"Kuljen kuin pikkupoika, tuijotan kenkiäni tai katua.
Ei ollut prinssiä, ei prinsessaa, ei ollut kaunista satua,
vaan katua"
Ei ollut prinssiä, ei prinsessaa, ei ollut kaunista satua,
vaan katua"
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
vaan katumus mustan puhuva.
metsäläinen katsoo aina mihin astuu, myös tasasella kadulla
Sanat on tosin "loveen langennut" biisistä.
"Se kukka kuoli ja Takkutukan kyyneliin
hukkui Heikko-Peikko
Niin se vain menee, ei aina käykään niin,
kuten toivoi Rukka, pikku takkutukka"
Voi tota Heikkopeikkoa mikä kohtalo.
Vain epävarmat ja heikon itsetunnon omaavat katsovat maata ja kenkiään puhuessaan ihmisille, koska pelkäävät ottaa katsekontaktia. Minkäs ihminen itselleen mahtaa.
Tämän biisin olen kuunnellut varmaan sata kertaa viime aikoina.
On vaan niin valtavan kova ikävä, eikä se mene koskaan pois.
Etpä ole ainoa ikäväsi kanssa.