Kaunein luontokokemuksesi

Hirvistä tuli mieleen hauska tapaus.

Kerran vieraillessani ystävättäreni luona Oulun suunnalla, heräsin yöllä kun koira haukkua räksytti ja ystävättäreni huutei ja heilui luudan kanssa pihamaalla oli hätistelemässä itseään monta kertaa isompaa hieveä metsään, jotta koira rauhoittuisi ja hän pääsisi nukkumaan ; )

Ulkomaille jos mennään niin vuoristomaisemat ovat tosi vaikuttvia. Norjan vuonot ja tunturit, ymmärrän sinua olen vaellellut siellä ja Ruotsin Lapissa.

Minuun teki myös vaikutuksen ensimmäinen laskeutuminen Hollantiin keväällä 2007. Maa näytti koneesta niin lattealta, että olin äimistynyt, mutta kun kävelin maan pinnalla kukat, puusto, kanavat, linnut, puistojen vihreys jo maaliskuussa saivat minut huokaisemaan ihastuksesta.

Historialliset turistikohteetkin ovat joskus mykistyttäviä.

Efesosken muinaisen kaupungin pääkatu teki vaikutuksen. Mielikuvitusrikkaana pystyin luomaan kuvan ajanlaskumme alkuvaiheilta. Kuvittelin ihmisiä kävelemässä iltaisin marmorista pääkatua pitkin, katua, jota reunusti pylväsrivistö ja pylväiden päissä paloi tuli valaiseisten tietä kulkijoille.

Viimeyöksi varusttin kameran ikkunan eteen elokuvaohjelma valmiina päällä. Neljän aikaan kuulin teerien kujellusta, mutta kun laskeuduin alas ne olivat lähellä, mutta ei silmäni kantamissa.. Aijon jatkaa josko saisin otoksen soidimenosita.

Hunksz@
Tarinasi saa minut hämmennyksen valtaan niin moni ilmeisesti se tuo esille mestarillisen rivien väliin kirjoittamisen taidon. Meni tovi miettiessäni mitä kaikkea tarina oikein pitää sisällään.
Kuvaus tuo esille kaksijakoisen kalastamisen taidon, kalan poukkoilun vieheessä, mutta oliko neito kuin
Gallen-Kallelan maalauksessa Aino-neito, vai ei?

http://www.google.com/imgres?imgurl=http://www.vaasapages.com/pics/history/Gallen_Kallela_The_Aino_Triptych.jpg&imgrefurl=http://www.vaasapages.com/history/Kalevala.htm&h=439&w=912&sz=59&tbnid=oYM9igdIHPOGsM:&tbnh=57&tbnw=119&prev=/search?q=gallen kallela&tbm=isch&tbo=u&zoom=1&q=gallen kallela&docid=MqomoqhHxkR7CM&hl=en&sa=X&ei=MDK6T5zNHcjc4QSp0tmzBg&sqi=2&ved=0CHgQ9QEwBQ

Hmm, kaunis oli tarina kuitenkin.

Lorena* kirjoitti:

Hunksz@
Tarinasi saa minut hämmennyksen valtaan niin moni ilmeisesti se tuo esille mestarillisen rivien väliin kirjoittamisen taidon. Meni tovi miettiessäni mitä kaikkea tarina oikein pitää sisällään.
Kuvaus tuo esille kaksijakoisen kalastamisen taidon, kalan poukkoilun vieheessä, mutta oliko neito kuin
Gallen-Kallelan maalauksessa Aino-neito, vai ei?

http://www.google.com/imgres?imgurl=http://www.vaasapages.com/pics/history/Gallen_Kallela_The_Aino_Triptych.jpg&imgrefurl=http://www.vaasapages.com/history/Kalevala.htm&h=439&w=912&sz=59&tbnid=oYM9igdIHPOGsM:&tbnh=57&tbnw=119&prev=/search?q=gallen kallela&tbm=isch&tbo=u&zoom=1&q=gallen kallela&docid=MqomoqhHxkR7CM&hl=en&sa=X&ei=MDK6T5zNHcjc4QSp0tmzBg&sqi=2&ved=0CHgQ9QEwBQ

Hmm, kaunis oli tarina kuitenkin.

Lue lisää

"Lorena*"

Nyt...nyt..tota..meni mietintään miten sinulle vastaan.
Muistaakseni et ole ensimmäinen joka jutuistani menee hämilleen..sillee naisellisesti.
Olet myöskin harvinainen nainen, sinä luet minua ja ajattelet minua, enste.

Aino on minulle rakas, mutta vaan kuvista.
Varsinkin kun hänet on Kalle kuvannut viehkosti pakenevana.
Minä en usko että Aino on tosissaan.
Laulamatonta miestä kaikki pakenevat kauhuissaan.
Ja silloin on asento ihan erilainen. :)

Kiva kuiteski, että pidit tarinastani.
Ihquvarmasti siihen taas joku tarttuu, joku ymmärtämätön.
Kotkan puolesta...

H.

Ulkomaalaiset Suomessa matkatessaan ihastelevat kun näkevät kauniin punaisten horsmien peittämiä hakkuuaukioita.

Voi harakkalaps parkaa,...nyt siun ei auta kuin ottaa se poikanen kasvatiksi, eihän sitä voi jättää kissojen syötäväksi :/

Toistaiseksi kauhein oli eilen, kun kyykäärme pääsi hengestään ihan talon kulmalla. 60-70 senttinen, en ruvennut mittaamaan, hyi olkoon.
Mutta eihän tämmöisistä saisi kertoa, tulee jollekin luontoystävälle paha mieli ja miinustaa ihan pitää, kuten sinuakin.
Mutta elämä on julmaa ja eläinten elämä on erityisen julmaa, tappavat surutta toisiaan.

