Masennukseen saattaa liittyä myös itsetuhoisuutta ja ajatuksia tai puhetta kuolemasta tai itsemurhasta. Lisäksi masentuneella voi olla perusteettomia tai kohtuuttomia itsesyytöksiä, ruokahalun muutoksia, unettomuutta tai liikaunisuutta sekä keskittymiskyvyn ja muistitoimintojen heikkenemistä. Lisäksi saattaa esiintyä arvottomuuden tunnetta, ärtyneisyyttä, itkuisuutta tai vaikeuksia itkeä, vähentynyttä seksuaalista mielenkiintoa ja aktiivisuutta, painon muutoksia, päänsärkyä, vatsavaivoja ja epämääräisiä kipuja.
      Masennusta ei pidä sekoittaa suruun eli traagisen tapahtuman, kuten läheisen ihmisen menetyksen, aikaansaamaan pitkäaikaiseen, ei-patologiseen mielialan muutokseen[11].
      Masennuksen diagnostiset kriteerit (ICD-10 tautiluokitus)
      ICD-10-sairausluokitus jakaa masennustilat lieviin (4 oiretta, koodi F32.0), keskivaikeisiin (6 oiretta, koodi F32.1), vaikea-asteisiin (8 oiretta, koodit F32.2 ja F32.3) sekä psykoottisiin masennustiloihin. Jos masennusjakso toistuu, jakson vakavuutta ei merkitä diagnoosiin, vaan se nimetään toistuvaksi masennusjaksoksi (F33).
      Lievän, keskivaikean ja vaikea-asteisen masennustilan erottaminen toisistaan perustuu paitsi oireiden lukumäärään myös niiden laatuun ja vaikeusasteeseen. Oirekuvan vaikeusaste korreloi yleensä selvästi myös siihen liittyvän toimintakyvyn laskun kanssa. Tavanomaista on, että masennustilan ollessa lievä potilas saattaa kyetä käymään töissä. Keskivaikeasta masennustilasta kärsivä potilas taas ei yleensä kykene työssäkäyntiin eikä suoriudu tavanomaisista roolivelvoitteistaan. Vaikeasta tai psykoottisesta masennustilasta kärsivä potilas tarvitsee jatkuvaa seurantaa ja huolenpitoa, mikä järjestyy usein parhaiten sairaalaympäristössä.
      Masennukseksi ei yleensä lasketa sellaisia tapauksia, joissa oireet ovat normaali reaktio esimerkiksi läheisen ihmisen menetykseen, ellei oireilu jatku epätavallisen pitkään.

      • E

        Sekä on niinkin että meditaatio vaatii keskittymistä, yrittämistä, sitoutumista ts työtä ja meillä depistelijöillä voimat eivät aina siihen riitä. Siitä voi johtua tämä ns alasampuminen ja suon sen teille kyllä.

        Itsekin luulen, että kurssi voisi auttaa pääsemään pidemmälle kuin mitä oma keskittyminen on antanut myöten. Mutta erinomaisia ajatuksia ja muutenkin näen kognitiivisen lähestymistavan itselleni mieluisaksi mitä tässä jnkn verran käytetään. En tosin ole lähemmin vielä perehtynyt.

        Mulla on vakava kroonistunut depis ja minulla on yhtäläinen oikeus todeta hyväksyvän läsnäolon harjoittamisen lievittävän oloani ja myös osoittaen ns jumiutuneet tapani kokea ja reagoida.

        Haluisin oppia lisää. Lääkkeistä en ole saanut apua, en tiedä olenko lääketesistentti?


      • 17+10
        E kirjoitti:

        Sekä on niinkin että meditaatio vaatii keskittymistä, yrittämistä, sitoutumista ts työtä ja meillä depistelijöillä voimat eivät aina siihen riitä. Siitä voi johtua tämä ns alasampuminen ja suon sen teille kyllä.

        Itsekin luulen, että kurssi voisi auttaa pääsemään pidemmälle kuin mitä oma keskittyminen on antanut myöten. Mutta erinomaisia ajatuksia ja muutenkin näen kognitiivisen lähestymistavan itselleni mieluisaksi mitä tässä jnkn verran käytetään. En tosin ole lähemmin vielä perehtynyt.

        Mulla on vakava kroonistunut depis ja minulla on yhtäläinen oikeus todeta hyväksyvän läsnäolon harjoittamisen lievittävän oloani ja myös osoittaen ns jumiutuneet tapani kokea ja reagoida.

        Haluisin oppia lisää. Lääkkeistä en ole saanut apua, en tiedä olenko lääketesistentti?

        "Mulla on vakava kroonistunut depis"

        Vakavassa depressiossa ei kirjoittaminen tänne onnistu eli valehtelet ärsyttääksesi.
        Mikset mene johonkin sellaiselle palstalle joka pääasiallisesti käsittelee aihetta jos olet siitä kiinnostunut? Miksi siitä täällä pitää jankuttaa? Aika itsekästä niitä kohtaan joilla on todellinen hätä, kuten esim. nuoret itsemurhaa suunnittelevat tai sellaiset nuoret, joilla ei ole ketään kenen kanssa keskustella.


    • 10 + 5

      Tuo täällä mainittu YLE:n tiededokumentti (http://yle.fi/ohjelmat/1664393) on tosi hieno. Kannattaa katsoa. Katseluaikaa on enää 11 päivää jäljellä.

      Mitä taas tulee Jon Kabat-Zinniin, niin hänestä on lukuisia videoita YouTubessa (luentoja ym.). Ainakin tämä dokumentti kannattaa katsoa:

      Stress Reduction 1 of 6
      http://www.youtube.com/watch?v=UGaRyLN9gb8
      http://www.youtube.com/watch?v=6ntFv_fbI88&feature=relmfu
      http://www.youtube.com/watch?v=lqJYXrit2Iw&feature=relmfu
      http://www.youtube.com/watch?v=QF3qxTD7tdU&feature=relmfu
      http://www.youtube.com/watch?v=vsf6UIhReCs&feature=relmfu
      http://www.youtube.com/watch?v=dmKy87QpVUo&feature=relmfu

      Mindfulness on länsimainen (ja kaupallinen) nimitys eräille ikivanhoille itämaisille meditaatiotekniikoille. Se on etupäässä samatha- ja vipassana-meditaatiota. Meditaatiotyylejä on lukuisia, ja jos yhdenlainen meditaatio ei sovi itselle, voi aina kokeilla jotain muuta.

    • Apua meditaatiosta?

      Kiitos 10 5, dokumentista. Katson heti, kun aika sallii. Aika ikäväksi koen kyllä tämän keskusteluketjun ilmapiirin (ilmeisesti kuitenkin vain yksi sabotoija). Miksi masennukseen liittyvistä aiheista ei saisi vapaasti keskustella? Minun on vaikea ymmärtää. En ole fanaattisesti Mindfulnessin puolustaja, vaan suhtaudun pikemminkin kriittisesti ja uteliaasti. Ehkä siitä voisi olla lisäapua esim. lääkityksen lisäksi.

      • 10 + 5

        Olen ihan samaa mieltä siitä, että kaikista mahdollisista keinoista, jotka voivat lievittää inhimillistä kärsimystä, pitäisi pystyä keskustelemaan vapaasti. Eihän tällainen keskustelu sitä tarkoita, että jokaisen pitäisi kokeilla esim. meditaatiota, mutta on tärkeää, että vaihtoehtoisistakin hoitomuodoista puhutaan. Onhan ihan tieteellisestikin todistettu, että aivokemikaaleista esim. serotoniinia ja endorfiinia erittyy vain normaalia päivätajuntaa alemmissa tiloissa. Jos ihminen ei rentoudu laisinkaan, vaan paahtaa koko ajan täysillä, ei ihme, jos hän masentuu!


    • 16 + 6
    • Askarruttaa

      Mindfulnessille nirpistely saattaa johtua siitä, että sillä on vähän kummallinen nimi, ja yritykset käyttävät sitä paljon hyvinvointikurssiensa mainostamiseen. Minäkin hieman nirpistelen, mutta koska käymäni kurssi oli mielenterveystoimiston järjestämä, sillä katsotaan olevan kipeiden ihmisten kanssa mahdollista helpottaa oloa. Tietyt ajatukset lieventää itselläni tällä hetkellä arkista murehtimista. Karsastan kuitenkin termejä "hyväksyvä tietoinen läsnäolo" jne. Ne ovat varmaan omiaan kannustamaan joitakin ihmisiä kauemmas, termit ovat hieman teennäisiä ja niitä on vaikea edelleenkään ymmärtää. =) Mutta siis olennaisinta on olon helpottuminen, eikä puhuta mistään kevyestä hötöstä. Vaikkakaan syvään depressioon ei mindfulness juuri auta.

      • Meditaatiosta apua?

        Joo olen samaa mieltä. Jokin hyvä ei-lässyttävä suomenkielinen termi olisi paikallaan. Olen itse aika kovien tieteiden edustaja ja minulla on pitkä tieteellinen koulutus. Olen suhtautunut meditaatioon pitkään "hörhöilynä", koska kaikkeen itämaiseen hurahtanut opiskelutoverini aikoinaan sitä harrasti. Mutta kyllä se on ollut "vakavan" psykologisen tutkimuksen kohteena jo 1970-luvulta lähtien. Tieteellinen näyttö on sitten muuttanut asenteeni.

        Mainetta ei tosiaan paranna se, että se on otettu yritysvalmennuksen keinoksi. Erilaisten "konsulttien" toimintaa olen myös karsastanut.

        Kaikesta huolimatta se näyttää parantavan ihmisten hyvinvointia, vaikka itsekin luulen, että syvässä masennusvaiheeessa olevaa se ei juuri auta tai kovin masentunut ihminen ei pysty sitä harjoittamaan. Mutta jospa se hieman torjuisi masennusjaksoja.


    • mindfulnessista

      Mindfulness ei ole mitään huuhaata, vaan kognitiivisen terapian muoto, jota tutkitaan yliiopistoissa. Menetelmän johtava kehittäjä Jon Kabat-Zinn on huippututkija. Jos täällä ei saa keskustella mindfulnessista, niin saako mistään muistakaan terapioista??

      • E

        Voimme muuttaa vain omaa käyttäytymistämme ja suoda herra numerokoodille oikeus ottaa herne nenuunsa jos haluaa :D. Ja pahoittelen jos koet oman kokemukseni ja mielipiteeni jakamisen ärsyttäväksi.

        Surullista kyllä minulla on tällainen diagnoosi josta nimerkki 'E' (=eutanasiantoivossa) mutta hienoa että osasit antaa oikean diagnoosin. Mitäpä ne psykiatrit tietää. Pöh.


      • Apua meditaatiosta?
        E kirjoitti:

        Voimme muuttaa vain omaa käyttäytymistämme ja suoda herra numerokoodille oikeus ottaa herne nenuunsa jos haluaa :D. Ja pahoittelen jos koet oman kokemukseni ja mielipiteeni jakamisen ärsyttäväksi.

        Surullista kyllä minulla on tällainen diagnoosi josta nimerkki 'E' (=eutanasiantoivossa) mutta hienoa että osasit antaa oikean diagnoosin. Mitäpä ne psykiatrit tietää. Pöh.

        Onhan tuosta herra/rouva numerokoodista se hyöty, että keskustelu näkyy aktiivisesti. Se taas tarkoitta sitä, että yhä useammat huomaavat keskustelun ja saattavat kiinnostua vaikka Mindfulnessista. :)


      • E
        Apua meditaatiosta? kirjoitti:

        Onhan tuosta herra/rouva numerokoodista se hyöty, että keskustelu näkyy aktiivisesti. Se taas tarkoitta sitä, että yhä useammat huomaavat keskustelun ja saattavat kiinnostua vaikka Mindfulnessista. :)

        Toki voi olla myös rouva, rimmasi vaan paremmin tuo herra :)

        Totta tuo termi asia. Meditaatiostakaan ei voi puhua kun 'oikeat' meditoijat karsastavat.

