nyt kun aurinko alkaa lämmittämään niin tulee miettineeksi kaikenlaista, esim. miten säilyttää koko kesän nyt mukavan viileältä tuntuva lattia. lattiassa on vesikiertoinen lämmitys, voisiko samaa käyttää pienimuotoiseen viilennykseen?
lattiaviilennys
viilennystä etsiväm
25
4675
Vastaukset
- Asian selvittänyt
Ei voi. Lattian lämpötila laskee sitä jäähdytettäessä kesän hellekausina etenkin yöaikaan helposti kastepisteen alapuolelle, jolloin lattia kostuu. Jos taas lattiaa jäähdytetään vain vähän, ei jäähdytysteho ole kummoinen. Jäähdytystä ohjaamassa pitäisi vielä olla kastepisteautomatiikka, joka pitää lattian lämpötilan aina kulloisenkin kastepistelämpötilan yläpuolella.
Lisäksi märkätilojen lattioita pitää kesälläkin mieluummin lämmittää kuin jäähdyttää, eikä monenkaan talon lämmitysjärjestelmä mahdollista yhtäaikaista lämmitystä ja jäähdytystä.
Yksinkertainen jäähdytys onnistuu sinänsä esimerkiksi kierrättämällä maalämpösysteemin maapiirin nestettä puhallinpattereissa, joissa on kondenssiveden poisto. Sähköä kuluu vain kiertopumpuissa sekä pattereiden puhaltimissa ja jäähdytystehokin on kohtuullinen- Anonyymi
Kostumisongelmaa ei ole. Lattian ja ilman välinen lämpötilaero on niin pieni, että kosteutta ei synny. Viilennysteho on silti hyvä, koska viilentävä pinta-ala on suuri.
- ei valitettavasti
Edellinen vastaus oli hyvä. Vielä semmoinen pointti, että se kylmä ilma jää sinne lattianrajaan ja kuuma on ja pysyy ylhäällä.
- minävaantaas
juuri näin, meillä kierto katki ja lattiat aamuisin todella viileät, laatta siis rossipohjan päällä, ei maanvaraisen. päivällä aurinko tuuppaa sisälle pirun kuumaa, joten aamun mukava 21 vaihtuu epämukavaan 24c. tuloilmaa ei voi säätää painovoimaisessa, koneellisessahan saisi tuon maan viileyden hyödynnettyä edes jollakin tavalla, talteenotto ohitettuna.
taitaa järkevin jäähdytys olla ilmalämpöpumppu?
- 4rfwsrfgetg
Mistä olet asiaa selvittänyt? Kun olet nimittäin väärässä.
- Ehdbdbbd
Laattalattia ilman lattiälämmitystä
- Maakylmää
Jos kaivais vesiputkea takapihan pellolle ja laittais lämmönvaihtimen kautta sen lattialämpöputkiin. Ulos glykoli kiertämään.
Paljonkohan pitäisi olla pukea maassa jotta viilentäisi sen viisi astetta 120m2 talossa. Termostaatti ohjaamaan eli kun on talossa yli 20 niin ulkopiirin kiertovesipumppu lähtis päälle. Talvella hanat kiinni ettei kierrä sitä kautta.
Kaivuri löytyy eli ei tosta hirveät kustannukset tulisi.
Öisin kun on viileää niin EH-80 avaa shunttia. Sit iltapäivällä on talossa kuuma.
Taidan hankkia ilmastoinnin. Hyvinkään Expertiltä CS-UW12GKE 474eur tarjouskupongilla. - Näin meillä
Meillä on kellari ja myös siellä lattialämmiyts. Kesällä talo viilenee mukavasti kun kellarin viileä vettä kierrättää koko taloon.
Toimii teoriassa ja käytännössä.- ei paljon jäähdytä
Itsellä on kaksikerroksinen rinnetalo vesikiertoisella lattialämmityksellä. Kesällä otan lämmöt pois ja pistän kierron kiertämään "hullunkirtoa" siten että vesikiertää koko ajan iv-koneen lämmityspattereiden ja kaikkien lattiapiirien kautta, käytännössä kierto on näin kesällä noin 22-25 asteiseta vettä, eli iv-patterilla ja yläkerran lattialla lähmmitetään kellarin lattiaa.
Eipä se kylmä lattia juuri huonetta viilennä, pitäisi mennä lattialle makoilemana jos haluaisi tuntea jäähdyttävän vaikutuksen.