Anceli kirjoitti:

Toistaiseksi kauhein oli eilen, kun kyykäärme pääsi hengestään ihan talon kulmalla. 60-70 senttinen, en ruvennut mittaamaan, hyi olkoon.
Mutta eihän tämmöisistä saisi kertoa, tulee jollekin luontoystävälle paha mieli ja miinustaa ihan pitää, kuten sinuakin.
Mutta elämä on julmaa ja eläinten elämä on erityisen julmaa, tappavat surutta toisiaan.

Lue lisää

Juuri äsken ohitti Stadin, yksi komeimmista luonnonnäytelmistä, Ukkonen.
Minä olen siitä aina nauttinut. Harmi vaan että etelästä meni ohitse, Vain kolme kunnon jyrinää kuulin.

http://www.flcenter.net/ukkostutka.html
Kesällä seuraan tätä innokkaasti.

Minusta Käärmeet eivät ole Suomessa kovinkaan hyi, vaan olkoon.
Parinmetrin päästä niiden kauneutta kannattaa aina ihailla.
Ja hyödyllisiäkin ovat, paljon hyödytöntä syövät.
Uskomaton eläin, Päätä ja häntää, ei jalkaa ei kättä, kauniisti liikkuu, hätäilemättä.
Ja aina on sitä kuvattu taivaallisin menoin, milloin salamaksi, milloin muuksi jumalalliseksi.

Inkoillakin Sulkakäärmeeksi.

H.

hunksz kirjoitti:

Juuri äsken ohitti Stadin, yksi komeimmista luonnonnäytelmistä, Ukkonen.
Minä olen siitä aina nauttinut. Harmi vaan että etelästä meni ohitse, Vain kolme kunnon jyrinää kuulin.

http://www.flcenter.net/ukkostutka.html
Kesällä seuraan tätä innokkaasti.

Minusta Käärmeet eivät ole Suomessa kovinkaan hyi, vaan olkoon.
Parinmetrin päästä niiden kauneutta kannattaa aina ihailla.
Ja hyödyllisiäkin ovat, paljon hyödytöntä syövät.
Uskomaton eläin, Päätä ja häntää, ei jalkaa ei kättä, kauniisti liikkuu, hätäilemättä.
Ja aina on sitä kuvattu taivaallisin menoin, milloin salamaksi, milloin muuksi jumalalliseksi.

Inkoillakin Sulkakäärmeeksi.

H.

Lue lisää

Niinpä taisi olla ukonilma. Tyttären kanssa puhelimme säästä ja katsoin netistä. Sadetta ja ukkosta ei luvattu. Toivottavasti ei ala sataa, kaikki sateenvarjot ovat korjaamista odottavassa autossani. Mutta eihän minun tarvitse ulos lähteäkään. Pihapiirissä tapan kyykäärmeen, mutta kauempana luonnossa en. Onneksi ei Suomessa ole enempää noita käärmeitä. Jossain luontodokumentissa olen nähnyt kuinka niitä voi olla joka paikassa, puissakin.

1943 kirjoitti:

Niinpä taisi olla ukonilma. Tyttären kanssa puhelimme säästä ja katsoin netistä. Sadetta ja ukkosta ei luvattu. Toivottavasti ei ala sataa, kaikki sateenvarjot ovat korjaamista odottavassa autossani. Mutta eihän minun tarvitse ulos lähteäkään. Pihapiirissä tapan kyykäärmeen, mutta kauempana luonnossa en. Onneksi ei Suomessa ole enempää noita käärmeitä. Jossain luontodokumentissa olen nähnyt kuinka niitä voi olla joka paikassa, puissakin.

Lue lisää

"1943"

Montako sateenvarjoa sinulla on autossasi?
Minulla on vain yksi.

Suomen käärmeet eivät puissa kiipeile, ehkä oksalle nousevat vedestä.
Ja tietty silloin pitää oksan viistää vettä.
Meidän käärmeemme, kaikki kaksi lajia, uivat erinomaisesti.
Älä ole puutarhassakaan kuin RAID, nosta kärmes kepillä ämpäriin ja kanna kauemmaksi vaan ei Muurahaispesän lähelle.
Ja muista mitä sanoo Siirakki:
Mitä enemmän kärmestä sen vähemmän myyrästä, ja sen kauniimmin loistaa puutarhasi.

Ja vielä, Vaskikäärme eli Vaskitsa ei ole käärme, vaan lisko.
Se on Etanoiden kauhu, kepeesti tempasee se kitusiinsa vaikkapa tappajaetanan.
H.

Anceli kirjoitti:

Toistaiseksi kauhein oli eilen, kun kyykäärme pääsi hengestään ihan talon kulmalla. 60-70 senttinen, en ruvennut mittaamaan, hyi olkoon.
Mutta eihän tämmöisistä saisi kertoa, tulee jollekin luontoystävälle paha mieli ja miinustaa ihan pitää, kuten sinuakin.
Mutta elämä on julmaa ja eläinten elämä on erityisen julmaa, tappavat surutta toisiaan.

Lue lisää

Anceli!!!!!
Se on sellainen juttu että niitä käärmeitä ei tapeta.
Kun minä en onnistu vaikka kuika kävelen tuolla käärmeiden asuinsijoilla edes sentin pätkää niistä näkemään, en elävää en kuollutta.
Se on silleen että ne on kuolemassa sukupuuttoon ja sitten sinä niitä viimeisiä menet hengiltä ottaamaan.
Tai ainakin kattomaan kun joku muu ottaa.
Nyt tuli niin paha mieli että tässä vaan nieleskelen.

tulisilla kirjoitti:

Anceli!!!!!
Se on sellainen juttu että niitä käärmeitä ei tapeta.
Kun minä en onnistu vaikka kuika kävelen tuolla käärmeiden asuinsijoilla edes sentin pätkää niistä näkemään, en elävää en kuollutta.
Se on silleen että ne on kuolemassa sukupuuttoon ja sitten sinä niitä viimeisiä menet hengiltä ottaamaan.
Tai ainakin kattomaan kun joku muu ottaa.
Nyt tuli niin paha mieli että tässä vaan nieleskelen.