        Olisi kiva kuulla lisää omakohtaisia kokemuksia aiheesta!


      • 10 + 5
        Apua meditaatiosta? kirjoitti:

        Onhan tuosta herra/rouva numerokoodista se hyöty, että keskustelu näkyy aktiivisesti. Se taas tarkoitta sitä, että yhä useammat huomaavat keskustelun ja saattavat kiinnostua vaikka Mindfulnessista. :)

        Täällä on monta eri numerotyyppiä. Itse kirjoitan numerokoodilla, koska olen satunnainen vierailija. Käyn tällä palstalla harvoin, mutta satuin kiinnostumaan tästä ketjusta.


      • Apua meditaatiosta?
        10 + 5 kirjoitti:

        Täällä on monta eri numerotyyppiä. Itse kirjoitan numerokoodilla, koska olen satunnainen vierailija. Käyn tällä palstalla harvoin, mutta satuin kiinnostumaan tästä ketjusta.

        Ei toki tarkoitettu sinua, vaan tuota yhtä tyyppiä, joka sabotoi keskustelua syöttämällä tuota ICD-numerokoodia ja pitkää, sinänsä ihan oikeaa pitkää kuvausta masennuksesta. Luultavasti sama tyyppi, joka ei siedä tätä aihetta ollenkaan.

        Mutta on sinänsä hyvä, että hän pitää keskustelualuetta aktiivisena.


      • 10 + 5
        Apua meditaatiosta? kirjoitti:

        Ei toki tarkoitettu sinua, vaan tuota yhtä tyyppiä, joka sabotoi keskustelua syöttämällä tuota ICD-numerokoodia ja pitkää, sinänsä ihan oikeaa pitkää kuvausta masennuksesta. Luultavasti sama tyyppi, joka ei siedä tätä aihetta ollenkaan.

        Mutta on sinänsä hyvä, että hän pitää keskustelualuetta aktiivisena.

        Sen kun häiriköi ...

        Mainitsin aiemmin, että serotoniinin erittyminen aivoissa tapahtuu normaalia päivätajuntaa alemmassa valvetilassa, ja että siitä voi tulla puutetta, jos ihminen ei rentoudu lainkaan. Serotoniinia erittyy lähinnä ns. alpha-tilassa, joka vastaa kevyttä meditatiivista tilaa tai muuta rentoutumista. Tämän päivän länsimainen ihminen on kuitenkin supersuorittaja, joka ei malta levätä päivisin. Näin ollen ainoat lyhyet hetket, jolloin hänen aivonsa tuottavat serotoniinia ovat aamulla herätessä ja illalla nukahtaessa, joten ei ihme, jos seurauksena on masennus. Tässä hyvä englanninkielinen artikkeli alpha-tilasta: http://4mind4life.com/blog/2008/04/03/alpha-brain-waves/

        Oletko muuten perehtynyt meditaatiomusiikkiin tai -äänitteisiin? Ne saattavat helpottaa meditoimista huomattavastikin, mutta vaarana on mielestäni se, että silloin aloitteleva meditoija ei kiinnitä tarpeeksi huomiota oikeaan tekniikkaan. Jos ei opi keskittymään hengitykseen, ja palaamaan siihen aina kun ajatukset lähtevät vaeltamaan, seurauksena on paremman keskittymiskyvyn ja rauhallisemman mielen sijasta rauhaton olo ja entistä enemmän ajattelua.

        Uusimpien tutkimusten mukaan meditaatiosta saatava hyöty näkyy nopeasti. Jo puolen tunnin päivittäinen meditaatio kahden viikon ajan tuottaa tulosta:

        Eight weeks of mindfulness meditation can rewire the brain and control depression symptoms
        http://www.naturalnews.com/036313_meditation_depression_brain_function.html


      • Apua meditaatiosta?
        10 + 5 kirjoitti:

        Sen kun häiriköi ...

        Mainitsin aiemmin, että serotoniinin erittyminen aivoissa tapahtuu normaalia päivätajuntaa alemmassa valvetilassa, ja että siitä voi tulla puutetta, jos ihminen ei rentoudu lainkaan. Serotoniinia erittyy lähinnä ns. alpha-tilassa, joka vastaa kevyttä meditatiivista tilaa tai muuta rentoutumista. Tämän päivän länsimainen ihminen on kuitenkin supersuorittaja, joka ei malta levätä päivisin. Näin ollen ainoat lyhyet hetket, jolloin hänen aivonsa tuottavat serotoniinia ovat aamulla herätessä ja illalla nukahtaessa, joten ei ihme, jos seurauksena on masennus. Tässä hyvä englanninkielinen artikkeli alpha-tilasta: http://4mind4life.com/blog/2008/04/03/alpha-brain-waves/

        Oletko muuten perehtynyt meditaatiomusiikkiin tai -äänitteisiin? Ne saattavat helpottaa meditoimista huomattavastikin, mutta vaarana on mielestäni se, että silloin aloitteleva meditoija ei kiinnitä tarpeeksi huomiota oikeaan tekniikkaan. Jos ei opi keskittymään hengitykseen, ja palaamaan siihen aina kun ajatukset lähtevät vaeltamaan, seurauksena on paremman keskittymiskyvyn ja rauhallisemman mielen sijasta rauhaton olo ja entistä enemmän ajattelua.

        Uusimpien tutkimusten mukaan meditaatiosta saatava hyöty näkyy nopeasti. Jo puolen tunnin päivittäinen meditaatio kahden viikon ajan tuottaa tulosta:

        Eight weeks of mindfulness meditation can rewire the brain and control depression symptoms
        http://www.naturalnews.com/036313_meditation_depression_brain_function.html

        Minulla on reilu kolme viikkoa nyt säännöllistä harjoittelua. Joskus harjoitus sujuu jopa metromatkan aikana hyvin. Joskus taas kotonakin kaikessa rauhassa takkuaa. Aina ajatukset karkaavat, mutta joskus enemmän ja joskus vähemmän. Jonkin aikaa oli tunne, että elämässä on yhtäkkiä enemmän positiivista, tänään taas tuntui, että masennus saa kiinni (vaikka on hyvä lääkityskin). Jatkan harjoittelua päivittäin, katsotaan mitä tapahtuu. Kirjoittelen tänne aina joskus ja kerron vaikutelmiani.


      • Apua meditaatiosta?
        10 + 5 kirjoitti:

        Sen kun häiriköi ...

        Mainitsin aiemmin, että serotoniinin erittyminen aivoissa tapahtuu normaalia päivätajuntaa alemmassa valvetilassa, ja että siitä voi tulla puutetta, jos ihminen ei rentoudu lainkaan. Serotoniinia erittyy lähinnä ns. alpha-tilassa, joka vastaa kevyttä meditatiivista tilaa tai muuta rentoutumista. Tämän päivän länsimainen ihminen on kuitenkin supersuorittaja, joka ei malta levätä päivisin. Näin ollen ainoat lyhyet hetket, jolloin hänen aivonsa tuottavat serotoniinia ovat aamulla herätessä ja illalla nukahtaessa, joten ei ihme, jos seurauksena on masennus. Tässä hyvä englanninkielinen artikkeli alpha-tilasta: http://4mind4life.com/blog/2008/04/03/alpha-brain-waves/

        Oletko muuten perehtynyt meditaatiomusiikkiin tai -äänitteisiin? Ne saattavat helpottaa meditoimista huomattavastikin, mutta vaarana on mielestäni se, että silloin aloitteleva meditoija ei kiinnitä tarpeeksi huomiota oikeaan tekniikkaan. Jos ei opi keskittymään hengitykseen, ja palaamaan siihen aina kun ajatukset lähtevät vaeltamaan, seurauksena on paremman keskittymiskyvyn ja rauhallisemman mielen sijasta rauhaton olo ja entistä enemmän ajattelua.

        Uusimpien tutkimusten mukaan meditaatiosta saatava hyöty näkyy nopeasti. Jo puolen tunnin päivittäinen meditaatio kahden viikon ajan tuottaa tulosta:

        Eight weeks of mindfulness meditation can rewire the brain and control depression symptoms
        http://www.naturalnews.com/036313_meditation_depression_brain_function.html

        Lukaisin vielä tuon alfa-aalloista kertovan jutun. Mielenkiintoista.

        Palautumistilannetta voidaan mitata myös sydämen sykkeellä (muistaakseni luonnostaan vaihteleva syke. Kurssin ohjaaja näytti meille käyrää oman sydämen sykkeestä. Meditaatio oli hyvin virkistävä tila, virkistävämpi kuin uni. Sitten toinen hetki ohjaajan päivästä oli erityisen hyvin toimiva työtilanne, joka vastaa artikkelin Flow-tilaa. Siis sydämen sykevaihtelua mittaamalla saadaan ilmeisesti hyvin samanlaisia tuloksia kuin mittaamalla aivojen alfa-aaltoja.


      • 10 + 5
        Apua meditaatiosta? kirjoitti:

        Lukaisin vielä tuon alfa-aalloista kertovan jutun. Mielenkiintoista.

        Palautumistilannetta voidaan mitata myös sydämen sykkeellä (muistaakseni luonnostaan vaihteleva syke. Kurssin ohjaaja näytti meille käyrää oman sydämen sykkeestä. Meditaatio oli hyvin virkistävä tila, virkistävämpi kuin uni. Sitten toinen hetki ohjaajan päivästä oli erityisen hyvin toimiva työtilanne, joka vastaa artikkelin Flow-tilaa. Siis sydämen sykevaihtelua mittaamalla saadaan ilmeisesti hyvin samanlaisia tuloksia kuin mittaamalla aivojen alfa-aaltoja.

        En ole ennen kuullut tuosta sykkeen mittaamisesta, mutta arvelisin, että se on ihan pätevä juttu. Kiinalaisessa lääketieteessähän sykettä mittaamalla voidaan jopa löytää tai diagnosoida sairauksia.

        Se, että masennus saa aina välillä sinusta kiinni johtuu varmaankin juuri siitä, että keskittyminen karkaa. Niin kävi minullekin aikoinani kerran toisensa jälkeen, mutta sitten luin jonkun Thich Nhat Hanh:in kirjan, jossa puhuttiin kävelymeditaatiosta ja selitettiin, kuinka koko elämästä voi tehdä meditaatiota. Meditoida voi jopa siivotessa tai tiskatessa. Tärkeintä on vain tehdä asioita tasaisesti ja rauhallisessa rytmissä. Se parantaa keskittymiskykyä ja samalla ikävät kotityötkin alkavat tuntumaan mielenkiintoisemmilta. :)

        Jos et ole kokeillut kävelymeditaatiota, niin tässä hyvä opetusvideo:
        http://www.youtube.com/watch?v=_IFvablc6EI


      • kj77

        Tämä on kyllä enemmän uskonto ja kaukana evidence based medicinasta. Huuhaata, joka varmaan joitakin auttaa. Samalla lailla auttaa placebokin, joten ei siinä mitään.


      • Apua meditaatiosta?
        10 + 5 kirjoitti:

        En ole ennen kuullut tuosta sykkeen mittaamisesta, mutta arvelisin, että se on ihan pätevä juttu. Kiinalaisessa lääketieteessähän sykettä mittaamalla voidaan jopa löytää tai diagnosoida sairauksia.

        Se, että masennus saa aina välillä sinusta kiinni johtuu varmaankin juuri siitä, että keskittyminen karkaa. Niin kävi minullekin aikoinani kerran toisensa jälkeen, mutta sitten luin jonkun Thich Nhat Hanh:in kirjan, jossa puhuttiin kävelymeditaatiosta ja selitettiin, kuinka koko elämästä voi tehdä meditaatiota. Meditoida voi jopa siivotessa tai tiskatessa. Tärkeintä on vain tehdä asioita tasaisesti ja rauhallisessa rytmissä. Se parantaa keskittymiskykyä ja samalla ikävät kotityötkin alkavat tuntumaan mielenkiintoisemmilta. :)

        Jos et ole kokeillut kävelymeditaatiota, niin tässä hyvä opetusvideo:
        http://www.youtube.com/watch?v=_IFvablc6EI

        Niin itsekin luulin buddhalaisuudeksi. Ei ole uskonto, mutta ei myöskään ihmelääke masennukseen.


