Viimeksi Kreikka sai potkut rahaliitosta 104 vuotta sitten
(Talouselämä)
Jos Kreikka lähtisi eurosta, se ei olisi maalle ensimmäinen kerta. Kreikalla on kokemusta rahaliitoista lähtemisestä, muistuttaa The New York Times.
Vuonna 1908 Kreikka jätti latinalaisen valuuttaunionin, jonka perustajajäseniin kuuluivat Ranska, Italia, Belgia ja Sveitsi.
Lehti kertoo, että päätös Kreikan pudottamisesta pois rahaliitosta tuli väistämättömäksi sen jälkeen kun paljastui, että Kreikka oli väärentänyt jälleen talouslukujaan ja että maan talous kärsi kroonisesta heikkoudesta.
Kreikka kuitenkin pääsi takaisin rahaliittoon vuonna 1910.
Latinalainen rahaliitto kesti vuodet 1865-1927, aika paljon pidempään siis kuin euro on kestänyt.
The New York Times kirjoittaa, että historia on täynnä esimerkkejä ongelmiin ajautuneita ja lopulta hajonneista valuuttaliitoista ja -järjestelmistä.
Yksi historian opettavainen esimerkki on Saksan yhdistyminen reilut 20 vuotta sitten. Tapaus opetti, että yhtenäisen valuutta-alueen luominen voi kestää vuosikymmeniä, edellyttää suurta muuttoliikettä ja miljardien suuruisia tulonsiirtoja. Ja tämä oli sentään alueella, jossa kaikki puhuivat samaa kieltä ja saivat liikkua vapaasti.
Lehden haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että historian valossa näyttää siltä, että Kreikan eurovelat pitäisi "drakmatisoida" - ja että Kreikan kannattaisi lähteä valuuttaliitosta ennemmin kuin myöhemmin. Mitä pidempään kituutus jatkuu, sitä kalliimmaksi se käy kaikille.
Asiantuntijat sanoivat myös, että jos valuuttaliittoon ei sisälly myös keskitettyä taloudellista valtaa, lopputulos muistuttaa pikemmin Neuvostoliittoa kuin Yhdysvaltoja.
(Talouselämä)
Jos Kreikka lähtisi eurosta, se ei olisi maalle ensimmäinen kerta. Kreikalla on kokemusta rahaliitoista lähtemisestä, muistuttaa The New York Times.
Vuonna 1908 Kreikka jätti latinalaisen valuuttaunionin, jonka perustajajäseniin kuuluivat Ranska, Italia, Belgia ja Sveitsi.
Lehti kertoo, että päätös Kreikan pudottamisesta pois rahaliitosta tuli väistämättömäksi sen jälkeen kun paljastui, että Kreikka oli väärentänyt jälleen talouslukujaan ja että maan talous kärsi kroonisesta heikkoudesta.
Kreikka kuitenkin pääsi takaisin rahaliittoon vuonna 1910.
Latinalainen rahaliitto kesti vuodet 1865-1927, aika paljon pidempään siis kuin euro on kestänyt.
The New York Times kirjoittaa, että historia on täynnä esimerkkejä ongelmiin ajautuneita ja lopulta hajonneista valuuttaliitoista ja -järjestelmistä.
Yksi historian opettavainen esimerkki on Saksan yhdistyminen reilut 20 vuotta sitten. Tapaus opetti, että yhtenäisen valuutta-alueen luominen voi kestää vuosikymmeniä, edellyttää suurta muuttoliikettä ja miljardien suuruisia tulonsiirtoja. Ja tämä oli sentään alueella, jossa kaikki puhuivat samaa kieltä ja saivat liikkua vapaasti.
Lehden haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että historian valossa näyttää siltä, että Kreikan eurovelat pitäisi "drakmatisoida" - ja että Kreikan kannattaisi lähteä valuuttaliitosta ennemmin kuin myöhemmin. Mitä pidempään kituutus jatkuu, sitä kalliimmaksi se käy kaikille.
