Hei
Olen jäänyt pois työelämästä jouluussa 2008 masennuksen ja syömishäiriön vuoksi. Tuosta lähtien lääkäri on kirjoittanut 1 v kuntoutustuki lausuntoja Kelaan jotka ovat kaikki menneet läpi välittömästi. Olen hoitoneuvotteluissa kertonut täysin rehellisesti että minulla ei ole pienintäkään aikomusta palata työ tai koulu elämään. Ainoa asia mihin tähtään on eläke. Lääkäri on ollut kanssani samaa mieltä ja ymmärtää tilanteeni. Viimeisimmän hoitoneuvottelun jälkeen joka oli 21.5 lääkäri sanoi että hän kirjoittaa kelaan lausunnon jossa hän suosittaa sairasloman jatkamista vuodella. Lupasi kuitenkin kirjoittaa lääkärinlausuntoon että potilas eli minä toivon pääseväni kokonaan eläkkeelle eli niin sanottua "toistaiseksi" päätöstä. Olen kuitenkin 100 % varma että kela ei ota kuuleviin korviin minun toivetta vaan uskoo vain ja ainostaan lääkäriä eli täytyy vainn tyytyä siihen että että sairaloma jatkuu vain vuodella. Unohdin ihan mainita että olen 27 v ja vielä sen verran että silloin joulukuussa 2008 kun jäin pois työelämästä niin kelasta tullut raha näkyi tilillä kuntoutustukena mutta nykyään raha tulee kelasta eläke nimellä.
Olen jäänyt pois työelämästä jouluussa 2008 masennuksen ja syömishäiriön vuoksi. Tuosta lähtien lääkäri on kirjoittanut 1 v kuntoutustuki lausuntoja Kelaan jotka ovat kaikki menneet läpi välittömästi. Olen hoitoneuvotteluissa kertonut täysin rehellisesti että minulla ei ole pienintäkään aikomusta palata työ tai koulu elämään. Ainoa asia mihin tähtään on eläke. Lääkäri on ollut kanssani samaa mieltä ja ymmärtää tilanteeni. Viimeisimmän hoitoneuvottelun jälkeen joka oli 21.5 lääkäri sanoi että hän kirjoittaa kelaan lausunnon jossa hän suosittaa sairasloman jatkamista vuodella. Lupasi kuitenkin kirjoittaa lääkärinlausuntoon että potilas eli minä toivon pääseväni kokonaan eläkkeelle eli niin sanottua "toistaiseksi" päätöstä. Olen kuitenkin 100 % varma että kela ei ota kuuleviin korviin minun toivetta vaan uskoo vain ja ainostaan lääkäriä eli täytyy vainn tyytyä siihen että että sairaloma jatkuu vain vuodella. Unohdin ihan mainita että olen 27 v ja vielä sen verran että silloin joulukuussa 2008 kun jäin pois työelämästä niin kelasta tullut raha näkyi tilillä kuntoutustukena mutta nykyään raha tulee kelasta eläke nimellä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Vaikutat aika pirteältä ja ns 'selväjärkiseltä', että olisit todellakin eläkekunnossa?
Ei millään pahalla mutta kuinka kukaan voi tehdä pelkän kirjoituksen perusteella niin pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä että ihminen on pirteä ja "selväjärkinen" kuten sinä asian ilmaisit ?
Mielestäni ei kannata noin nuorena vajottaa itseään masentuneeksi loppuelämäksi. Ei muuta kuin taistelemaan terveyden puolesta. Voit etsiä vaihtoehtoisia hoitoja ja melko varmasti pääset parempaan kuntoon. Vai onko sinulla lisäsairautena esim syöpä?
Vaihtoehtohoitoja löytyy niin paljon ja hyviäkin, että kannattaa sukeltaa terveyden saralla uusille vesille. Itse lopetin masislääkkeen käytön ja voin paremmin. Saa nyt nähdä sitten kuin pitkään pystyn olemaan ilman. Käytin pienellä annoksella Remeronia uneen. Auttoi kyllä hyvin uneen. Irrottauduin melatoniinillä siitä pois ja yhtään unetonta yötä en ole viettänyt irrottautuessani. Tuo tapahtui huhtikuussa. Sittemmin olen käyttänyt myös regulaattia ja on kyllä erinomaisesti unta antava. Voisit lähteä kokeilemaan ihan muuta. Sitä paitsi tuo melatoniini virkistää myös, siis tarkoitan illalla unettaa ja seuraavana päivänä on virkeä. Mieskin huomasi, että olen luonnollisempi ja paremman näköinen ilman remeronia. No, hohhoi ihmettelin, että jos muutkin ovat huomanneet aiemmin mun olevan jotenkin erilainen käyttäessäni remeronia. Niin ja töissä olin remeronin aikanakin, mutta jäin työttömäksi ja ei tarvi samalla tavalla varustautua heräilemään ja siten helpompi varmaan oli remeronista irrottautuakin. Lisäksi käytän muuten armous thyroidia, kilpirauhasen vajaatoimintaan. Voi olla, että sullakin on jotain vajaatoimintaa. Sitä ei tavalliset lääkärit osaa edes oikein hoitaa ja lievillä kohonneilla arvoilla eivät todellakaan ala millekään. Jos on kylmä, hiukset hauraat, hiuksia lähtee, kynnet hauraat, paineen tunne rinnassa tai kurkussa yms, niin voi olla kilppariongelma.