    • Meditaatiohuuhailija

      Onko sinun pakko jatkaa tuota jankutusta aiheesta? Tahdotko kiusata ihmisiä?

      Mikset mene johonkin sellaiselle palstalle joka pääasiallisesti käsittelee aihetta jos olet siitä kiinnostunut? Miksi siitä täällä pitää jankuttaa? Aika itsekästä niitä kohtaan joilla on todellinen hätä, kuten esim. nuoret itsemurhaa suunnittelevat tai sellaiset nuoret, joilla ei ole ketään kenen kanssa keskustella.

      Masennus eli depressio on mielialahäiriöiden (ICD-10 F3) ryhmään kuuluva psykiatrinen sairaus. Sitä luonnehtii koettu ja usein muillekin nähtävissä oleva apeuden, melankolian, alavireisyyden ja toivottomuuden tila. Masennus usein häiritsee sosiaalista kanssakäymistä ja alentaa elämänlaatua. Masennukseen liittyy monesti myös erilaisia somaattisia oireita, kuten kipua, fyysistä voimattomuutta ja unettomuutta. Masennukseen liittyy usein myös itsetuhoisuus tai itsetuhoiset ajatukset. Masennusta ei pidä kuitenkaan sekoittaa suruun eli elämän traagisia tapahtumia seuraavaan ei-patologiseen reaktioon.

      Masennuksen oireet
      Masennuksen oireet voivat olla monenlaisia ja siksi varsinkin nuorilla ja vanhuksilla sitä voi olla vaikea havaita. Oireet, jotka toisilla viittaavat masennukseen, voivat toisilla olla normaalia käytöstä. Masennuksen voi kuitenkin tunnistaa muutamien yleisten oireiden perusteella.
      Masennuksen keskeinen oire on vakava ja pitkäkestoinen mielialan lasku. Tämän lisäksi esiintyy tarmon ja toimeliaisuuden puutetta.
      Masentuneen kyky nauttia asioista ja tuntea niihin mielenkiintoa on heikentynyt ja pienikin ponnistus johtaa uupumukseen. Kyky nauttia asioista ja tuntea niihin mielenkiintoa on heikentynyt.
      Masennukseen saattaa liittyä myös itsetuhoisuutta ja ajatuksia tai puhetta kuolemasta tai itsemurhasta. Lisäksi masentuneella voi olla perusteettomia tai kohtuuttomia itsesyytöksiä, ruokahalun muutoksia, unettomuutta tai liikaunisuutta sekä keskittymiskyvyn ja muistitoimintojen heikkenemistä. Lisäksi saattaa esiintyä arvottomuuden tunnetta, ärtyneisyyttä, itkuisuutta tai vaikeuksia itkeä, vähentynyttä seksuaalista mielenkiintoa ja aktiivisuutta, painon muutoksia, päänsärkyä, vatsavaivoja ja epämääräisiä kipuja.
      Masennusta ei pidä sekoittaa suruun eli traagisen tapahtuman, kuten läheisen ihmisen menetyksen, aikaansaamaan pitkäaikaiseen, ei-patologiseen mielialan muutokseen[11].
      Masennuksen diagnostiset kriteerit (ICD-10 tautiluokitus)
      ICD-10-sairausluokitus jakaa masennustilat lieviin (4 oiretta, koodi F32.0), keskivaikeisiin (6 oiretta, koodi F32.1), vaikea-asteisiin (8 oiretta, koodit F32.2 ja F32.3) sekä psykoottisiin masennustiloihin. Jos masennusjakso toistuu, jakson vakavuutta ei merkitä diagnoosiin, vaan se nimetään toistuvaksi masennusjaksoksi (F33).
      Lievän, keskivaikean ja vaikea-asteisen masennustilan erottaminen toisistaan perustuu paitsi oireiden lukumäärään myös niiden laatuun ja vaikeusasteeseen. Oirekuvan vaikeusaste korreloi yleensä selvästi myös siihen liittyvän toimintakyvyn laskun kanssa. Tavanomaista on, että masennustilan ollessa lievä potilas saattaa kyetä käymään töissä. Keskivaikeasta masennustilasta kärsivä potilas taas ei yleensä kykene työssäkäyntiin eikä suoriudu tavanomaisista roolivelvoitteistaan. Vaikeasta tai psykoottisesta masennustilasta kärsivä potilas tarvitsee jatkuvaa seurantaa ja huolenpitoa, mikä järjestyy usein parhaiten sairaalaympäristössä.
      Masennukseksi ei yleensä lasketa sellaisia tapauksia, joissa oireet ovat normaali reaktio esimerkiksi läheisen ihmisen menetykseen, ellei oireilu jatku epätavallisen pitkään.

      Kliinistä depressiota ei paranneta meditaatiolla eikä edes sillä voida helpottaa sen oireita.

      • Olet väärässä

        "Kliinistä depressiota ei paranneta meditaatiolla eikä edes sillä voida helpottaa sen oireita."

        Väite on yksiselitteisesti väärä. Moni tutkimus osoittaa Mindfulnessin hoitovaikutuksen, tässä vain yksi:

        "In a study, published December 1, 2008 in the Journal of Consulting and Clinical Psychology, MBCT proved as effective as maintenance anti-depressants in preventing a relapse and more effective in enhancing peoples' quality of life. The study also showed MBCT to be as cost-effective as prescription drugs in helping people with a history of depression stay well in the longer-term."

        MBCT = Mindfulness-Based Cognitive Therapy

        http://www.sciencedaily.com/releases/2008/11/081130201928.htm


        On ikävää, jos mindfulness ei juuri Sinua ole auttanut, mutta se ei ole syy kieltää muita keskustelumasta aiheesta.


      • mene itseesi
        Olet väärässä kirjoitti:

        "Kliinistä depressiota ei paranneta meditaatiolla eikä edes sillä voida helpottaa sen oireita."

        Väite on yksiselitteisesti väärä. Moni tutkimus osoittaa Mindfulnessin hoitovaikutuksen, tässä vain yksi:

        "In a study, published December 1, 2008 in the Journal of Consulting and Clinical Psychology, MBCT proved as effective as maintenance anti-depressants in preventing a relapse and more effective in enhancing peoples' quality of life. The study also showed MBCT to be as cost-effective as prescription drugs in helping people with a history of depression stay well in the longer-term."

        MBCT = Mindfulness-Based Cognitive Therapy

        http://www.sciencedaily.com/releases/2008/11/081130201928.htm


        On ikävää, jos mindfulness ei juuri Sinua ole auttanut, mutta se ei ole syy kieltää muita keskustelumasta aiheesta.

        Onko sinun pakko jatkaa tuota jankutusta aiheesta?

        Mikset mene johonkin sellaiselle palstalle joka pääasiallisesti käsittelee aihetta jos olet siitä kiinnostunut? Miksi siitä täällä pitää jankuttaa? Aika itsekästä niitä kohtaan joilla on todellinen hätä, kuten esim. nuoret itsemurhaa suunnittelevat tai sellaiset nuoret, joilla ei ole ketään kenen kanssa keskustella.


      • rtuii

        Olet tosiaan väärässä, mutta kiitos sinulle, että pidät tätä keskustelualuetta aktiivisena.


    • Niin, olisi kyllä kiva kuulla vähän enemmän perusteluja tuon väitteen takana, ettei kliinistä depressiota voi parantaa, eikä edes sen oireita voi lievittää meditoinnilla. Yksi syistä, että meditointi (mindfulness-tekniikka) TEHOAA masennukseen on siinä, että ihmiset keskittyvät nykyhetkeen, eivätkä muistele menneitä tai murehdi tulevia asioita.

    • Jos on masentunut, niin kaikki meditaatiotekniikat kannattaa tehdä niin kevyellä tavalla kuin mahdollista. Meditaatioihin ladataan usein järjettömät määrät ylisuuria odotuksia. Zen (Japani) / chan (Kiina) / son (Korea) -buddhalaiset meditaatiot ainakin, josta mindfulness-tekniikat näyttävät olevan suoraan pöllityt, -a i h e u t t a v a t itse asiassa t o s i s s a a n tehtynä rutkasti enemmän stressiä! Jos niitten kanssa sitten kuitenkin lähtee kikkailemaan, niin kannattaa hommata kunnon opettaja. Ei siis mitään wanna be gurua, jolla on netissä ego trippi-sivullaan musta kaapu päällä ja jänskiä tatuointeja, vaan mieluummin joku abouttiarallaa 30 vuotta harjoittanut heebo. Sillä harjoitusmäärällä lienevät kuvitelmat harjoituksesta jo rapisseet... Joku suosittelee opettajan lisäksi vielä terapeuttia. Kannattaa tietenkin myös varoa rahat pois kyniviä huijareita, jotka ovat saattaneet tehdä hommasta oikein trade mark-merkillä varustettua bisnestä. Satojen eurojen hinnat päivän-parin kursseista joilla ihmisiä käytännössä vain opetetaan olemaan, kuulostavat aika kalliilta.
      Tuossapa muutama siedettävä opus:
      -Kamalashila: "Meditaatio - buddhalainen tie mielentyyneyteen ja oivallukseen"
      -Tae Hye sunim: "Suomalainen zen-opas"
      -Brad Warner: "Hardcore zen"

      Voimia depiksestä kärsiville!
      Ja koetetaan kärvistellä! =D

    • Boobs -74

      Juupati juu, itselläni on tuo toistuva masennus ja nyt vuosi kuntoutumista takana vaikeasta vaiheesta eli voiton puolella. EN olisi selvinnyt ilman terapiaa ja ennen kaikkea yhtä lääkettä. En missään nimessä! Mutta löysin viimeiseen hätääni tarjouskorista mielekkäästi irti masennuksesta- kirjan ja sen mitä jaksoin keskittyä sitä luin ja siihen perehdyin. Vähän se toimi varmasti niinkuin uskonto joillekin, eli lohtua ja toivoa tuovana (huom. nämä seikat ovat masennuksesta kuntoutumista edistäviä tunteita ja ajatuksia ;-)) tekijänä. Pääsin hetkeksi pois tuosta kaikesta helvetintuskasta jota masennus aiheutti. Nyt myöhemmin kun olen jo osa- aikaisena palannut duuniin (tehtyäni helvetin kovan duunin kuntoutumisen eteen!) olen käyttänyt tätä tekniikkaa päivittäin jaksamiseeni! En odota siltä ihmeitä enää mutta ymmärrän että vaivan nähtyäni voin hetkeksi helpottaa oloani ja parantaa keskittymiskykyäni. Siitä todella on hyötyä ja se vie juuri pois tuollaisesta itseuskottelusta ETTEI MITÄÄN OLE TEHTÄVISSÄ. Se ei onneksi ollut totta. En ole parantunut, mutta kuntoutunut ja se on tärkeää ainakin mulle. Tsemppiä kaikille!!!

      • Apua meditaatiosta?

        Kiitos Boobs -74 mielenkiintoisesta kommentista. Juuri näin kuvittelen meditaation tehoavan: se mahdollisesti antaa tukea muulle hoidolle. Itsellänikin on lääkehoito, enkä edes kuvittele luopuvani siitä ja korvaavani sitä meditaatiolla. Olen meditoinut nyt kuukauden, ja mielestäni olen hieman optimistisempi, mutta voihan tunne olla pelkkää lume-vaikutusta. Mutta toisaalta: hällä väliä, jos oloni on parempi.

        Toivotan onnistunutta jatkokuntoutumista!


      • E
        Apua meditaatiosta? kirjoitti:

        Kiitos Boobs -74 mielenkiintoisesta kommentista. Juuri näin kuvittelen meditaation tehoavan: se mahdollisesti antaa tukea muulle hoidolle. Itsellänikin on lääkehoito, enkä edes kuvittele luopuvani siitä ja korvaavani sitä meditaatiolla. Olen meditoinut nyt kuukauden, ja mielestäni olen hieman optimistisempi, mutta voihan tunne olla pelkkää lume-vaikutusta. Mutta toisaalta: hällä väliä, jos oloni on parempi.

