Täällä on näin hiljaista niin kysympä minäkin (kun -B-:n kysymykset oli liian vaikeita…)
Vaihtovirralla tunnetaan induktiivinen kuorma joka on selitettävissä, mutta kertokaapa joku että miten tasavirtamoottori ottaa samalla jännitteellä enemmän virtaa kun sitä kuormitetaan, rikkoontumiseen asti.
Tämähän on helppo todeta kun ottaa auton sähkötoimisesta tuulettajasta kiinni niin sulake palaa rasiasta.
Asiaa juuri tutkineena omaan mahdollisesti jonkinlaisen selityksen, katotaan tietääkö muut…
Vaihtovirralla tunnetaan induktiivinen kuorma joka on selitettävissä, mutta kertokaapa joku että miten tasavirtamoottori ottaa samalla jännitteellä enemmän virtaa kun sitä kuormitetaan, rikkoontumiseen asti.
Tämähän on helppo todeta kun ottaa auton sähkötoimisesta tuulettajasta kiinni niin sulake palaa rasiasta.
Asiaa juuri tutkineena omaan mahdollisesti jonkinlaisen selityksen, katotaan tietääkö muut…
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kun moottori ei pyöri, niin mikä muu rajoittaa virran kulkua kuin käämityksen resistanssi?
ei mikään, mut mikä rajoittaa virran kulkua silloin kun moottori pyörii esteettömästi eikä kärähdä vaikka jännite on sama, samoin kun käämityksen resistanssi
Ankkurin käämiin virran vaikutuksesta varastoitunut energia purkautuu kommutaattorin pyörähtäessä hiilien ohi. Purkautuva energia synnyttää vastasähkömotorisen voiman, joka on siis vastakkaissuuntainen alkuperäiselle virran suunnalle ja on sitä suurempi, mitä nopeammin virran katkaisu kommutaattorilla tapahtuu. Tästä syystä käynnistyvän moottorin virta alenee moottorin pyörintänopeuden kasvaessa kohti nimellisnopeuttaan.
Noniin, ja taas sama kaveri...
Itse olisin selittänyt asian niin että kommutaattori (virran suunnankääntäjä) tekee mekaanisesti vaihtovirtaa roottoriin jolloin siellä vaikuttaa vaihtovirran lait.
Eli kun moottorin pyörimisnopeus hidastuu, hidastuu kommutaattori jonka mukana roottoriin vaikuttava vaihtovirran taajuus, taajuuden laskun mukana reaktanssin osuus jää pienemmäksi, jolloin roottorin kokonaisvastus (impedanssi) jää liian pieneksi ja käämitys kärähtää kun sielä vaikuttaa lopulta pelkkä resistanssi.
Kuten sanottu, omalta osalta homma oli ja on vielä ”hieman” hakusessa, XI todennäköisemmin selitti asian oikeilla termeillä.
Tuotaniin miten ihmeessä uskallat mennä ottamaan täysillä pyörivästä jäähdyttäjän flektistä kiinni? Siinä on nimittäin voimaa ja pauhua kovasti kun se täysillä käy, toki voihan se käydä pienemmilläkin tehoilla tilanteesta riippuen.
Havainnollistava käytännön esimerkki, vain siltä varalta että joku ei ole varma seurauksista. Hitsaajan talvirukkaset käsiin ni eiköhän siitä kiinni saa, tosin lavat voi jäädä käsiin.
No niin, lopetahan taas nuo sekoilusi, olet taas esimerkillisesti tuonut tyhmyytesi esiin. Olemme huomanneet jo ettei sähköala ole sinun heiniäsi, koskahan itse huomaat.
Kyllähän se on omassakin tiedossa aina ollutkin, sen takia työkseni piikkaan betonia ja siivoan rakennustyömaata silloin kun soitetaan että hommia on.
Mutta mikäpä estää harrastamassa pienoisjännitteen rajoissa, kannattaapi hakeutua itseä fiksumpien joukkoon jolloin kysymys kuuluukin että mitä sinä täällä teet?
Menehän näin arkipyhän jälkeen sinne tehtaaseen tutkimaan niitä tulppasulakkeita, minä jään kotiin kun rakasalla ei ollut tänään siivottavaa…
Ethän sinä totisesti muuhun kykene, saattaa se siivouskin olla liian haastavaa vaikkakin olet siitä elämäntehtävän ottanut.
Tasavirtamoottorien rakenteita on erilaisia...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tasavirtamoottori