Lue lisää

Ai niin mutta minä en miinusta ketään sanon suoraan. NIH:

hunksz kirjoitti:

"1943"

Montako sateenvarjoa sinulla on autossasi?
Minulla on vain yksi.

Suomen käärmeet eivät puissa kiipeile, ehkä oksalle nousevat vedestä.
Ja tietty silloin pitää oksan viistää vettä.
Meidän käärmeemme, kaikki kaksi lajia, uivat erinomaisesti.
Älä ole puutarhassakaan kuin RAID, nosta kärmes kepillä ämpäriin ja kanna kauemmaksi vaan ei Muurahaispesän lähelle.
Ja muista mitä sanoo Siirakki:
Mitä enemmän kärmestä sen vähemmän myyrästä, ja sen kauniimmin loistaa puutarhasi.

Ja vielä, Vaskikäärme eli Vaskitsa ei ole käärme, vaan lisko.
Se on Etanoiden kauhu, kepeesti tempasee se kitusiinsa vaikkapa tappajaetanan.
H.

Lue lisää

Sattuneesta syystä taitaa olla kolme. Tällä kertaa mustia eräästä syystä. Olin tulossa "mustasta" tilaisuudesta, kun auto pakotti pitämään pidempää taukoa täällä pääkaupungissa. Ja kiitos neuvoista. Käärmeisiin suhtaudun kuitenkin totutulla tavallani.

Anceli kirjoitti:

Toistaiseksi kauhein oli eilen, kun kyykäärme pääsi hengestään ihan talon kulmalla. 60-70 senttinen, en ruvennut mittaamaan, hyi olkoon.
Mutta eihän tämmöisistä saisi kertoa, tulee jollekin luontoystävälle paha mieli ja miinustaa ihan pitää, kuten sinuakin.
Mutta elämä on julmaa ja eläinten elämä on erityisen julmaa, tappavat surutta toisiaan.

Lue lisää

Anceli@

Onneksiniemelläni ei ole käärmeitä, ne ovat minusta vastenmielisiä. Petzen mökin rannassa on iso muurahaiskeko, sinne eivät käärmeet myöskään eksy.

Muurahaisetkin on mukavia ja ahkeria kavereita. Vähän kuin minäkin. Eilinen meni minulta aamusta iltaan pyykkitalkoissa. Pesin kaikki omat ja kuopuksen peitteet, tyynyt, petarit jne. Leivoin täytekakunpohjia tuleviin kesän juhliin. Olin katki poikki illalla. Menin nukkumaan ennen kymmentä ja heräsin tuntisitten ; )

Olen sellainen muurahaismamma. Tosin tänään ei evät liiku, laiskottelen.

tulisilla kirjoitti:

Ai niin mutta minä en miinusta ketään sanon suoraan. NIH:

Kuules, jos siunkin pihassa ja rappusten edessä volmisi tuollaisia kyitä, niin varmasti pyytäsit ainaskii talonmiestä ne nitistämään.
Kerran tein urhon loikan kolmella kierteellä kerien, kun menin rappuja pyykkikopan kanssa ja kyy oli siinä ihan edessäni.

Minun puolestani kyyt saavat luikerrella metsissä ja vainioilla, mutta pihaan ei ole asiaa.
Meidän haahuilija kävelee joka paikassa eikä osaa varoa yhtään, en halua, että häntä kyy kinttuun tuikkaa.

Kaupunkilaisilla on aina omat käsityksensä näistä pikku pedoista, kun asuu maalla, niihin suhtautuu toisella tavalla.
Enkä usko että kyy kuolee sukupuuttoon, niin paljon niitä kesäisin näkyy.
Naapurin miehellä yritti jopa sisään tulla.
Aattele kun joku kaunis aamu heräät ja kyy makaa siun vieressä, kylläpähän kiljut... :)

korpikirjailija kirjoitti:

Anceli@

Onneksiniemelläni ei ole käärmeitä, ne ovat minusta vastenmielisiä. Petzen mökin rannassa on iso muurahaiskeko, sinne eivät käärmeet myöskään eksy.

Muurahaisetkin on mukavia ja ahkeria kavereita. Vähän kuin minäkin. Eilinen meni minulta aamusta iltaan pyykkitalkoissa. Pesin kaikki omat ja kuopuksen peitteet, tyynyt, petarit jne. Leivoin täytekakunpohjia tuleviin kesän juhliin. Olin katki poikki illalla. Menin nukkumaan ennen kymmentä ja heräsin tuntisitten ; )

Olen sellainen muurahaismamma. Tosin tänään ei evät liiku, laiskottelen.

Lue lisää

Voisin lahjoittaa sinulle Korpikirjailija, nämä erittäin ahkerat muurahaiset joita on täällä minun keittiössäni. Mustia ovat ja samaa porukkaa ilmeisesti kun viime kesänä meinasivat lähteä morsiuslennolle minun keittiön lattialta. Sieltä ne katosta ryöppysivät nuppineulanpään kokoisesta reiästä.
Ja kun se tie on suljettu niin nyt ovat löytäneet tuolta lattian rajasta jonkun kohdan mistä tulevat keittiön tiskipöydälle ja milloin minnekin.
Suorastaan pelolla odotan sitä tämän vuoden morsiuslentoa että jonakin päivänä kun tulen kotiin lentelee mustia muurahaisia pitkin asuntoa.
Nyt ne ovat taas hiljentyneet kun olen myrkytellyt mutta varmaan kohta niitä taas näkyy.
Tuholaistorjuja kävi viime kesänä, mutta kun hän ei kuunnellut meitä vaan oli tietävinään missä niiden pesä on niin laiskuuttaan ei mennyt sinne minne piti.
Olis ollut vähän hankalampi paikka se missä se pääpesä oli.