        Toivotan onnistunutta jatkokuntoutumista!

        Nimenomaan, jos jokin auttaa niin sitten se auttaa. Itselläni myös osana hoitoa joskin on tunne, että voisin saada siitä enemmänkin apua.

        Sitä niin helposti putoaa tähän mustaan monttuun ja muuttuu ikäänkuin avuttomaksi? Silloin juuri jonkun pitäisi olla vähän jeesaamassa ja sitten jaksaa taas itse jatkaa eteenpäin eheytymistään? Ehkä just jonkun ammattilaisen apu on se, ei esim läheisten.

        Hoitolinjauksia meditaation käytössä on ilmeisesti tulossa tai on jo.

        Lisää vinkkejä ja kokemuksia kiitos.


    • 18+4

      Masennus eli depressio on mielialahäiriöiden (ICD-10 F3) ryhmään kuuluva psykiatrinen sairaus. Sitä luonnehtii koettu ja usein muillekin nähtävissä oleva apeuden, melankolian, alavireisyyden ja toivottomuuden tila. Masennus usein häiritsee sosiaalista kanssakäymistä ja alentaa elämänlaatua. Masennukseen liittyy monesti myös erilaisia somaattisia oireita, kuten kipua, fyysistä voimattomuutta ja unettomuutta. Masennukseen liittyy usein myös itsetuhoisuus tai itsetuhoiset ajatukset. Masennusta ei pidä kuitenkaan sekoittaa suruun eli elämän traagisia tapahtumia seuraavaan ei-patologiseen reaktioon.

      Masennuksen oireet
      Masennuksen oireet voivat olla monenlaisia ja siksi varsinkin nuorilla ja vanhuksilla sitä voi olla vaikea havaita. Oireet, jotka toisilla viittaavat masennukseen, voivat toisilla olla normaalia käytöstä. Masennuksen voi kuitenkin tunnistaa muutamien yleisten oireiden perusteella.
      Masennuksen keskeinen oire on vakava ja pitkäkestoinen mielialan lasku. Tämän lisäksi esiintyy tarmon ja toimeliaisuuden puutetta.
      Masentuneen kyky nauttia asioista ja tuntea niihin mielenkiintoa on heikentynyt ja pienikin ponnistus johtaa uupumukseen. Kyky nauttia asioista ja tuntea niihin mielenkiintoa on heikentynyt.
      Masennukseen saattaa liittyä myös itsetuhoisuutta ja ajatuksia tai puhetta kuolemasta tai itsemurhasta. Lisäksi masentuneella voi olla perusteettomia tai kohtuuttomia itsesyytöksiä, ruokahalun muutoksia, unettomuutta tai liikaunisuutta sekä keskittymiskyvyn ja muistitoimintojen heikkenemistä. Lisäksi saattaa esiintyä arvottomuuden tunnetta, ärtyneisyyttä, itkuisuutta tai vaikeuksia itkeä, vähentynyttä seksuaalista mielenkiintoa ja aktiivisuutta, painon muutoksia, päänsärkyä, vatsavaivoja ja epämääräisiä kipuja.
      Masennusta ei pidä sekoittaa suruun eli traagisen tapahtuman, kuten läheisen ihmisen menetyksen, aikaansaamaan pitkäaikaiseen, ei-patologiseen mielialan muutokseen[11].
      Masennuksen diagnostiset kriteerit (ICD-10 tautiluokitus)
      ICD-10-sairausluokitus jakaa masennustilat lieviin (4 oiretta, koodi F32.0), keskivaikeisiin (6 oiretta, koodi F32.1), vaikea-asteisiin (8 oiretta, koodit F32.2 ja F32.3) sekä psykoottisiin masennustiloihin. Jos masennusjakso toistuu, jakson vakavuutta ei merkitä diagnoosiin, vaan se nimetään toistuvaksi masennusjaksoksi (F33).
      Lievän, keskivaikean ja vaikea-asteisen masennustilan erottaminen toisistaan perustuu paitsi oireiden lukumäärään myös niiden laatuun ja vaikeusasteeseen. Oirekuvan vaikeusaste korreloi yleensä selvästi myös siihen liittyvän toimintakyvyn laskun kanssa. Tavanomaista on, että masennustilan ollessa lievä potilas saattaa kyetä käymään töissä. Keskivaikeasta masennustilasta kärsivä potilas taas ei yleensä kykene työssäkäyntiin eikä suoriudu tavanomaisista roolivelvoitteistaan. Vaikeasta tai psykoottisesta masennustilasta kärsivä potilas tarvitsee jatkuvaa seurantaa ja huolenpitoa, mikä järjestyy usein parhaiten sairaalaympäristössä.
      Masennukseksi ei yleensä lasketa sellaisia tapauksia, joissa oireet ovat normaali reaktio esimerkiksi läheisen ihmisen menetykseen, ellei oireilu jatku epätavallisen pitkään.

    • 29

      Meditaatiosta täällä jankuttavien narsistien päämääränä on saada olla äänessä kliinisestä depressiosta kärsivien kustannuksella. Se, mitä heidän saarnaamisestaan täällä pyynnöistä huolimatta häipyä foorumilta on seurauksena, on itsemurhatilastojen kasvu. Kiitos avustanne typerykset.

      Ihan täysin pelkkää provokaatiota on olla lähtemättä täältä muualle jakelemaan oppejaan suurimman osan foorumiin kirjoittavista sitä toivottua.

      • ObjektiivinenOlli

        Sinulla on oikeus mielipiteeseesi yhtälailla kuin jokaisella yksilöllä täällä palstalla ja sen ulkopuolella. Olet myös vastuussa omasta elämästäsi.


    • 19+20

      Masennus eli depressio on mielialahäiriöiden (ICD-10 F3) ryhmään kuuluva psykiatrinen sairaus. Sitä luonnehtii koettu ja usein muillekin nähtävissä oleva apeuden, melankolian, alavireisyyden ja toivottomuuden tila. Masennus usein häiritsee sosiaalista kanssakäymistä ja alentaa elämänlaatua. Masennukseen liittyy monesti myös erilaisia somaattisia oireita, kuten kipua, fyysistä voimattomuutta ja unettomuutta. Masennukseen liittyy usein myös itsetuhoisuus tai itsetuhoiset ajatukset. Masennusta ei pidä kuitenkaan sekoittaa suruun eli elämän traagisia tapahtumia seuraavaan ei-patologiseen reaktioon.

      Masennuksen oireet
      Masennuksen oireet voivat olla monenlaisia ja siksi varsinkin nuorilla ja vanhuksilla sitä voi olla vaikea havaita. Oireet, jotka toisilla viittaavat masennukseen, voivat toisilla olla normaalia käytöstä. Masennuksen voi kuitenkin tunnistaa muutamien yleisten oireiden perusteella.
      Masennuksen keskeinen oire on vakava ja pitkäkestoinen mielialan lasku. Tämän lisäksi esiintyy tarmon ja toimeliaisuuden puutetta.
      Masentuneen kyky nauttia asioista ja tuntea niihin mielenkiintoa on heikentynyt ja pienikin ponnistus johtaa uupumukseen. Kyky nauttia asioista ja tuntea niihin mielenkiintoa on heikentynyt.
      Masennukseen saattaa liittyä myös itsetuhoisuutta ja ajatuksia tai puhetta kuolemasta tai itsemurhasta. Lisäksi masentuneella voi olla perusteettomia tai kohtuuttomia itsesyytöksiä, ruokahalun muutoksia, unettomuutta tai liikaunisuutta sekä keskittymiskyvyn ja muistitoimintojen heikkenemistä. Lisäksi saattaa esiintyä arvottomuuden tunnetta, ärtyneisyyttä, itkuisuutta tai vaikeuksia itkeä, vähentynyttä seksuaalista mielenkiintoa ja aktiivisuutta, painon muutoksia, päänsärkyä, vatsavaivoja ja epämääräisiä kipuja.
      Masennusta ei pidä sekoittaa suruun eli traagisen tapahtuman, kuten läheisen ihmisen menetyksen, aikaansaamaan pitkäaikaiseen, ei-patologiseen mielialan muutokseen[11].

      Masennuksen diagnostiset kriteerit (ICD-10 tautiluokitus)
      ICD-10-sairausluokitus jakaa masennustilat lieviin (4 oiretta, koodi F32.0), keskivaikeisiin (6 oiretta, koodi F32.1), vaikea-asteisiin (8 oiretta, koodit F32.2 ja F32.3) sekä psykoottisiin masennustiloihin. Jos masennusjakso toistuu, jakson vakavuutta ei merkitä diagnoosiin, vaan se nimetään toistuvaksi masennusjaksoksi (F33).
      Lievän, keskivaikean ja vaikea-asteisen masennustilan erottaminen toisistaan perustuu paitsi oireiden lukumäärään myös niiden laatuun ja vaikeusasteeseen. Oirekuvan vaikeusaste korreloi yleensä selvästi myös siihen liittyvän toimintakyvyn laskun kanssa. Tavanomaista on, että masennustilan ollessa lievä potilas saattaa kyetä käymään töissä. Keskivaikeasta masennustilasta kärsivä potilas taas ei yleensä kykene työssäkäyntiin eikä suoriudu tavanomaisista roolivelvoitteistaan. Vaikeasta tai psykoottisesta masennustilasta kärsivä potilas tarvitsee jatkuvaa seurantaa ja huolenpitoa, mikä järjestyy usein parhaiten sairaalaympäristössä.
      Masennukseksi ei yleensä lasketa sellaisia tapauksia, joissa oireet ovat normaali reaktio esimerkiksi läheisen ihmisen menetykseen, ellei oireilu jatku epätavallisen pitkään.

      ________________

      Meditaatiosta täällä jankuttavien narsistien päämääränä on saada olla äänessä kliinisestä depressiosta kärsivien kustannuksella. Se, mitä heidän saarnaamisestaan täällä pyynnöistä huolimatta häipyä foorumilta on seurauksena, on itsemurhatilastojen kasvu. Kiitos avustanne typerykset.

      Ihan täysin pelkkää provokaatiota on olla lähtemättä täältä muualle jakelemaan oppejaan suurimman osan foorumiin kirjoittavista sitä toivottua.

      • Loppu Propagandalle

        Nyt on kyllä diagnoosikriteereistä jauhaja väärillä jäljillä.

        Mindfullness on meditaatiosta kehitetty psykoterapialaji, jota on tutkittu ja käytössä Jenkkilässä. Kuinka paljon se auttta ja ketä ja mihin on toinen juttu. Ja sitten on kognitiivis-mindfullness jne terapioita....

        Ja lässytyksesi itsemurhista on ihan shaibaa.


      • kurjaa4

        Itsellä'ni toistuva, vakava masennus ja meditaatio ja jooga ovat auttaneet rentoutumaan ja kuuntelemaan itseäni. Voin suositella sitä kaikille. Eikä se (niinkuin ei mikään) tehoa heti ensimmäisellä kerralla. Ensimmäiset kerrat olivat todella hankalia..... ahdistusta ja pelkoa. Mutta kun sitkeästi vain jaksoin jatkaa hyvän ohjaajan opastuksella, niin olo helpottuu harjoittelujen aikana.


    • E

      19 20, mikä sua on auttanut kliinisen depression hoidossa?

    • eregegeg

      Uskon että tämä aihe ottaa monia masentuneita sen takia päähän, koska se ei tue sitä teoriaa että masennus johtuisi aivojen välittäjäaineiden epätasapainosta ja on hoidettavissa vain lääkehoidolla. Sehän on tietysti lääketehtaitten ajamaa propagandaa, että lääkkeillä parannutaan masennuksesta vaikka koko serotoniinijuttkin on ihan vain teoriaa eikä ole kattavaa tieteellistä todistetta siitä, että masennus johtuisi jostain serotoniinin vajauksesta.

