Mitä tämä kriisi opetti? Ero ja kaikki? Ainakin sen, että ihminen voi jäädä tunteisiin kiinni, mutta se ei ole niin lopullista kuin joskus aikaisemmin on ollut. Ei enää satu samalla tavalla. Pieni alakulo hiipii mieleen ajoittain, mutta siihen ei kuole. Tietää, että siitä selviää ja tulee parempia päiviä. Toisinaan polttavat kyyneleet saattavat tulla illan hiljaisina hetkinä, mutta ne kuivuvat jo tovin päästä. Ja niinkuin on sanottu, rakkaus voi kestää päiviä, kuukausia tai vuosia, mutta aikaa ei voi koskaan tietää etukäteen. Ainakin on yrittänyt ja ollut joskus aito ja avoin, joten siitä saa olla ylpeä. Kaikilla ihmisillä on kuitenkin perusikävä olivat he millaisissa elämäntilanteissa tai parisuhteissa tahansa. Ikävä - se vain on. Antaa sen olla ja iloitsee hyvistä päivistä.
Suojeltava sydäntään
Tienhaarassa*
6192
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
napaan kun alkoi kone suoltamaan taas tuota sahanpurua aamumme iloksi ;)
sahanpurua? onko omat ajatuksesi ja kirjoituksesi niin täydellisiä, että voit toisten alentaa ja nimitellä sahanpuruksi?
kirjoita. siinä se onkin. täten voin.
Hieno hajatelma. Tuo perusikävä, se on rakkauden kaipuuta ja ikävää, ikävää ja kaipuuta toisen ihmisen luo, tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi omana itsenään. Sitä se on ja jos tuo tarve ei parisuhteessakaan toteudu tuo kipu jatkuu ja ihminen jää unelmiensa vangiksi saamatta oikeasti kokea sitä mikä ihmiselle ja hänen perustarpeilleen kuuluu.
Kaikki päättyvät suhteet satuttavat. Ei ole suhdetta, josta voi lähteä ilman vertavuotavia haavoja. Ihmisen aivot keräävät kaiken talteen ja lopulta se poimii ja muistaa sieltä vain niitä hyviä muistoja, jotka ovat ihmisen selviytymisen kannalta tärkeitä ja joiden kautta valetaan uskoa uuteen mahdollisuuteen. Hyvät muistot vievät meitä eteepäin kohti uutta toivoa uudesta pysyvämmästä, paremmasta ja kaikkivoipaisesta rakkaudesta.
Jokainen ansaitsee tulla rakastetuksi ja jokainen ihminen on tärkeä. On vain löydettävä se oma sieltä kaikkien joukosta, se samanlainen sielu, kuunneltava sydäntään.
http://www.youtube.com/watch?v=4UM6PCc2Mq8
"Sydän rakastaa" kirjoittaa kauniisti ja vaikuttavasti, kiitos. Musiikki tuo haikean mielen, keväisen ja tunteikkaan.
Tienhaarassa joutuu miettimään, mikä on itselle tärkeää ja minkä voi/joskus pakko/hylätä elämästään pois kokonaan.
Usko ihmiseen ja hyvään on kantava arvo. Rakastuneena iloa toivoisi jokaisen elämään. Mitä hyvää on itse saanut, sen haluaisi jakaa myös muille.
"Ihminen ei valitse kohtaloaan, yhtä vähän kuin hän voi valita puolisoaan tai rakastajaansa tai lapsiaan.
Ne lankeavat hänelle, ovat hänen ja saattavat mennä häneltä.
Mutta niitä ei voi valita. "
-Hjalmar Soderberg- viisas mies.