No tää nyt kuuluu kait siihen kauhusarjaan.

korpikirjailija kirjoitti:

Anceli@

Onneksiniemelläni ei ole käärmeitä, ne ovat minusta vastenmielisiä. Petzen mökin rannassa on iso muurahaiskeko, sinne eivät käärmeet myöskään eksy.

Muurahaisetkin on mukavia ja ahkeria kavereita. Vähän kuin minäkin. Eilinen meni minulta aamusta iltaan pyykkitalkoissa. Pesin kaikki omat ja kuopuksen peitteet, tyynyt, petarit jne. Leivoin täytekakunpohjia tuleviin kesän juhliin. Olin katki poikki illalla. Menin nukkumaan ennen kymmentä ja heräsin tuntisitten ; )

Olen sellainen muurahaismamma. Tosin tänään ei evät liiku, laiskottelen.

Lue lisää

Ihan samaa mieltä ollaan, käärmeet on vastenmielisiä, kyllä niitä kaukaa katsoo. Paitsi etten minä kovin kaukaa niitä näe.
Muurahaiset on paljon mukavampia, ja vaikka tässä on kekoja runsaasti, niin aina vaan luikertelijoita riittää.

Minä pesin eilen vauvan petivaatteet, nyt on sänky pedattu, ei kun köllähtää pitkäkseen.
Sekä siivosin, plus pesin ikkunat, ollaan me oltu ahkeria. :))

Mukavaa laiskottelupäivää, minä istuttelen samettikukkia isompiin kippoihin.

Anceli kirjoitti:

Kuules, jos siunkin pihassa ja rappusten edessä volmisi tuollaisia kyitä, niin varmasti pyytäsit ainaskii talonmiestä ne nitistämään.
Kerran tein urhon loikan kolmella kierteellä kerien, kun menin rappuja pyykkikopan kanssa ja kyy oli siinä ihan edessäni.

Minun puolestani kyyt saavat luikerrella metsissä ja vainioilla, mutta pihaan ei ole asiaa.
Meidän haahuilija kävelee joka paikassa eikä osaa varoa yhtään, en halua, että häntä kyy kinttuun tuikkaa.

Kaupunkilaisilla on aina omat käsityksensä näistä pikku pedoista, kun asuu maalla, niihin suhtautuu toisella tavalla.
Enkä usko että kyy kuolee sukupuuttoon, niin paljon niitä kesäisin näkyy.
Naapurin miehellä yritti jopa sisään tulla.
Aattele kun joku kaunis aamu heräät ja kyy makaa siun vieressä, kylläpähän kiljut... :)

Lue lisää

Höh, kun systeri oli nähnyt mun rappusilla silloin eka kesänä kyyn, muttaa se luikerteli karkuun ja talkkarin kanssa sitten etsittiin koko talon ympärystä, ei missään eikä ketään.
Tiedä nyt sitten kun ulko-ovi on auki josko olis rappuja ylös tulossa.

Mutta on se vaan kumma kun koko elämäni aikana en ole nähnyt kun yhden käärmeen livenä. On täytynyt näitä matelijoita mennä katsomaan näyttelyyn.
Ja Kaunissaaressakin ihan mökkikylän läheisyydessä on käärmeitten asuinsija, enkä sielläkään ole sellaisa kohdannut.

tulisilla kirjoitti:

Höh, kun systeri oli nähnyt mun rappusilla silloin eka kesänä kyyn, muttaa se luikerteli karkuun ja talkkarin kanssa sitten etsittiin koko talon ympärystä, ei missään eikä ketään.
Tiedä nyt sitten kun ulko-ovi on auki josko olis rappuja ylös tulossa.

Mutta on se vaan kumma kun koko elämäni aikana en ole nähnyt kun yhden käärmeen livenä. On täytynyt näitä matelijoita mennä katsomaan näyttelyyn.
Ja Kaunissaaressakin ihan mökkikylän läheisyydessä on käärmeitten asuinsija, enkä sielläkään ole sellaisa kohdannut.

Lue lisää

En muuta mieltäni, meidän pihaan ei ole kyillä asiaa.
Suurin syy on haahuilijan terveys, kuten jo kerroin.

Tule tänne, niin saat ottaa kyyn vaikka syliin ja antaa sille pusun.. :)

Anceli kirjoitti:

Ihan samaa mieltä ollaan, käärmeet on vastenmielisiä, kyllä niitä kaukaa katsoo. Paitsi etten minä kovin kaukaa niitä näe.
Muurahaiset on paljon mukavampia, ja vaikka tässä on kekoja runsaasti, niin aina vaan luikertelijoita riittää.

Minä pesin eilen vauvan petivaatteet, nyt on sänky pedattu, ei kun köllähtää pitkäkseen.
Sekä siivosin, plus pesin ikkunat, ollaan me oltu ahkeria. :))

Mukavaa laiskottelupäivää, minä istuttelen samettikukkia isompiin kippoihin.

Lue lisää

Nostin yöksi kukkapottini pitsikuistille, lupasivat hallaa. Jätin ulos pitsikuistin ikkunan edessä olevan orvokkilaatikon, olivat aamulla ihan terhakoita , taitaa ison veden äärellä olla niin, että halla ei tee enää tuhojaan.