      Minulle psykoterapeutti suositteli mindfullnessia ja meditaatiota. Olen harrastanut sitä nyt jo vuosia ja olen parantunut pitkäaikaisesta ja syvästä masennuksesta yksin ja ainoastaan niiden avulla. Lääkäri kun ei enää tiennyt mitä olisi ehdottanut kun kaikki lääkkeet oli kokeiltu.

      Kommentoin vain sen takia että aloittaja ja muut kiinnostuneet saisivat omakohtaisia kokemuksia. Ne joita ei aihe ottaa kaaliin voivat puolestani jättää ketjun lukemati. Meditoinnin harjoittaminen on ilmaista, mutta eihän se ole minun ongelmani jos muut haluavat käyttää rahansa kalliisiin lääkkeisiin ;).

      • 14+6

        Masennus eli depressio on mielialahäiriöiden (ICD-10 F3) ryhmään kuuluva psykiatrinen sairaus. Sitä luonnehtii koettu ja usein muillekin nähtävissä oleva apeuden, melankolian, alavireisyyden ja toivottomuuden tila. Masennus usein häiritsee sosiaalista kanssakäymistä ja alentaa elämänlaatua. Masennukseen liittyy monesti myös erilaisia somaattisia oireita, kuten kipua, fyysistä voimattomuutta ja unettomuutta. Masennukseen liittyy usein myös itsetuhoisuus tai itsetuhoiset ajatukset. Masennusta ei pidä kuitenkaan sekoittaa suruun eli elämän traagisia tapahtumia seuraavaan ei-patologiseen reaktioon.

        Masennuksen oireet
        Masennuksen oireet voivat olla monenlaisia ja siksi varsinkin nuorilla ja vanhuksilla sitä voi olla vaikea havaita. Oireet, jotka toisilla viittaavat masennukseen, voivat toisilla olla normaalia käytöstä. Masennuksen voi kuitenkin tunnistaa muutamien yleisten oireiden perusteella.
        Masennuksen keskeinen oire on vakava ja pitkäkestoinen mielialan lasku. Tämän lisäksi esiintyy tarmon ja toimeliaisuuden puutetta.
        Masentuneen kyky nauttia asioista ja tuntea niihin mielenkiintoa on heikentynyt ja pienikin ponnistus johtaa uupumukseen. Kyky nauttia asioista ja tuntea niihin mielenkiintoa on heikentynyt.
        Masennukseen saattaa liittyä myös itsetuhoisuutta ja ajatuksia tai puhetta kuolemasta tai itsemurhasta. Lisäksi masentuneella voi olla perusteettomia tai kohtuuttomia itsesyytöksiä, ruokahalun muutoksia, unettomuutta tai liikaunisuutta sekä keskittymiskyvyn ja muistitoimintojen heikkenemistä. Lisäksi saattaa esiintyä arvottomuuden tunnetta, ärtyneisyyttä, itkuisuutta tai vaikeuksia itkeä, vähentynyttä seksuaalista mielenkiintoa ja aktiivisuutta, painon muutoksia, päänsärkyä, vatsavaivoja ja epämääräisiä kipuja.
        Masennusta ei pidä sekoittaa suruun eli traagisen tapahtuman, kuten läheisen ihmisen menetyksen, aikaansaamaan pitkäaikaiseen, ei-patologiseen mielialan muutokseen[11].

        Masennuksen diagnostiset kriteerit (ICD-10 tautiluokitus)
        ICD-10-sairausluokitus jakaa masennustilat lieviin (4 oiretta, koodi F32.0), keskivaikeisiin (6 oiretta, koodi F32.1), vaikea-asteisiin (8 oiretta, koodit F32.2 ja F32.3) sekä psykoottisiin masennustiloihin. Jos masennusjakso toistuu, jakson vakavuutta ei merkitä diagnoosiin, vaan se nimetään toistuvaksi masennusjaksoksi (F33).
        Lievän, keskivaikean ja vaikea-asteisen masennustilan erottaminen toisistaan perustuu paitsi oireiden lukumäärään myös niiden laatuun ja vaikeusasteeseen. Oirekuvan vaikeusaste korreloi yleensä selvästi myös siihen liittyvän toimintakyvyn laskun kanssa. Tavanomaista on, että masennustilan ollessa lievä potilas saattaa kyetä käymään töissä. Keskivaikeasta masennustilasta kärsivä potilas taas ei yleensä kykene työssäkäyntiin eikä suoriudu tavanomaisista roolivelvoitteistaan. Vaikeasta tai psykoottisesta masennustilasta kärsivä potilas tarvitsee jatkuvaa seurantaa ja huolenpitoa, mikä järjestyy usein parhaiten sairaalaympäristössä.
        Masennukseksi ei yleensä lasketa sellaisia tapauksia, joissa oireet ovat normaali reaktio esimerkiksi läheisen ihmisen menetykseen, ellei oireilu jatku epätavallisen pitkään.

        ________________

        Meditaatiosta täällä jankuttavien narsistien päämääränä on saada olla äänessä kliinisestä depressiosta kärsivien kustannuksella. Se, mitä heidän saarnaamisestaan täällä pyynnöistä huolimatta häipyä foorumilta on seurauksena, on itsemurhatilastojen kasvu. Kiitos avustanne typerykset.

        Ihan täysin pelkkää provokaatiota on olla lähtemättä täältä muualle jakelemaan oppejaan suurimman osan foorumiin kirjoittavista sitä toivottua.


      • Apua meditaatiosta?

        Kiitos viestistä ja kokemuksistasi. Hienoa, että olet löytänyt apua!

        Itse olen vuosia saanut apua lääkkeistä, mutta nyt aloitellut päivittäistä Mindfulness-meditaatiota. Tutkimusnäyttö on vahva sen puolesta, että se auttaa masennuksessa. Täytyy katsoa, jos ajan mittaa voisi lääkitystä ainakin vähentää.

        Mindfulness ei liity välittäjäaineteoriaan, mutta säännöllinen meditaatio kyllä muuttaa aivojen toimintaa, tiedä sitten mikä aivoissa muuttuu.

        Niin, meditaatioon pääsee kiinni lainaamalla kirjan ja ostamalla CD:n. Ne ovat aika pieniä kustannuksia verrattuna lääkkeisiin ja terapiaan.

        Olen tätä masennuspalstaa seuraillut muutaman viikon, aika masentavaa luettavaa! Argumentointi on juupas-eipäs tasoa ilman mitään perusteta. Esim. tuo häirikkötyyppin argumentointi on pelkkä EI ilmaan mitään perusteluja. Mutta häirikököön, jos haluaa, huvinsa kullakin.


    • 18+2

      Masennus eli depressio on mielialahäiriöiden (ICD-10 F3) ryhmään kuuluva psykiatrinen sairaus. Sitä luonnehtii koettu ja usein muillekin nähtävissä oleva apeuden, melankolian, alavireisyyden ja toivottomuuden tila. Masennus usein häiritsee sosiaalista kanssakäymistä ja alentaa elämänlaatua. Masennukseen liittyy monesti myös erilaisia somaattisia oireita, kuten kipua, fyysistä voimattomuutta ja unettomuutta. Masennukseen liittyy usein myös itsetuhoisuus tai itsetuhoiset ajatukset. Masennusta ei pidä kuitenkaan sekoittaa suruun eli elämän traagisia tapahtumia seuraavaan ei-patologiseen reaktioon.

      Masennuksen oireet
      Masennuksen oireet voivat olla monenlaisia ja siksi varsinkin nuorilla ja vanhuksilla sitä voi olla vaikea havaita. Oireet, jotka toisilla viittaavat masennukseen, voivat toisilla olla normaalia käytöstä. Masennuksen voi kuitenkin tunnistaa muutamien yleisten oireiden perusteella.
      Masennuksen keskeinen oire on vakava ja pitkäkestoinen mielialan lasku. Tämän lisäksi esiintyy tarmon ja toimeliaisuuden puutetta.
      Masentuneen kyky nauttia asioista ja tuntea niihin mielenkiintoa on heikentynyt ja pienikin ponnistus johtaa uupumukseen. Kyky nauttia asioista ja tuntea niihin mielenkiintoa on heikentynyt.
      Masennukseen saattaa liittyä myös itsetuhoisuutta ja ajatuksia tai puhetta kuolemasta tai itsemurhasta. Lisäksi masentuneella voi olla perusteettomia tai kohtuuttomia itsesyytöksiä, ruokahalun muutoksia, unettomuutta tai liikaunisuutta sekä keskittymiskyvyn ja muistitoimintojen heikkenemistä. Lisäksi saattaa esiintyä arvottomuuden tunnetta, ärtyneisyyttä, itkuisuutta tai vaikeuksia itkeä, vähentynyttä seksuaalista mielenkiintoa ja aktiivisuutta, painon muutoksia, päänsärkyä, vatsavaivoja ja epämääräisiä kipuja.
      Masennusta ei pidä sekoittaa suruun eli traagisen tapahtuman, kuten läheisen ihmisen menetyksen, aikaansaamaan pitkäaikaiseen, ei-patologiseen mielialan muutokseen[11].

      Masennuksen diagnostiset kriteerit (ICD-10 tautiluokitus)
      ICD-10-sairausluokitus jakaa masennustilat lieviin (4 oiretta, koodi F32.0), keskivaikeisiin (6 oiretta, koodi F32.1), vaikea-asteisiin (8 oiretta, koodit F32.2 ja F32.3) sekä psykoottisiin masennustiloihin. Jos masennusjakso toistuu, jakson vakavuutta ei merkitä diagnoosiin, vaan se nimetään toistuvaksi masennusjaksoksi (F33).
      Lievän, keskivaikean ja vaikea-asteisen masennustilan erottaminen toisistaan perustuu paitsi oireiden lukumäärään myös niiden laatuun ja vaikeusasteeseen. Oirekuvan vaikeusaste korreloi yleensä selvästi myös siihen liittyvän toimintakyvyn laskun kanssa. Tavanomaista on, että masennustilan ollessa lievä potilas saattaa kyetä käymään töissä. Keskivaikeasta masennustilasta kärsivä potilas taas ei yleensä kykene työssäkäyntiin eikä suoriudu tavanomaisista roolivelvoitteistaan. Vaikeasta tai psykoottisesta masennustilasta kärsivä potilas tarvitsee jatkuvaa seurantaa ja huolenpitoa, mikä järjestyy usein parhaiten sairaalaympäristössä.
      Masennukseksi ei yleensä lasketa sellaisia tapauksia, joissa oireet ovat normaali reaktio esimerkiksi läheisen ihmisen menetykseen, ellei oireilu jatku epätavallisen pitkään.

      ________________

      Meditaatiosta täällä jankuttavien narsistien päämääränä on saada olla äänessä kliinisestä depressiosta kärsivien kustannuksella. Se, mitä heidän saarnaamisestaan täällä pyynnöistä huolimatta häipyä foorumilta on seurauksena, on itsemurhatilastojen kasvu. Kiitos avustanne typerykset.

      Ihan täysin pelkkää provokaatiota on olla lähtemättä täältä muualle jakelemaan oppejaan suurimman osan foorumiin kirjoittavista sitä toivottua.

