Minua on jo monta vuotta ihmetyttänyt se, kun yksi tuttu ihminen väittää, että hänen naapurinsa kommentoivat hänen asioitaan, vaikka minusta eivät kommentoi, vaan puhuvat omista asioistaan omilla pihoillaan. Hän väittää kuulevansa, miten naapurit puhuvat hänen tekemisistään, kun hän on vaikkapa haravoimassa lehtiä pihamaalla. Olen huomannut, että naapurit kyllä juttelevat keskenään siellä omalla tontillaan, mutta ei siellä käsittääkseni tämän läheiseni asioita puida.
Tämä hänen taipumuksensa tulkita naapurista kuuluvat keskustelut häneen itseensä liittyviksi voi tietysti olla ihan tavallista neuroottisuutta ja huonoa itsetuntoa, mutta jotenkin se ärsyttää ja huolestuttaa minua. Missä menee raja väärin kuulemisen ja ääniharhojen välillä?
Tämä hänen taipumuksensa tulkita naapurista kuuluvat keskustelut häneen itseensä liittyviksi voi tietysti olla ihan tavallista neuroottisuutta ja huonoa itsetuntoa, mutta jotenkin se ärsyttää ja huolestuttaa minua. Missä menee raja väärin kuulemisen ja ääniharhojen välillä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ongelmahan on siinä, että kyseinen ihminen ei todennäköisesti itse tajua.
Ei niitä juttuja tarvitse kuunnella, voi vaihtaa puheenaiheitta. Tai olle käymättä.
Jos vaikuttaa vakavalta, niin sitten pitää yrittää houkutella terveyskeskukseen jollain verukkeella.
Ei se psykoottiselta vaikuta, että ei sillä tavalla vakavaa. Taitaa olla vain huono itsetunto yhdistettynä epäluuloiseen persoonallisuuteen ja vilkkaaseen mielikuvitukseen. Tuli myös mieleen, että onhan hän säännöllisesti tekemisissä erilaisten lääkärien kanssa esimerkiksi selkävaivojen ja muitten terveysjuttujen takia, että kai ne huomaisivat siellä, jos olisi jotain mielenterveyspuolen ongelmaa.
rautaseppo, vanhempi ihminen ja vv ovat sama tyyppi. Se ei osaa muuta. se uskoo olevansa älykäs ja virheetön.
Tuossa saattaa olla kyse harhaluuloisuudesta, joka on saanut alkunsa esim. jostain asiasta, jonka hän on kuullut tai tulkinnut väärällä tavalla ja lähtenyt sitten itse omassa ajatusmaailmassaan rakentamaan yhteyksiä kaiken muunkin ympärillään tapahtuvan ja oman itsensä välille ja jo pelkkä naapureiden näkeminen saa omat harhaluuloiset assosiaatiot liikkeelle.
Jos vähänkään epäilet, että kyseessä voisi olla harhaluuloisuushäiriö kannattaa yrittää ohjata hänet hakemaan ulkopuolista keskusteluapua epäilemänsä asian selvittämiseksi mahdollisimman pian, niin harhoista eroon pääseminen on helpompaa kuin jos harhaluulot pääsevät juurtumaan syvään.
Harhaluuloinen ei yleensä usko eri mieltä olevia läheisiään, vaan alkaa helposti epäillä, että myös he ovat juonessa mukana. Sen vuoksi ulkopuolinen keskusteluapu ja mahdollisesti myös tilapäinen lääkitys ovat tarpeen.
Harhaluuloisuus on sikäli hankala, että kyseinen henkilö itse uskoo täysin harhaansa eikä epäile yhtään sen todenperäisyyttä, silti hän voi muuten olla täysin normaali ja työkykyinen.
Harhaluuloista löytyy tietoa mm. terveyskirjastosta http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00372