Kukkien kanssa puuhastelu on ihanaa.

tulisilla kirjoitti:

Voisin lahjoittaa sinulle Korpikirjailija, nämä erittäin ahkerat muurahaiset joita on täällä minun keittiössäni. Mustia ovat ja samaa porukkaa ilmeisesti kun viime kesänä meinasivat lähteä morsiuslennolle minun keittiön lattialta. Sieltä ne katosta ryöppysivät nuppineulanpään kokoisesta reiästä.
Ja kun se tie on suljettu niin nyt ovat löytäneet tuolta lattian rajasta jonkun kohdan mistä tulevat keittiön tiskipöydälle ja milloin minnekin.
Suorastaan pelolla odotan sitä tämän vuoden morsiuslentoa että jonakin päivänä kun tulen kotiin lentelee mustia muurahaisia pitkin asuntoa.
Nyt ne ovat taas hiljentyneet kun olen myrkytellyt mutta varmaan kohta niitä taas näkyy.
Tuholaistorjuja kävi viime kesänä, mutta kun hän ei kuunnellut meitä vaan oli tietävinään missä niiden pesä on niin laiskuuttaan ei mennyt sinne minne piti.
Olis ollut vähän hankalampi paikka se missä se pääpesä oli.

No tää nyt kuuluu kait siihen kauhusarjaan.

Lue lisää

On sulla vuokralaiset ; ) Tuossa rannan kivikkopuutarhassani jota olen hellien paaponut asustaa muurahaisia. Jotenkin ärsyttää, mutta voiko niitä tuhota myrkyillä koska ne ovat monivuotisten kukkasten keskellä kivien alla?

korpikirjailija kirjoitti:

Nostin yöksi kukkapottini pitsikuistille, lupasivat hallaa. Jätin ulos pitsikuistin ikkunan edessä olevan orvokkilaatikon, olivat aamulla ihan terhakoita , taitaa ison veden äärellä olla niin, että halla ei tee enää tuhojaan.

Kukkien kanssa puuhastelu on ihanaa.

Lue lisää

Orvokit kestävät jopa useamman asteen pakkasen, piristyvät, kun ilma taas lämpenee.
Kukkien kanssa puuhastelu on lähes parasta mitä voi olla.
Ja yleensä puutarhassa askarteleminen.

1943 kirjoitti:

Sattuneesta syystä taitaa olla kolme. Tällä kertaa mustia eräästä syystä. Olin tulossa "mustasta" tilaisuudesta, kun auto pakotti pitämään pidempää taukoa täällä pääkaupungissa. Ja kiitos neuvoista. Käärmeisiin suhtaudun kuitenkin totutulla tavallani.

Lue lisää

SATEENKAARI (Sankkoniementarinoita)

Helteitä oli jatkunut usean viikon ajan, ilma oli kuuma ja hiostava. Pyry makoili verkkokiikussa ja luki. Paavo ja Mandi makasivat laiturilla uimapatjojen päällä. He olivat asettaneet aurinkovarjon suojaamaan itseään liialta paisteelta. Välillä koko porukka hyppäsi uimaan, sillä kauaa he eivät auringossa jaksaneet löhötä. Mandille kuumuus oli liikaa ja hän lähti pirttiin, vaihtoi vaatteet, vilkutti pojille ja lähti ruokaostoksille kaupunkiin.

Kuumuus oli liikaa myös hyönteisille. Paarmat pyörivät laiturin ympärillä ja tekivät hyökkäyksiä auringon palvojiin.

Pojat alkoivat leikkimään paarmasotaa. He hakivat vesipyssyt saunan kuistilta, latasivat ne järvessä, ampuivat kohti paarmoja, hyppivät vedessä ja sukeltelivat pakoon paarmojen puolustushyökkäyksiltä. Välillä he kuoksivat pakoon pitkin rantaa.

Poikien huomio oli täysin vesisodassa, eivätkä he huomanneet idästä lähestyviä mustia pilviä. Kuului jyrinää ja tuuli alkoi taivutella laiturin vieressä olevaa isoa leppää.
-Miten nuo mustat pilvet noin äkkiä tulivat,- ihmetteli Paavo.
-Nyt lelut saunankuistille ja pirttiin,- komensi Pyry. Pilvet tulivat idästä ja se tiesi sitä, että ne tulisivat suoraan Sankkoniemeen ja Päiväpuolen ylle.

Tuuli yltyi voimakkaaksi ja järvellä aallot nousivat korkeiksi sumupilviksi, aivan kuin aaveet olisivat leikkineet mustalla järven pinnalla. Alkoi sataa, sade piiskasi kuistin ikkunoita. Välillä sade muuttui rakeiksi, jotka ropivat kattoon.
Pojat katselivat jykevää luonnon näytelmää pitsikuistin ikkunoista. Salamoi ja jyrisi tauotta.

Mandi oli kotimatkalla. Hän ajoi hätääntyneenä kohti Päiväpuolta. Rantakatu oli pimeä vain hetkittäin valaisevat salamat näyttivät tietä, jyrinä oli huumaavaa. Mandi kaarsi autonsa pihaan ja juoksi pirttiin. Pojat istuivat hiljaa pitsikuistilla ja tuijottivat ulos.
-Pois ikkunan ääreltä pojat-, Mandi komensi. -Kauhea ilma, pelottako teitä?
-Ei ollenkaan, olethan sanonut, että tämä talo on ollut tässä paikoillaan ja neljäkymmentävuotta.. niin, että mihin tämä tästä nyt lähtisi, ja sitäpaitsi äiti nyt tiedämme varmasti, että tämä talo on kallion päällä se tuntuu selvästi kun salamat iskevät maahan jossain lähistöllä. -Selitti Pyry.
Mandi harmitteli hetken, että oli jättänyt pojat yksin, eikä ollut pyytänyt Hilpaa kotimieheksi. Sen hän olisi tehnyt jos oli aavistanut tällaisen myrskyn alkavan. Pyry alkoi nauramaan,-olisit pyytänyt mummin, tiedätkö missä hän olisi ollut koko myrskyn ajan, komerossa piilossa,- joten se siitä, vai mitä.