    • 9+19

      Narsistinen persoonallisuushäiriö on persoonallisuushäiriöihin kuuluva psyykkinen häiriö. Se hyväksyttiin psykiatriseen diagnostiseen DSM-järjestelmään vuonna 1980.[1] Kansainvälisestä tautiluokituksesta ICD-10:stä puuttuu tämä häiriö, ja se luokitellaan muuksi persoonallisuushäiriöksi[2]. Häiriölle on tyypillistä erilaiset suuruuskuvitelmat, voimakas ihailun tarve ja empatian vähäisyys. Häiriöstä kärsivä kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun, on kateellinen tai ylimielinen ja voi käyttää muita häikäilemättä hyväkseen.[3]

      Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan narsistinen häiriö ei ilmene älyllisinä tai suoritusongelmina eikä myöskään mielenterveysongelmina. Se ilmenee sosiaalisessa käyttäytymisessä, ja kun ihmiseltä puuttuvat tietyt hillitsevät mekanismit, esimerkiksi syyllisyyden- ja häpeäntunteet, hän voi suoriutua älyllisesti keskimääräistä paremmin. Hän ei kykene myöntämään epäonnistumista, mikä voi antaa harhaanjohtavasti kuvan vahvasta itsetunnosta.[4]

      Ilmeneminen

      Persoonallisuushäiriöt ovat yleisesti kehityksellisiä tiloja, jotka alkavat lapsuudessa, nuoruudessa tai viimeistään nuorella aikuisiällä. Myöhemmällä iällä ilmeneviä muutoksia, jotka aiheutuvat psykiatrisen tai somaattisen sairauden tai pitkittyneen stressin seurauksena kutsutaan persoonallisuuden muutoksiksi. Persoonallisuushäiriöisen ja normaalin käytöksen raja on häilyvä ja useimmilla psyykkisesti terveilläkin ihmisillä ilmenee persoonallisuushäiriöiselle tyypillistä käytöstä ja tapoja kokea etenkin stressitilanteissa.lähde?

      Narsisti käyttää häikäilemättömästi ihmisiä hyväkseen. Yleensä narsisti valitsee uhrin (yleensä perhe, esim. puoliso) ja pikkuhiljaa alistaa tämän täysin tahtoonsa. Alistamistapoja ovat mm. haukkuminen, väkivalta ja uhkaileminen. Lopulta uhri tuntee itsensä niin huonoksi, että ei ymmärrä hakea apua, vaikka suhteessa olisi väkivaltaakin. Uhri saattaa tuntea ansaitsevansa väkivallan.lähde?

      Ulkopuolisten on erittäin hankala huomata narsistiutta, sillä narsisti osaa näytellä ja tarvittaessa esittää hyvinkin miellyttävää ja empatiakykyistä. Usein narsisti myös vierittää pahat tekosensa uhrin syyksi. "Hän yritti tahallaan ärsyttää, joten pinna katkesi. Olen hyvin pahoillani ja pyysin anteeksi. Hän on itsekäs, eikä anna anteeksi." Näin uhri on jälleen syyllinen.lähde?

      Avioliitossa narsisti usein uhkailee avioerolla. Jos narsistilla ja tämän uhrilla on lapsia, myös lapset joutuvat usein uhkailun kohteiksi. Narsisti saattaa uhata viedä lapset pois puolisoltaan. Erotilanteissa on hyvin tyypillistä, että narsisti ryhtyy huoltajuuskiistoihin.[3]
      DSM-IV:n kriteerit

      DSM-IV:n mukaan narsistiselle persoonallisuushäiriölle ovat ominaisia laaja-alaiset suuruuskuvitelmat, ihailun tarve ja empatian puute. Se on psykiatrinen diagnoosi, joka määritellään vähintään viidellä seuraavista oirekriteereistä:[5]

      suuret käsitykset itsestään eli liioittelee saavutuksiaan;
      keskittyy mielikuviin rajattomasta menestyksestä, voimasta, kauneudesta tai suuresta rakkaudesta;
      uskoo olevansa niin ainutlaatuinen, että häntä voivat ymmärtää vain muut huomattavat henkilöt tai instituutiot;
      vaatii korostunutta ihailua;
      oikeus erityiskohteluun;
      muiden hyväksikäyttö;
      empatian puute;
      kateus (tai uskoo muiden kadehtivan häntä); ja
      ylimielisyys ja röyhkeys.

      Theodore Millonin jaottelu

      Psykologi Theodore Millon erottaa narsistisessa luonteessa neljä alatyyppiä, joista samalla henkilöllä voi esiintyä vain yksi tai kaikki yhtä aikaa: [6]

      Periaatteeton, epäsosiaalisia piirteitä
      Elitistinen, edellyttää etuoikeuksia, hyödyntää tuttavuuksia, julkisivu ei pidä yhtä todellisuuden kanssa
      Don Juan -tyyppi, viettelevä, hedonistinen, patologinen valehtelija
      Kompensatorinen, syvän huonommuuden tunteen täyttämistä ylemmyydentuntoisuudella

      Hoito

      Narsistisen luonnehäiriötä on pyritty hoitamaan psykoterapialla ja lääkityksellä.[7][8][9] Persoonallisuushäiriöiden psykoterapiaa ja lääkehoitoa on tutkittu varsin vähän.[10]

      Persoonallisuushäiriöiden esiintyvyyden on todettu vähenevän 30 ikävuoden jälkeen, mitä on selitetty aikuistumiseen liittyvällä kypsymisellä mutta myös sillä että osaan persoonallisuushäiriöistä, myös narsistiseen, liittyy kuolemanriskin lisääntyminen.[11]

      • E

        Kertoo myös jotain hänestä kun ei ota osaa keskusteluun. ihan aidosti olisin halunut tietää, että mikä häntä auttaa tai on auttanut kliinisen depression hoidossa.

        Ymmärrän hänen käyttäytymisensä tulevan mahdollisesti juuri ed mainituista syistä. Kokee esim. tämän keskustelun loukkaavana?

        Surullista.

        Itse en anna itselleni anteeksi tätä alennustilaani ja luuseriuttani joten voin samaistua siitä näkövinkkelistä. En vain usko depression johtuvan vain välittäjäaineidem pitoisuuksista aivoissa. Muutos aivojen rakenteessa voi olla enemmänkin seuraus kuin syy. Tarkoitan että ns vääristyneet uskomukset ym ajattelu, elämän kriisit kuten menetykset voivat olla syy ja depis seuraus. No. Pitää oppia muuttamaan ajattelumallejaan niin se aivokemiakin palautuu?

        En väitä, että lähiomaisen kuolema, oma fyysinen sairastuminen tms ovat helppoja 'päästä yli'.

        Onko depressio kuin syöpä? Tulee ilman mitään syytä?

        Jotkut sanovat, että ajatukset myrkyttävät psykofyysisesti?

        Lähdinpä rönsyilemään.. mulle on vain todella ajankohtainen asia. Päästä yli tai jäädä tähän mustaan kaivoon.. joka on kuin olisi kuollut mutta silmät on auki?


    • Askarruttaa

      Häiriintynyttä tämän massapostaajan käytös. Mene purkamaan energiasi niihin ketjuihin, jotka koet itsellesi ajankohtaisiksi tai jossa haluat auttaa kirjoittajia. En usko että monikaan, jolla on hätä, tai joka ei ole kuullut meditaatiosta, edes reagoi tähän ketjuun. Masennus-palstoilta ainakin minä bongaan vain ketjuja, joiden otsikot näyttävät siltä, että voisi olla itselle mielenkiintoista luettavaa. Ketjuja on niin paljon, ettei jokaista tule todellakaan luettua. Vakavaa masennusta pitkään kärsineillä, kuten esim. minulla, on elämässä hyvin vaikeita ja vähemmän vaikeita jaksoja. Välillä elo on melkein kohdillaan. On loukkavaa, että väheksyt tällaisia ihmisiä. Eri elämäntilanteissa ja sairauden vaiheissa on kiinnostunut eri seikoista. Meditaatio ei omasta puolestani auta syvissä masennusjaksoissa, mutta varmaan usea masentunut tarvitsee apua sairautensa ja pahan olon ehkäisemiseen läpi elämän. Näissä paremmissa jaksoissa meditaatio on yksi keino esim. lääkityksen kanssa yhdessä. Itselleni ei todellakaan tärkein, mutta auttaa joissain ahdistustilanteissa. Älä siis loukkaa tämän ketjun kirjoittajia.

    • 10+13

      Narsistinen persoonallisuushäiriö on persoonallisuushäiriöihin kuuluva psyykkinen häiriö. Se hyväksyttiin psykiatriseen diagnostiseen DSM-järjestelmään vuonna 1980.[1] Kansainvälisestä tautiluokituksesta ICD-10:stä puuttuu tämä häiriö, ja se luokitellaan muuksi persoonallisuushäiriöksi[2]. Häiriölle on tyypillistä erilaiset suuruuskuvitelmat, voimakas ihailun tarve ja empatian vähäisyys. Häiriöstä kärsivä kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun, on kateellinen tai ylimielinen ja voi käyttää muita häikäilemättä hyväkseen.[3]

      Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan narsistinen häiriö ei ilmene älyllisinä tai suoritusongelmina eikä myöskään mielenterveysongelmina. Se ilmenee sosiaalisessa käyttäytymisessä, ja kun ihmiseltä puuttuvat tietyt hillitsevät mekanismit, esimerkiksi syyllisyyden- ja häpeäntunteet, hän voi suoriutua älyllisesti keskimääräistä paremmin. Hän ei kykene myöntämään epäonnistumista, mikä voi antaa harhaanjohtavasti kuvan vahvasta itsetunnosta.[4]

      Ilmeneminen

      Persoonallisuushäiriöt ovat yleisesti kehityksellisiä tiloja, jotka alkavat lapsuudessa, nuoruudessa tai viimeistään nuorella aikuisiällä. Myöhemmällä iällä ilmeneviä muutoksia, jotka aiheutuvat psykiatrisen tai somaattisen sairauden tai pitkittyneen stressin seurauksena kutsutaan persoonallisuuden muutoksiksi. Persoonallisuushäiriöisen ja normaalin käytöksen raja on häilyvä ja useimmilla psyykkisesti terveilläkin ihmisillä ilmenee persoonallisuushäiriöiselle tyypillistä käytöstä ja tapoja kokea etenkin stressitilanteissa.lähde?

      Narsisti käyttää häikäilemättömästi ihmisiä hyväkseen. Yleensä narsisti valitsee uhrin (yleensä perhe, esim. puoliso) ja pikkuhiljaa alistaa tämän täysin tahtoonsa. Alistamistapoja ovat mm. haukkuminen, väkivalta ja uhkaileminen. Lopulta uhri tuntee itsensä niin huonoksi, että ei ymmärrä hakea apua, vaikka suhteessa olisi väkivaltaakin. Uhri saattaa tuntea ansaitsevansa väkivallan.lähde?

      Ulkopuolisten on erittäin hankala huomata narsistiutta, sillä narsisti osaa näytellä ja tarvittaessa esittää hyvinkin miellyttävää ja empatiakykyistä. Usein narsisti myös vierittää pahat tekosensa uhrin syyksi. "Hän yritti tahallaan ärsyttää, joten pinna katkesi. Olen hyvin pahoillani ja pyysin anteeksi. Hän on itsekäs, eikä anna anteeksi." Näin uhri on jälleen syyllinen.lähde?

      Avioliitossa narsisti usein uhkailee avioerolla. Jos narsistilla ja tämän uhrilla on lapsia, myös lapset joutuvat usein uhkailun kohteiksi. Narsisti saattaa uhata viedä lapset pois puolisoltaan. Erotilanteissa on hyvin tyypillistä, että narsisti ryhtyy huoltajuuskiistoihin.[3]
      DSM-IV:n kriteerit

      DSM-IV:n mukaan narsistiselle persoonallisuushäiriölle ovat ominaisia laaja-alaiset suuruuskuvitelmat, ihailun tarve ja empatian puute. Se on psykiatrinen diagnoosi, joka määritellään vähintään viidellä seuraavista oirekriteereistä:[5]

      suuret käsitykset itsestään eli liioittelee saavutuksiaan;
      keskittyy mielikuviin rajattomasta menestyksestä, voimasta, kauneudesta tai suuresta rakkaudesta;
      uskoo olevansa niin ainutlaatuinen, että häntä voivat ymmärtää vain muut huomattavat henkilöt tai instituutiot;
      vaatii korostunutta ihailua;
      oikeus erityiskohteluun;
      muiden hyväksikäyttö;
      empatian puute;
      kateus (tai uskoo muiden kadehtivan häntä); ja
      ylimielisyys ja röyhkeys.