Piti olla armour thyroidia ei armous thyroidia.
Voi voi...
MIten olisi kuntoutustutkimus?
Mitä hoitoa ja kuntoutusta sinulla on tai on ollut?
Ei ole pysyvälle eläkkeelle kovin helposti pääsyä tuolla diagnoosilla ja iällä.
Minulla ei ole ollut koskaan minkäänlaista lääkitystä masennukseeni eikä minulle ole sellaista edes ehdotettu enkä sellaista edes huolisi. Lääkitys ei ole mikään pysyvä ja järkevä ratkaisu mielenterveyden ongelmiin. Ainoa hoito jos sitä siksi voi sanoa on max 2 x kuukaudessa noin 45 min keskustelutuokio sairaanjoitajan vastaanotolla mielenterveyskeskuksessa. Olen tosiaan 27 vuotias mutta uskon vahvasti että tulen saamaan niin sanotun toistaiseksi päätöksen kelasta 1-2 vuoden sisään. Siihen tähtään koska tiedän sen olevan minun kannalta järkevin ratkaisu.
Sorry vaan, mutta ei noilla eväillä.
Ensinnäkin Kela ja työeläkeyhtiöt edellyttävät ainakin lääkekokeiluja ja toiseksi kaksi kertaa kuussa keskustelut sairaanhoitajana kanssa eivät ole psykoterapiaa vaan kekusteluapua.
JOten kannattaa nyt hakeutua ensin kuntoutustutkimukseen.
Miksiköhän eläke on sinulle järkevin ratkaisu?
Äkkiseltään minäkin sulle sanoisin, että älä sitten vaan pety, jollet eläkettä saakaan. Kirjoitat aika niukasti siitä puolesta, miten elämässä pärjäilet yleensäkin... Mutta se minunkin, kuten aiemmin joku kirjoitti, mieleen tulee, että sinua ns. yritetään kuitenkin kuntouttaa. Kyllähän siis sinä nykyisillä hoidoilla yms. avuilla eteenpäin kuntoutumisessa pääset, mitä Kela varmaankin tulee odottamaan. Olen ihan maallikko syömishäiriöasiassa, mutta eikö nyt varsinkin siinä yleensä viimeistään ikääntyessä jokin muutos parempaan tapahdu, vaikkakin apujen varassa, mutta kuitenkin. Sekä masennuksessa että syömishäiriössä muutos parempaan on käsittääkseni mahdollista sentäs, ja siksi epäilen eläkkeen saamistasi. (En tunne todellakaan asiaa, mutta kirjoitin mu-tu-ajatukseni.)
täällä myös sitä, miten sinulle ei ole tarjottu mitään kunnollista kuntoutusta eli ts. psykoterapiaa, kun olet kuitenkin niin monta vuotta sairastanut? (Vai oletko ollut niin sairas, että psykoterapiaa ei ole koettu ajankohtaiseksi, jollain toki voi olla näinkin.) Tai niitä lääkkeitä, koska auttavat nykyisin myös mahdollisesti syömishäiriöihin, tosin eivät toki läheskään aina. Miksi et edes kokeilisi, vaan tyrmäät samoin tein? Voihan ne aina lopettaa, jos olo muuttuu vain kehnommaksi.
Ihmetys osin siitäkin syystä, koska itselleni suositeltiin 2 psykologikäynnin jälkeen psykoterapiaa ja kuulemma saan 100% varmuudella Kelan tuen (minua on tyynnytelty, koska olin huolissani etten saakaan), aion myös todellakin ottaa avun vastaan. Siksi tuntuu oudolta, että ylipäätään on mahdollista olla 2008 vuodesta asti kuntoutustuella, mutta mitään ei tarjota? Oletko vaatinut saada parempaa apua, koska se keskusteluapu ei näemmä tuota minkäänlaista tulosta? Kannattaa vaatia, koska kyseessä on koko elämäsi suunta. Vaikka et koskaan enää palaisi työelämään, psykoterapia olisi terveydellesi varmasti kullanarvoista, jollet ole päättänyt kokonaan luovuttaa.
verran, että samaa mieltähän varmasti kaikki ovat siitä, että lääkkeet eivät ole mikään pysyvä vastaus ja ratkaisu mielen ongelmiin. Jos hoitavat tahot toimivat ammattimaisesti, hekin ovat sitä mieltä, että lääkkeillä autetaan tilanne eteenpäin niin, että selviytyy vähän paremmaksi, jotta niitä ongelmia olisi mahdollista ratkoa terapian ja muiden keinojen avulla.
Tiedoksi; että eläkkeen saaminen noilla tiedoilla on äärimmäisen vaikeaa. Se, että olisi ollut joku sairaus esim. skitsofrenia jo nuoresta lähtien on asia erikseen. Luultavasti joudut kuntoutustutkimukseen lähivuosina. Aurinkoista kesää!!
Vielä 5-10 vuotta kuntoutustuella, sitten katsotaan taas. Näin se menee.