Pahin alkoi olla ohi ja viimeiset pilvien jättämät pisarat satoivat maahan. Aurinko tuli pilvien takaa ja sateenkaari ilmestyi järven ylle. Sateenkaari oli kaunis ja valtavan iso, se ulottui Sankkoniemestä aina Lukkisaareen asti.

-Katsokaa, voisimme kävellä Lukkisaareen sateenkaarta pitkin mitäs jos lähdettäisiin Ahtosille iltateelle,- Paavo riemastui, ihastellen näkyä.
-Miten me päästäisiin takaisin jos sateenkaari häviäisi- kysyi Mandi.
-Jussi kai toisi meidät veneellään tai voitaisiin me olla vaikka yötäkin
saaressa-.

Mandi nappasi Paavon syliinsä ja halasi, haluaako joku iltateetä?




(Sankkoniementarinoita)

Mandi

korpikirjailija kirjoitti:

SATEENKAARI (Sankkoniementarinoita)

Helteitä oli jatkunut usean viikon ajan, ilma oli kuuma ja hiostava. Pyry makoili verkkokiikussa ja luki. Paavo ja Mandi makasivat laiturilla uimapatjojen päällä. He olivat asettaneet aurinkovarjon suojaamaan itseään liialta paisteelta. Välillä koko porukka hyppäsi uimaan, sillä kauaa he eivät auringossa jaksaneet löhötä. Mandille kuumuus oli liikaa ja hän lähti pirttiin, vaihtoi vaatteet, vilkutti pojille ja lähti ruokaostoksille kaupunkiin.

Kuumuus oli liikaa myös hyönteisille. Paarmat pyörivät laiturin ympärillä ja tekivät hyökkäyksiä auringon palvojiin.

Pojat alkoivat leikkimään paarmasotaa. He hakivat vesipyssyt saunan kuistilta, latasivat ne järvessä, ampuivat kohti paarmoja, hyppivät vedessä ja sukeltelivat pakoon paarmojen puolustushyökkäyksiltä. Välillä he kuoksivat pakoon pitkin rantaa.

Poikien huomio oli täysin vesisodassa, eivätkä he huomanneet idästä lähestyviä mustia pilviä. Kuului jyrinää ja tuuli alkoi taivutella laiturin vieressä olevaa isoa leppää.
-Miten nuo mustat pilvet noin äkkiä tulivat,- ihmetteli Paavo.
-Nyt lelut saunankuistille ja pirttiin,- komensi Pyry. Pilvet tulivat idästä ja se tiesi sitä, että ne tulisivat suoraan Sankkoniemeen ja Päiväpuolen ylle.

Tuuli yltyi voimakkaaksi ja järvellä aallot nousivat korkeiksi sumupilviksi, aivan kuin aaveet olisivat leikkineet mustalla järven pinnalla. Alkoi sataa, sade piiskasi kuistin ikkunoita. Välillä sade muuttui rakeiksi, jotka ropivat kattoon.
Pojat katselivat jykevää luonnon näytelmää pitsikuistin ikkunoista. Salamoi ja jyrisi tauotta.

Mandi oli kotimatkalla. Hän ajoi hätääntyneenä kohti Päiväpuolta. Rantakatu oli pimeä vain hetkittäin valaisevat salamat näyttivät tietä, jyrinä oli huumaavaa. Mandi kaarsi autonsa pihaan ja juoksi pirttiin. Pojat istuivat hiljaa pitsikuistilla ja tuijottivat ulos.
-Pois ikkunan ääreltä pojat-, Mandi komensi. -Kauhea ilma, pelottako teitä?
-Ei ollenkaan, olethan sanonut, että tämä talo on ollut tässä paikoillaan ja neljäkymmentävuotta.. niin, että mihin tämä tästä nyt lähtisi, ja sitäpaitsi äiti nyt tiedämme varmasti, että tämä talo on kallion päällä se tuntuu selvästi kun salamat iskevät maahan jossain lähistöllä. -Selitti Pyry.
Mandi harmitteli hetken, että oli jättänyt pojat yksin, eikä ollut pyytänyt Hilpaa kotimieheksi. Sen hän olisi tehnyt jos oli aavistanut tällaisen myrskyn alkavan. Pyry alkoi nauramaan,-olisit pyytänyt mummin, tiedätkö missä hän olisi ollut koko myrskyn ajan, komerossa piilossa,- joten se siitä, vai mitä.

Pahin alkoi olla ohi ja viimeiset pilvien jättämät pisarat satoivat maahan. Aurinko tuli pilvien takaa ja sateenkaari ilmestyi järven ylle. Sateenkaari oli kaunis ja valtavan iso, se ulottui Sankkoniemestä aina Lukkisaareen asti.

-Katsokaa, voisimme kävellä Lukkisaareen sateenkaarta pitkin mitäs jos lähdettäisiin Ahtosille iltateelle,- Paavo riemastui, ihastellen näkyä.
-Miten me päästäisiin takaisin jos sateenkaari häviäisi- kysyi Mandi.
-Jussi kai toisi meidät veneellään tai voitaisiin me olla vaikka yötäkin
saaressa-.

Mandi nappasi Paavon syliinsä ja halasi, haluaako joku iltateetä?




(Sankkoniementarinoita)

Mandi

Lue lisää

"tuulenviemäni"

Tota noin..tarinasi on lastenkirjailijoiden kopiointia lapsille.
Kopioita huonoilta lastenkirjailijoilta.
Mielelläni lämmittelisin sydäntäsi mutta ei...

"Kuumuus oli liikaa myös hyönteisille. Paarmat pyörivät laiturin ympärillä ja tekivät hyökkäyksiä auringon palvojiin."

Teen tuon uusiksi, opiksi sinulle:

"Hikipisaroiden haju sai hyönteisten kiinostuksen heräämään,
Isot Paarmatkin havahtuivat kuumasta."