      Theodore Millonin jaottelu

      Psykologi Theodore Millon erottaa narsistisessa luonteessa neljä alatyyppiä, joista samalla henkilöllä voi esiintyä vain yksi tai kaikki yhtä aikaa: [6]

      Periaatteeton, epäsosiaalisia piirteitä
      Elitistinen, edellyttää etuoikeuksia, hyödyntää tuttavuuksia, julkisivu ei pidä yhtä todellisuuden kanssa
      Don Juan -tyyppi, viettelevä, hedonistinen, patologinen valehtelija
      Kompensatorinen, syvän huonommuuden tunteen täyttämistä ylemmyydentuntoisuudella

      Hoito

      Narsistisen luonnehäiriötä on pyritty hoitamaan psykoterapialla ja lääkityksellä.[7][8][9] Persoonallisuushäiriöiden psykoterapiaa ja lääkehoitoa on tutkittu varsin vähän.[10]

      Persoonallisuushäiriöiden esiintyvyyden on todettu vähenevän 30 ikävuoden jälkeen, mitä on selitetty aikuistumiseen liittyvällä kypsymisellä mutta myös sillä että osaan persoonallisuushäiriöistä, myös narsistiseen, liittyy kuolemanriskin lisääntyminen.[11]

      _______________

      Meditaatiosta täällä jankuttavien narsistien päämääränä on saada olla äänessä kliinisestä depressiosta kärsivien kustannuksella. Se, mitä heidän saarnaamisestaan täällä pyynnöistä huolimatta häipyä foorumilta on seurauksena, on itsemurhatilastojen kasvu. Kiitos avustanne typerykset.

      Ihan täysin pelkkää provokaatiota on olla lähtemättä täältä muualle jakelemaan oppejaan suurimman osan foorumiin kirjoittavista sitä toivottua.

    • 10+13

      MASENNUS ELI DEPRESSIO on mielialahäiriöiden (ICD-10 F3) ryhmään kuuluva psykiatrinen sairaus. Sitä luonnehtii koettu ja usein muillekin nähtävissä oleva apeuden, melankolian, alavireisyyden ja toivottomuuden tila. Masennus usein häiritsee sosiaalista kanssakäymistä ja alentaa elämänlaatua. Masennukseen liittyy monesti myös erilaisia somaattisia oireita, kuten kipua, fyysistä voimattomuutta ja unettomuutta. Masennukseen liittyy usein myös itsetuhoisuus tai itsetuhoiset ajatukset. Masennusta ei pidä kuitenkaan sekoittaa suruun eli elämän traagisia tapahtumia seuraavaan ei-patologiseen reaktioon.

      Masennuksen oireet
      Masennuksen oireet voivat olla monenlaisia ja siksi varsinkin nuorilla ja vanhuksilla sitä voi olla vaikea havaita. Oireet, jotka toisilla viittaavat masennukseen, voivat toisilla olla normaalia käytöstä. Masennuksen voi kuitenkin tunnistaa muutamien yleisten oireiden perusteella.
      Masennuksen keskeinen oire on vakava ja pitkäkestoinen mielialan lasku. Tämän lisäksi esiintyy tarmon ja toimeliaisuuden puutetta.
      Masentuneen kyky nauttia asioista ja tuntea niihin mielenkiintoa on heikentynyt ja pienikin ponnistus johtaa uupumukseen. Kyky nauttia asioista ja tuntea niihin mielenkiintoa on heikentynyt.
      Masennukseen saattaa liittyä myös itsetuhoisuutta ja ajatuksia tai puhetta kuolemasta tai itsemurhasta. Lisäksi masentuneella voi olla perusteettomia tai kohtuuttomia itsesyytöksiä, ruokahalun muutoksia, unettomuutta tai liikaunisuutta sekä keskittymiskyvyn ja muistitoimintojen heikkenemistä. Lisäksi saattaa esiintyä arvottomuuden tunnetta, ärtyneisyyttä, itkuisuutta tai vaikeuksia itkeä, vähentynyttä seksuaalista mielenkiintoa ja aktiivisuutta, painon muutoksia, päänsärkyä, vatsavaivoja ja epämääräisiä kipuja.
      Masennusta ei pidä sekoittaa suruun eli traagisen tapahtuman, kuten läheisen ihmisen menetyksen, aikaansaamaan pitkäaikaiseen, ei-patologiseen mielialan muutokseen[11].

      Masennuksen diagnostiset kriteerit (ICD-10 tautiluokitus)
      ICD-10-sairausluokitus jakaa masennustilat lieviin (4 oiretta, koodi F32.0), keskivaikeisiin (6 oiretta, koodi F32.1), vaikea-asteisiin (8 oiretta, koodit F32.2 ja F32.3) sekä psykoottisiin masennustiloihin. Jos masennusjakso toistuu, jakson vakavuutta ei merkitä diagnoosiin, vaan se nimetään toistuvaksi masennusjaksoksi (F33).
      Lievän, keskivaikean ja vaikea-asteisen masennustilan erottaminen toisistaan perustuu paitsi oireiden lukumäärään myös niiden laatuun ja vaikeusasteeseen. Oirekuvan vaikeusaste korreloi yleensä selvästi myös siihen liittyvän toimintakyvyn laskun kanssa. Tavanomaista on, että masennustilan ollessa lievä potilas saattaa kyetä käymään töissä. Keskivaikeasta masennustilasta kärsivä potilas taas ei yleensä kykene työssäkäyntiin eikä suoriudu tavanomaisista roolivelvoitteistaan. Vaikeasta tai psykoottisesta masennustilasta kärsivä potilas tarvitsee jatkuvaa seurantaa ja huolenpitoa, mikä järjestyy usein parhaiten sairaalaympäristössä.
      Masennukseksi ei yleensä lasketa sellaisia tapauksia, joissa oireet ovat normaali reaktio esimerkiksi läheisen ihmisen menetykseen, ellei oireilu jatku epätavallisen pitkään.

    • tvvahti

      Eilisen ohjelma Akuutin mielenterveyden erikoislähetyksessä mainittiin termi Mindfulness.
      Nostan tämän ketjun, jossa on käsitelty tätä kiinostavaa aihetta ja kirjoitelkaa
      kokemuksianne aiheesta ?

    • Suosittelen

      En jaksa tähän aikaan kovin pitkiä kirjoitella. Itse olen saanut vuosikymmenien masennukseen vihdoin apua mindfulnes-ryhmästä, PALJON apua. Mindfulnes ei ole meditaatiota, vaikka niissä yhtymäkohtia onkin. Tai toisinsanoen, mindfulnes on paljon paljon enemmän kuin meditaatio. Olen psyk.polin mindfulnes terapiaryhmässä joka keskittyy hiukan eri asioihin kuin "masentumattomien" ryhmät. Todellakin suosittelen lämpimästi jos vain aihe kiinnostaa.

    • xpmie

      Studio55.fi 31.03.2014 maanantai Klo: 09.05 Löytyykö onni hetkeen keskittymällä?
      Vieraana Mindfulness-ohjaaja Juho Leppiniemi.

    • mieletöntä

      Budha munkkeja jos katsotte saatte vastauksen minkä lainen ihminen tulee ulos runsaasta meditaatiosta ja se on jotain ei toivottua suomessa ja muissa kulutus kulttuureissa, ja tuosta itse meditaatiosta, jos olet joskus päässyt syvälle mieleen olet tällöin meditoinut se ei vaadi oikeaa asennetta, asentoa tai mitä lie, monet meditoi erittäin paljon edes sitä tiedostamatta, nämä ovat ihmisiä jotka voi vaikuttaa omituisilta sillä he eivät monesti lue uutisia vaan historiaa tiedettä sun muuta ja ajattelevat itse asiat, näin syntyy omituinen ihminen joka ei omaa out of the box mielipidettä asioihin niin kuin muut jotka ovat saaneet mielipiteensä uutisista ja kavereilta jotka ovat saaneet omansa mediasta.

    • propreppu

      Aiheesta on olemassa kirja Zen-tie depression läpi

      Luin kirjan läpi. Jotkin harjoitukset mielestäni vaikeita, kun meditoidessa "pitäisi" muistaa pitkiäkin lauseita, jos ymmärsin oikein ?

      Onko kukaan lukenut ? Mitä mieltä kirjasta ?

    • Rauha Kristuksessa

      Lainaus: http://www.kirkkojakaupunki.fi/arkisto/mielipiteet/12364
      Mindfulness-tekniikka pohjautuu buddhalaisuuteen...
      Suomessakin ihmisten olisi hyvä olla tietoisia siitä, mihin mindfulness alunperin pohjautuu, muuten toiminta on mielestäni epäeettistä. Kyseessä on yksi buddhalaisuuden valaistumisen asteista.
      Lopullinen tavoite on "buddhalaisuuden saavuttaminen", jossa se on seitsemäs askel nirvanan saavuttamiseen. Buddhalaisuudessa ei puhuta mindfulnessin yhteydessä mistään stressin poistosta, vaan se tähtää samadhiin eli kahdeksanteen ja viimeiseen askeleeseen...."

      Kristityn ei tulisi sekaantua pakanauskontoihin perustuviin juttuihin. Em uutisoinissa puolustellaan asiayhteydestään irroitetulla Raamatun tekstillä (lainaus : http://www.kirkkojakaupunki.fi/arkisto/mielipiteet/12364 ) " "Kaikki minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä tarvitse hylätä mitään, kun se otetaan kiittäen vastaan", luemme ensimmäisestä kirjeestä Timoteukselle...."

      Teksti on irroitettu asiayhteydestään, jossa on kyse ruoasta ,mitä kristitty voi syödä sekä kristityn naimisiin menemisestä, sen vääristellystä kieltämisestä. Juutalaisille annetun lain säädöksissä on luettelo epäpuhtaista ja puhtaista eläimistä ,niiden syömisestä. Raaamatun tekstissä varoitetaan säädöksen vääristetystä tulkinnasta saattaa kristittyä sillä tavalla uudellen lain orjuuteen, ja näin tehdä tyhjäksi Jumalan sovitustyö Kristuksessa Jeesuksessa. On harhaan johtavaa selittää , ja soveltaa tekstiä johonkin "Buddhalisuuteen" pohjautuvaan meditaatioon !

      Em. teksti asiayhteydessään: (RK-38) 1.Tim.4:1 "Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja 2. valheenpuhujain ulkokultaisuuden vaikutuksesta, joiden omatunto on poltinraudalla merkitty 3. ja jotka kieltävät menemästä naimisiin ja nauttimasta ruokia, mitkä Jumala on luonut niiden nautittavaksi kiitoksella, jotka uskovat ja ovat tulleet totuuden tuntemaan. 4. Sillä kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä mikään ole hyljättävää, kun se kiitoksella vastaanotetaan; 5. sillä se pyhitetään Jumalan sanalla ja rukouksella. 6. Kun tätä veljille opetat, niin olet hyvä Kristuksen Jeesuksen palvelija, joka ravitset itseäsi uskon ja sen hyvän opin sanoilla, jota olet noudattanut. .."

      Kristityn rauha on Kristuksessa, ei meditaatiossa. Kristityn rauha lisääntyy Kristuksen tuntemuksen kautta, eikä buddhalaisuuteen pohjautuvalla meditoinnilla.

      RK_38) Ef.2:14.".. Sillä hän on meidän rauhamme,..."(RK-38) 2.Piet.2.."Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta..."

      • 1719

        Täyttä paskaa, ei sieltä saa mitään rauhaa, kun ei masentunut jaksa uskoa tyhjyyteen, josta ei ole näyttiä, eikä ole voimia hakea sitä näyttiä. Joten sen mukaan tämmöset ihmiset menee helvettiin. Todella epäreilua ja väärin. Toivon, että jumala kärsii jossain vaiheessa kaikki kivut mitä luomansa asiat on kärsineet. Kuvottavaa paskaa. Toivottavasti sinäkin kärsit.