Asiantuntijat sanoivat myös, että jos valuuttaliittoon ei sisälly myös keskitettyä taloudellista valtaa, lopputulos muistuttaa pikemmin Neuvostoliittoa kuin Yhdysvaltoja.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen uskoo epäoikeudenmukaisen verotuksen olevan Kreikan talousongelmien takana.
”Sellainen maa, jossa rikkaat eivät maksa veroja lainkaan ja pääsevät pälkähästä koko sopeutuksesta, ja sitten pieni- ja keskituloisten verotusta nostetaan, kokevat tämän äärimmäisen epäoikeudenmukaisena”, Liikanen sanoi Ylen A-studion haastattelussa.
Toinen Kreikan ongelma on harmaa talous, jonka osuus bkt:sta on jopa kymmeniä prosentteja.
Onko Suomi Kreikan tiellä...
Kokoomusjohtajien (Katainen ja Zyskowitch) mukaan Suomessa rikkaita on liian vähän verotettavaksi. Niinpä veroasteikon progressio loppuukin 68.200 euroon, jonka ylittävästä osasta vero-% = 30,0 %.
Kun konaisveroastetta tarkastelleen huomioiden matalasti verotut pääomatulot, niin suurituloiset maksavat jopa vähemmän veroa kuin keskituloiset.
Vuosittaisten verotukien (lähes 20 miljardia euroa) lisäksi rikkaiden 0-veroja on lisätty tai verotus kokonaan poistettu esim. varallisuusveron osalta. Porvarihallitus yritti poistaa rikkaiden perillisiltä (maatalousyrittäjät ja yritysten omistajat) perintöveron kokonaan, mutta se ei onnistunut perustuslain vastaisena.
Tulojen ja varallisuuden perusteella maksuunpantujen verojen osuus on laskenut.
Valtion tulovero, varallisuusvero sekä
valtion osuus yhteisöverosta milj. €
vuonna 1990 yht. 7.045 milj. €
vuonna 1995 yht. 6.839
vuonna 2000 yht. 13.312
vuonna 2005 yht. 12.421
vuonna 2009 yht. 9.504
Kun verokertymä ei riitä (kokoomuksen mukaan rikkaita on liian vähän verotettavaksi) on otettu velkaa ulkomailta hyvinvointipalveluihin, Valtion velan korko on tänä vuonna 2,18 miljardia euroa, 13 % enemmän kuin viime vuonna.
Pitäisikö Suomessa verotus palauttaa vuoden 2000 tasolle ja kerätä veroja myös rikkailta varallisuusveroina sekä yrityksiltä yhteisöveroina. Nykyään yritykset maksavat vähemmän veroja kuin mitä saavat tukiaisia ja veroetuja yhteensä.
Siitä huolimatta kokoomus vaatii yhteisöveron alentamista 4 prosentilla.
Kreikan tiellä ollaan
Myöskään Kreikassa rikkaat eivät ole maksaneet veroja. Onkohan myös Kreikassa ollut rikkaita liian vähän verotettavaksi? Kun Kreikka on talouskurimuksessa ja Kreikan rikkaat pelkäävät Dragman takaisin tuloa, ovat he siirtäneet verottamatta jääneet rikkautensa pois Kreikan taloutta hyödyttämästä. Niinpä Kreikan teollisuus on romahtanut.
Kreikan ongelmana on "harmaa talous"
Harmaa talous on kasvanut myös Suomessa suotuisasti. Hallitusneuvotteluita vuoti julkisuuteen neuvottelumuistio, jonka mukaan kokoomus ja ruotsalainen kansanpuolue vastustivat harmaan talouden monia tiukennuksia.
Kreikan tiellä Suomessa ollaan myös harmaan talouden kitkemisessä. Ei ole onnistunut Suomessakaan. Yrityksissä ja pienyrittäjinä on yhä enemmän ulkomaista työvoimaa - eikä veroja maksella.