Eli, koskaan ei selittävää lausetta, vaan aina vihjailevaa.

"Pyry vilkaisi Sankoniemeen ja komensi lapset sisälle"

H.

hunksz kirjoitti:

Juuri äsken ohitti Stadin, yksi komeimmista luonnonnäytelmistä, Ukkonen.
Minä olen siitä aina nauttinut. Harmi vaan että etelästä meni ohitse, Vain kolme kunnon jyrinää kuulin.

http://www.flcenter.net/ukkostutka.html
Kesällä seuraan tätä innokkaasti.

Minusta Käärmeet eivät ole Suomessa kovinkaan hyi, vaan olkoon.
Parinmetrin päästä niiden kauneutta kannattaa aina ihailla.
Ja hyödyllisiäkin ovat, paljon hyödytöntä syövät.
Uskomaton eläin, Päätä ja häntää, ei jalkaa ei kättä, kauniisti liikkuu, hätäilemättä.
Ja aina on sitä kuvattu taivaallisin menoin, milloin salamaksi, milloin muuksi jumalalliseksi.

Inkoillakin Sulkakäärmeeksi.

H.

Lue lisää

Hunksz, eläinten ystävä.

Ukkonen on mahtavaa, joskin hiukan pelottavaa.

Voisit perustaa eettiseltä pohjalta firman jonka toiminta-ajatus olisi siirtää uhanalaisia villieläimiä turvalliseen elinympäristöön.
Voitko tulla pihaamme päivystämään kyykäärmeitä kesän ajaksi, majoitus hoituu tietenkin aitassa.
Voisin filmata suorituksesi ja tarjotaan sitä luonto-ohjelmiin.
Tähtitaivaalla on tyhjä paikka, kun krokotiilimieskin on kuollut.

Anceli kirjoitti:

Hunksz, eläinten ystävä.

Ukkonen on mahtavaa, joskin hiukan pelottavaa.

Voisit perustaa eettiseltä pohjalta firman jonka toiminta-ajatus olisi siirtää uhanalaisia villieläimiä turvalliseen elinympäristöön.
Voitko tulla pihaamme päivystämään kyykäärmeitä kesän ajaksi, majoitus hoituu tietenkin aitassa.
Voisin filmata suorituksesi ja tarjotaan sitä luonto-ohjelmiin.
Tähtitaivaalla on tyhjä paikka, kun krokotiilimieskin on kuollut.

Lue lisää

"Anceli"

Kuvailemasi kaltaista firmaa ei voi kukaan perustaa.
Ei ainakaan kannattavasti, noita firmoja on jo nyt paljon, ja kaikki ne elävät vapaaehtoisilla tai valtion pakottamilla rahoilla.
Kuten Romaniankansalaisten uudelleensijoitus sisätiloihin.

Siksi on ukkonen, taivaitten varoitus hölmöilemisestä.
Elämää ei säilytetä firmoilla, vaan ihmisen omilla teoilla.
Ja siten katoavat rahatkin ihmiseltä ja tuentarve lisääntyy.
H.

hunksz kirjoitti:

"Anceli"

Kuvailemasi kaltaista firmaa ei voi kukaan perustaa.
Ei ainakaan kannattavasti, noita firmoja on jo nyt paljon, ja kaikki ne elävät vapaaehtoisilla tai valtion pakottamilla rahoilla.
Kuten Romaniankansalaisten uudelleensijoitus sisätiloihin.

Siksi on ukkonen, taivaitten varoitus hölmöilemisestä.
Elämää ei säilytetä firmoilla, vaan ihmisen omilla teoilla.
Ja siten katoavat rahatkin ihmiseltä ja tuentarve lisääntyy.
H.

Lue lisää

Sinä perustat sen omilla rahoillasi, eikös sulla ole hyvä eläke....
Ymmärrätköhän sinä huumoriani ollenkaan.. :)

Vaskitsan olen ujuttanut ämpäriin ja kuskannut metsän reunaan, kyyn kanssa en siihen leikkiin ryhdy.
Ostin kyypakkauksen kaiken varalta.

Kohta jyrähtää....auton moottori käyntiin..

hunksz kirjoitti:

"tuulenviemäni"

Tota noin..tarinasi on lastenkirjailijoiden kopiointia lapsille.
Kopioita huonoilta lastenkirjailijoilta.
Mielelläni lämmittelisin sydäntäsi mutta ei...

"Kuumuus oli liikaa myös hyönteisille. Paarmat pyörivät laiturin ympärillä ja tekivät hyökkäyksiä auringon palvojiin."

Teen tuon uusiksi, opiksi sinulle:

"Hikipisaroiden haju sai hyönteisten kiinostuksen heräämään,
Isot Paarmatkin havahtuivat kuumasta."

Eli, koskaan ei selittävää lausetta, vaan aina vihjailevaa.

"Pyry vilkaisi Sankoniemeen ja komensi lapset sisälle"

H.

Lue lisää

Jos kirjoitamme lapsille emme käytä rönsyilevää kieltä vaan yksinkertaisia lauseita.

Viimmeinen lause meni minulta yli hilseen, mutta ymmärsitkö lukemaasi vai kuluiko aikasi lauserakenteisiin ja kieliopillisiin virheisiin?

Olin varautunut kommenttiin, joka ei koskisi itse tarinaa sinänsä vaan kielioppivirheitä ; )

korpikirjailija kirjoitti:

On sulla vuokralaiset ; ) Tuossa rannan kivikkopuutarhassani jota olen hellien paaponut asustaa muurahaisia. Jotenkin ärsyttää, mutta voiko niitä tuhota myrkyillä koska ne ovat monivuotisten kukkasten keskellä kivien alla?