    • lainehilla

      On olemassa lukuisia, toisistaan poikkeavia meditaation muotoja. Meditaatio on vain sana; se voidaan suomentaa monella tavalla. Yksi meditaation muodoista on mindfulness eli tietoisuustaidot. Itse käyttäisin mieluummin sanaa harjoittaa, tehdä tietoisuusharjoitusta. Minfulness-harjoittelua voi olla mikä vain, myös suomalaiseen kulttuuriin ammoisista ajoista asti kuulunut tulen katsominen, onkiminen, luonnon äänien tai meren kuuntelu, hiihtäminen jne. kunhan pyrkii keskittymään siihen hetkeen, tekemiseen tai hetkeen liittyviin havaintoihin niin hyvin, kuin se sillä hetkellä on mahdollista. Tärkeää on hetki, jolloin huomaa ajatusten karanneet. Silloin voi lempeästi tiedostaa minne ajatukset ovat kulkeneet, masentuneilla usein kärsimystä lisääviin ajatuksiin. Harjoittelu auttaa ymmärtämään, etteivät kaikki ajatukset ole tosiasoita ja auttaa vähentämään masennusta ylläpitävää vatvontaa.
      Itse olen ohjannut julkisella sektorilla mindfulnessryhmiä kliinisesti masentuneille potilaille. Osa on hyötynyt menetelmästä huomattavasti, osa ei lainkaan. Yleensä ne, jotka eivät ole hyötyneet, eivät ole harjoituksia säännöllisesti tehneet. Masennuksen lisäksi mindfulnessia käytetään epävakaan persoonallisuushäiriön hoidossa, dialektisessa käyttäytymisterapiassa. Tutkimustietoa harjoittelun vaikutuksista löytyy nykyisin rutkasti. Itse olen myös sairastanut vakavan masennuksen ja kärsinyt voimakkaista kivuista. Niistä toipumisessa mindfulnessista on ollut minulle suurta apua.
      Samankaltaisia harjoituksia on jo vuosikymmeniä tehty erilaisissa rentoutustekniikoissa, silloin ei kuitenkaan otettu niin voimakkasti huomiaan mielen käyttämisen mahdollisuuksia hyvinvoinnin lisäämisessä.
      Buddhamunkkien harjoittelulla on kovin vähän tekemistä mindfulnessin kanssa. Onhan meillä Suomessakin seurakuntien järjestämiä hiljaisuuden retriittejä, eivät nekään välttämättä ole mindfulnessia. Mindfulness sopii kenelle vain, joka haluaa oppia vapautumaan ahdistavienn ajatusten pakkovirrasta.

    • babasuomi

      Useat itsekriittiset ja vastuunsa kantavat meditaation opettajat eivät edes ota mielenterveysongelmisia oppilaikseen koska jos on esim. menneillään masennuskausi silloin ei ole hyvä alkaa meditoimaan täydellä antaumuksella. Siitä voi jopa olla haittaa. Mikä voi tuntua oudolta koska meditaatio on yksi tehokkaimmista masennusta ehkäisevistä asioista jota ihminen voi harrastaa. Ei voida olettaa että masentuneesta mielestä kärsivä ihminen on avoin istumaan oman tietoisuutensa kanssa tuntikaupalla päivien ja jopa viikkojen ajan. Se tietoisuuden ja 'tässä hetken' löytäminen on hyvin vaikeata jopa terveellekin ihmiselle jos se on hänelle uusi asia ja on koko elämänsä täyttänyt ajatuksensa ja samaistunut egon ja yhteiskunnan illuusioihin.

      Tosin uskon että on mahdollista toteuttaa meditaatiota myös masennuksesta kärsiville, mutta silloin puhutaan pienistä määristä ja hyvin ohjattuina terveydenalan ammattilaiset mukana ollen. Tällöin hoito voisi olla enemmänkin rentouttavaa ja jopa jossain määrin sellaista että opittuja ajatusmalleja ehkä opeteltaisiin pääsemään eroon tai ylipäätänsä opettelemaan miten se ihmisen mieli ensin ja myöhemmin tietoisuus toimii. Tästä kaikesta tälläisellä voisi varmasti potilas saada kosketuksen. Mielenkiintoista.

    • vanha.jo

      Tuo keino on tiedetty jo 50 -60 vuotta sitten, vain harva osaa sitä käyttää.

    • Fyssari64

      Mindfulnessista on jo yli 1000 tieteellistä tutkimusta. Sen vuoksi se on mainittu jo Käypä hoito-suosituksissakin esim. kroonisen kivun hoitomuotona. Käypä hoito- suositus on sellainen, joka ohjaa meidän terveydenhuollon ammattilaisten toimia.

      • uju

        Käypä hoitoo ohjaa mutta ei ole mikään ehdoton totuus eikä mikään pakota lääkäriä tms noudattamaan käypä hoito suosituksia. Ne on suosituksia. Minfulnessista ei ole mitään näyttöä minkään hoidossa. Toisaalta harvalle on paljon haittaakaan.


      • redsunf

        Käypä hoito -suositukset perustuvat tutkimusnäyttöön. Mindfulnessia ei niissä mainittaisi, jos sen hyödyistä ei olisi mitään näyttöä. Ei siitä kaikille hyötyä ole (mistä olisi?) mutta hyvä, että osa saa apua.


    • psykoottinen-

      Se on budhalaisuutta ja siis epäjumalan palvontaa, ei ole kristityn puuhia. Olen aika varma, että tässä ihmisiä täytetään siis pahoilla hengillä ja joutuvat riivaustilaan! Nimikin jo viittaa siihen, mieli täytetään jollakin. Varokaa! Pysykää kaukana tämmöisestä! Vain Jeesus voi vapauttaa pahoista hengistä, jos vahinko on jo päässyt tapahtumaan! Eli apua ongelmiin haetaan pimeyden henkivalloilta.

      Minusta on törkeää, että lääketieteessä on näin paljon huuhaata ja sallitaan muiden uskontojen oppeja, jopa hoitomuotoina, mutta kielletään mm. kristinusko ja siihen liittyvät ihmeet sekä hengellinen maailma. Tämä näkyy esim. siinä, että psykoottisena pidetään "ääriuskonnollisuutta", uskonnollisia yliluonnollisia kokemuksia sekä kielletään ihmeiden tapahtuminen ja yritetään löytää niille luonnollisia selityksiä muun muassa. Tämä siis siitä huolimatta, että Suomessa on virallisesti uskonnon vapaus!

      Kukaanhan ei suosittele mielenterveysongelmiin virallisissa suosituksissa rukousta tai öljyllä voitelua sen kummemmin kuin uskoontuloa ja Jeesuksen luo menemistä mutta Budhalaisuutta kylläkin! Nämä nykypäivän meditaatiot tulevat tuolta muiden maiden epäjumala uskonnoista, ihan niinkuin joogatkin. Aikamoinen ristiriita minun mielestäni! Lääketiede siis kieltää Luojansa mutta sallii muut uskonnot! Tässä ei sinänsä ole mitään uutta, sillä muistaakseni jo muinaisessa Kreikassa kuulemma "parannettiin" potilaita laittamalla heidät johonkin tilaan missä sen ajan epäjumalanpalvoja papit lymysivät jonkun seinän takana ja huutelivat jostakin reiästä ihmisille: "olet parantunut". Ihmiset luultavasti sitten luulivat tätä joksikin sanomaksi siltä palvomaltaan epäjumalalta? Ehkä joku "parantui" kovasti uskomalla siihen, placebovaikutusta ei pidä unohtaa. Apteekissakin on vielä nykyään muistona näistä ajoista käärme, joka oli sen ajan lääketieteen epäjumala. Sen logo on muun muassa yliopiston apteekin logona. Jäänne menneisyydestä ja muistutus siitä kuinka lääketiede ja uskonto on ennenkin liittynyt vahvasti yhteen!

      Ottaen huomioon miten naurettavia hoitoja on ollut varsinkin psyykepotilaiden hoidossa aikojen saatossa, tuskin kannattaa ihmetellä nykypäivää. Onhan Suomessakin yritetty parantaa potilaita mm. laittamalla heidät kävelmään sillan lävitse missä onkin ollut salaluukku mistä ihminen on tiputettu jokeen. Tällä pelästyttämisellä on yritetty saada mielenterveysongelmat loppumaan. Toinen vaihtoehto oli ikäänkuin puinen ulkohyyssi missä ihminen istutettiin siis paskalle ja sitten tätä vessaa alettiin pyörittämään lujaa vauhtia niin, että paskoit ja oksensit. Todellakin mielenkiintoinen auttamisyritys! Älkäämme unohtako insuliinishokkeja skitsofrenian hoidossa, jossa potilas käytettiin kuoleman rajalla. Aivoja on silvottu lobotomiaan. Niitä on tuhottu sähköshokein ja niin tehdään vieläkin. Nykyään sekin enemmän hitaasti lääkkeillä. Koko psykiatria on aina ollut ja tulee aina olemaan yhtä suurta puoskarointia! Pysykää kauakana kaikesta mitä se tarjoilee, siitä on enemmän vain haittaa kuin hyötyä!

      Jo Jeesuksen aikoihin oli ihmisiä, jotka olivat yrittäneet hakea apua lääkäreiltä ja käyneet vain siitä syystä huonommaksi, saamatta mitään apua. Eikö kannattaisi myöntää tosiasiat? Vasta Jeesus hänetkin paransi!

      Tehkää parannus!

    • Mikaps

      Mindfulness on "hyväksyvää tietoista läsnäoloa". Ei buddhalaisuus voi sitä omia vaikka sitä harjoittavatkin systemaattisesti. Kun tätä kirjoittaessani olen tietoinen ajatuksesta jonka haluan välittää sekä tietoinen kehoni asennosta en harjoita buddhalaisuutta vaikka sitä voisi kutsua mindfulnessiksi. Olen vain tietoisesti läsnä.

      Yhtä lailla en harjoita buddhalaisuutta kun hengitän nenän kautta vaikka meditoidessa voivat buddhalaiset näin tehdä.

    • Anonyymi

      Kaiken maailman höpön höpöjä. Mulla on raajassa laajaalainen hermosto vika. Ja kivut todella kovat. Lääkäri kehtasi ehottaa mindfulnes lässyä. ja ko sanoin että pitää olla sieniä popsimu itu hippi mikä nuita kehtaa ees tarjota oikeaan kipuun ja mindfulnes höpinöistä ei oo mitään låäketieteellistä näytyöä. Meni låäkäri hiljaiseksi!

    Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 20e Riskitön veto 20e talletuksella VB:lle

      Pssst! Vinkki viis rotvallinreunalla eläjille. VB tarjoaa 20 euron riskittömän vedon ensitallettajille vedonlyöntiin.
      4
      2437
    2. Pilasit mun

      Elämän. Sitäkö halusit?
      Ikävä
      116
      1607
    3. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      36
      1346
    4. Analyysiä: Kiuru-keissi oli ja meni - demarit hävisi tässäkin

      Tapauksen tultua julki alkoi demarit ja muu vasemmisto selittään, että tämä oli poliittista väkivaltaa, siis ennen kuin
      Maailman menoa
      156
      1181
    5. Lasse Peltonen on kunnanjohtaja

      18/21 ääntä 1 Stoor ja 2 Vauhkonen
      Sysmä
      52
      1095
    6. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      113
      1082
    7. Syntymäpäivä

      Milloin on kaipaamasi henkilön syntymäpäivä!? Hänellä miehellä on tammikuussa.
      Ikävä
      57
      1041
    8. Suomessa on valittava 2 lucia neitoa...

      Maahanmuuttajille oma lucia neito ja Suomalaisille oma SUOMALAINEN Lucia neito....sama juttu on tehtävä miss Suomi kisoi
      Maailman menoa
      105
      1034
    9. Olet tärkeä

      mutta tunnen jotain enemmän ja syvempää. Jos voisinkin kertoa sinulle... Olen lähinnä epätoivoinen ja surullinen.
      Ikävä
      46
      909
    10. Vaikutat mukavalta ja

      hyväsydämiseltä ihmiseltä. Oltais oltu hyvät kaverit. ❤️
      Ikävä
      60
      882
    Aihe