Hankala tilanne. Olen ollut jo jonkun aikaa ihastunut mieheen, jota näen harvakseltaan työympäristössä. Yleensä teen rohkeasti aloitteen, jos olen todella kiinnostunut jostain. Mutta epäilen, että mies on varattu. (Hänen käytöksensä kuitenkin on joskus hyvinkin ristiriitaista, tai sitten omassa päässäni kuvittelen kaiken) Olen yrittänyt unohtaa tunteeni mutta en vain pääse niistä millään yli. Pitäisikö vain kertoa hänelle, että olen vähän ihastunut, en halua ahdistaa tai mtn ja toivon että näin voisin jatkaa elämääni ja päästä eroon siitä tunteesta jonka kyseinen henkilö aiheuttaa... Tuntuu että sekoan jos en tee asialle mitään.
Kannattaako kertoa?
´´````´´
7874
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
No jos asia vaivaa sinua, niin kerro ihmeessä. Enemmän vituttaa, jos jää kertomatta.
Mulla on ihan sama tilanne kuin aloittajalla!
En vain saa tehtyä sitä aloitetta, vaikka suunnitteilla onkin. Kai mietin liikaa sitä, kuinka kiusallista häneen olisi sitten jatkossa törmätä työympyröissä, jos hän ei olekaan kiinnostunut...
no kerroppa tuo maintisemasi ristiriitaisuus, niin voidaan yhdessä analysoida.
Ainahan voi sanoa miehelle, että "jos aiot pyytää minua kahville, niin voin kenties harkita asiaa". :-) Ei kato tartte paljastaa omia tunteitaan.
En minä suosittele suoraan sanomaan että olet ihastunut.
Mielestäni se asettaa molemmat aika kiusalliseen tilanteeseen.
Toisaalta jos kyselet että onko hän varattu, pyydät kahville jne. paljastamatta tunteistasi niin silloinhan kiinnostus voi olla pinnallisempaa ja "viattomamapaa".
Näin toistakaan ei jää vaivaamaan että jollakin on tunteita häntä kohtaan.
noh tuntuu että yrittää saada keskustelua aikaiseksi. Aluksi vaikutti siltä että törmään häneen joka paikassa. Jos en ole huomioinut, hakeutuu lähelle useamman kerran, jotta varmasti huomaan hänet. On yksin jotenkin vaivaantunut seurassani, alkaa puhumaan outoja tai keskittyminen muuhun tekemiseen herpaantuu yms. Toisaalta ei usein meinaa yhtään katsoa silmiin, joskus taas on ollut vähän liiankin pitkä katsekontakti. Huomaa pitkänkin matkan päästä minut, mutta saattaakin lähteä ns. karkuun. (onko huomannut ihastumiseni ja se häntä ahdistaa?) Aina kuitenkin kohdatessamme hymyilee ja on todella ystävällinen.
Hänen työkaverinsa välillä katsovat ja virnuilevat mulle oudosti, ehkä vaan pilkkaavat jos ovat sitten huomanneet tämän ihastumiseni :(
Nojoo, olin alunperin aatellu että jos häntä pyytäisin kahville tmv. mutta koska pahoin pelkään hänen olevan varattu ja jotenkin ajattelen että ei se kuitenkaan ole kiinnostunut jne. Mietin sitä, että nolaanko itseni täysin ( alkaisiko juorut liikkua yms.), jos jotain tälle miehelle ehdottaisin?
Kysyhän vain rohkeasti sitä "varaus" tilannetta tai sitten vain heität jotain kahville lähdöstä. Ihan suoraan en tuota ihastumista lähtisi paljastamaan. Mikäli kaveri on ymmärtävää sorttia, niin ei tuollaisesta jutut/juorut lähde liikkeelle. Harvoinpa sitä toista haluaa ikävään valoon saattaa, jos vielä samoissa työympyröissä liikkuu. Tuo tilanteesi kyllä kuulostaa tutulta, joten ymmärrän kyllä mitä kaikenlaista päässä voi pyöriä :)
Tosiaan kannattaa selvittää ihan ensin se onko se mies varattu vai ei. Sitten kun olet sen asian hoitanut, niin voi rueta miettimään kahvitteluja yms, jos se mies on vapaa :) Sit jos tulee se tilanne, että päädytte kahvikupposelle, niin älä jätä kertomatta sitä mitä miestä kohtaan tunnet. Kuten jo tuolla joku muukin sanoi, että se harmittaa sitten enemmän, jos jättää kertomatta :)