Lue lisää

On jotain ainetta olemassa jota kun laittaa sinne pesän lähelle niin ne kuljettaa jaloissaan sinne pesään. Se ei ilmeisesti vaikuta heti.
Mulla on vaan tossa keittiössä ollut toi keittiö ajax, kun huomasin kerran että tappaa ne heti paikoilleen. Enkä sitäkään tietenkään käytä ruokatavaroiden lähellä.
Mutta ikäänkuin tieto menis kuolemasta kun sitten on pitkä aika ettei niitä pyöri missään.

tulisilla kirjoitti:

On jotain ainetta olemassa jota kun laittaa sinne pesän lähelle niin ne kuljettaa jaloissaan sinne pesään. Se ei ilmeisesti vaikuta heti.
Mulla on vaan tossa keittiössä ollut toi keittiö ajax, kun huomasin kerran että tappaa ne heti paikoilleen. Enkä sitäkään tietenkään käytä ruokatavaroiden lähellä.
Mutta ikäänkuin tieto menis kuolemasta kun sitten on pitkä aika ettei niitä pyöri missään.

Lue lisää

Sumuttelehan ihan surutta, olisiko parivuotta kun tää tapeltiin samoista murkuista. Taloyhtiöstä myrkytettiin seinänvierustoja myöten ja neito kattistakaan ei voinut päästää viikkoihin tuohon terassille, ennenkuin satoi tosi rankasti.

Kaverini oli mieltä, et jostain ´halvalla´ saatua maata on käytetty pihantekoon..eikä oltu käsitelty asianmukaisesti. Samainen firmahan meni konkkaan tän rakennusprojektin jälkeen. Nyt on parsittu monia kohtia vuosien saatossa.

meeriamanda kirjoitti:

Sumuttelehan ihan surutta, olisiko parivuotta kun tää tapeltiin samoista murkuista. Taloyhtiöstä myrkytettiin seinänvierustoja myöten ja neito kattistakaan ei voinut päästää viikkoihin tuohon terassille, ennenkuin satoi tosi rankasti.

Kaverini oli mieltä, et jostain ´halvalla´ saatua maata on käytetty pihantekoon..eikä oltu käsitelty asianmukaisesti. Samainen firmahan meni konkkaan tän rakennusprojektin jälkeen. Nyt on parsittu monia kohtia vuosien saatossa.

Lue lisää

Ei uskois että olen ötökkäfani kun näitä tänne kirjoittelen.
Mutta jotain rajaa munkin kohdalla on siinä ketä kaikkia suojelen keittöni kohdalla.
kun tilaa luonnossa täälläkin on vaikka muille jakaa.

Muuten tykkään katella tuolla metsässä ja pihalla noitten ökkömönkiäisten menoa.

tulisilla kirjoitti:

Ei uskois että olen ötökkäfani kun näitä tänne kirjoittelen.
Mutta jotain rajaa munkin kohdalla on siinä ketä kaikkia suojelen keittöni kohdalla.
kun tilaa luonnossa täälläkin on vaikka muille jakaa.

Muuten tykkään katella tuolla metsässä ja pihalla noitten ökkömönkiäisten menoa.

Lue lisää

Työmuurahaiset joilla on pesät lahon kannon, puun ym suojassa pitävät käärmeet loitolla, joten en niitä myrkyttäisi. Mauriaiset ja keltaiset muurahaisten sukuun kuuluvat aiheuttavat harmia talojen rakenteissa ja lisääntyvät todella nopeasti. Ns sokerimuurahaisen lempipaikkoja ovat ruokatarvike kaapit. Paras on katsoa ensin googlesta mikä lajike on hyödyllinen ja mikä haitallinen ennekuin alkaa myrkytyshommat.

Suvi on kaikkien ötököiden lempiaikaa, lissäntyvät niin nopeasti, kyllä pakkaset sitten ajavat ne maanrakoon.

Kivoja kertomuksia luonnon ilmiöistä. Oli kiva avata kone ja lukea positiivista ketjua. Kiitos ; )

Pihapiirissäni asusto viime kesänä metsähiirirouva, isosta masusta päätellen se oli raskaana. Eräänä päivänä portilleni ilmestyi punainen kissa ja himoitsi tontilleni. Minulle heräsi suojeluvaisto pientä piipertäjää kohtaan vaikka en minä hiiriä sisätiloihin halua. Ajoin kissan pois ja pidin puhuttelun, tälle tontille ei sinulla ole asiaa.

Talviaikaan metsähiiriä vierailee sisätiloissa, mutta viimevuosina vähemmän. olisikos syynä, että niementuntumassa on pysyvää asutusta, tiedä häntä.

Joinakin vuosina muistan, että hiiriä oli runsaasti. Siiliäkin oli mökin tuntumassa alkuvuosina, mutta ei enää.

Löysin viime kesänä metsämansikoita vajan kupeesta. Olen nyt tarkkailuut lehdistöä ja näyttää, että saan nauttia niistä tänäkin vuonna.

Kun aikoinaan vilkas ja aikaansaapa esikoiseni otti festarikännit hän kertoi heränneensä itikkapuskasta. Oli muutaman päivän punaisia paukamia täynnä, vaan oppi, että telttaan kannattaa kömpiä keinolla millä hyvänsä ; )

Kerran kävellessäni saunalta pirttiin, kompastuin. Kompastumiselle löytyi syy. Löysin neliapilan. Otin sen varovasti kätteeni ja sydämessä sykähti se tuo onnea. Niin se toikin esikoiselleni.

Neliapila on päiväkirjani välissä. Luen tarinaa siitä aina kun ikävä iskee, maailmalle lentänyttä poikaani.

Meillä oli lapsuudenkodissani usein lintuja lemmikkinämme. Äitini osti jopa kuvan Gallen Gallelan maalauksesta -poika ja varis- . Se oli äidin mielesta kuin valokuva nuoremasta veljeni ja hänen elätti-variksestaan.