- Asian selvittänyt
En väitä, ettei lattiaviilennys milloinkaan toimisi, väitän vain, ettei se toimi riittävän tehokkaasti silloin, kun sitä eniten tarvitsisi, eli kun on kunnon helle (> 25 ºC) ja samalla tosi kosteaa (RH > 85 %). Tällainen sää vallitsi viikkoja jokunen vuosi sitten. Lisäksi on otettava huomioon märkätilat, jotka yhtälaisesti viilennettyinä eivät kuivu koskaan. Kondenssivedenpoistolla varustetut, erilliset viilennyksen puhallinpatterit toimisivat aina.
Halukkaat tutustukoot seuraavaan dokumenttiin ja etenkin sen sivun 16 käyrästöön:
http://lampo.danfoss.com/PCMPDF/vb36a120.pdf
Siinä on samalla vihjeitä viilennyksen instrumentointiin.- Näin meillä
Juttusi on höpö höpöä.
Meillä on ollut kesäisin sisällä maksimissaan alle 27 astetta lämmintä (tyypillisesti kesällä alle 25) ja kosteus ei ole ollut sinun mainitsemissasi luvuissa.
Ja on tuo suihkun lattiakin kuivunut ilman lämmitystä.
Vai on Suomessa viikko tolkulla mainitsemiasi kelejä. Eli sataa ja on hellettä yhtä aikaa yötä päivää. Joopa joo. Näin meillä kirjoitti:
Juttusi on höpö höpöä.
Meillä on ollut kesäisin sisällä maksimissaan alle 27 astetta lämmintä (tyypillisesti kesällä alle 25) ja kosteus ei ole ollut sinun mainitsemissasi luvuissa.
Ja on tuo suihkun lattiakin kuivunut ilman lämmitystä.
Vai on Suomessa viikko tolkulla mainitsemiasi kelejä. Eli sataa ja on hellettä yhtä aikaa yötä päivää. Joopa joo.> Meillä on ollut kesäisin sisällä maksimissaan alle 27 astetta lämmintä
Meilläkin oli melkein noin paljon pari kesää sitten (taisi olla 25 mittarissa). Sitten hankin ilmalämpöpumpun ja nyt pystyy jo elämään...
> Ja on tuo suihkun lattiakin kuivunut ilman lämmitystä.
Ei kai kukaan väittänytkään, ettei kuivuisi? Mutta jos siellä on lattiakylmää, niin kuivuu hitaammin tai ei ollenkaan - jos tarpeeksi kylmäksi vetää.
Itse en jaksa uskoa kondenssiongelmaan tuossa. Lattiallehan riittäisi joku 20 asteen lämpötila. Ongelma pikemminkin siinä, että epämukava se olisi. Lattiat saavat olla saman lämpöiset minusta niin kesällä kuin talvellakin, kuten koko muu kämppäkin. Onneksi on ilppi tasaamassa lämpötilaeroja. Pitäisi varmaan asentaa vielä toinen... :)- hottis laiitia
The_Rat kirjoitti:
> Meillä on ollut kesäisin sisällä maksimissaan alle 27 astetta lämmintä
Meilläkin oli melkein noin paljon pari kesää sitten (taisi olla 25 mittarissa). Sitten hankin ilmalämpöpumpun ja nyt pystyy jo elämään...
> Ja on tuo suihkun lattiakin kuivunut ilman lämmitystä.
Ei kai kukaan väittänytkään, ettei kuivuisi? Mutta jos siellä on lattiakylmää, niin kuivuu hitaammin tai ei ollenkaan - jos tarpeeksi kylmäksi vetää.
Itse en jaksa uskoa kondenssiongelmaan tuossa. Lattiallehan riittäisi joku 20 asteen lämpötila. Ongelma pikemminkin siinä, että epämukava se olisi. Lattiat saavat olla saman lämpöiset minusta niin kesällä kuin talvellakin, kuten koko muu kämppäkin. Onneksi on ilppi tasaamassa lämpötilaeroja. Pitäisi varmaan asentaa vielä toinen... :)tuota...onhan tää lattiaviilennys ollut jo jonkin aikaa ihan kaupallinen tuote ainakin Uponirilla taitaa olla jo myös muillakin...
- Näin meillä
The_Rat kirjoitti:
> Meillä on ollut kesäisin sisällä maksimissaan alle 27 astetta lämmintä
Meilläkin oli melkein noin paljon pari kesää sitten (taisi olla 25 mittarissa). Sitten hankin ilmalämpöpumpun ja nyt pystyy jo elämään...
> Ja on tuo suihkun lattiakin kuivunut ilman lämmitystä.
Ei kai kukaan väittänytkään, ettei kuivuisi? Mutta jos siellä on lattiakylmää, niin kuivuu hitaammin tai ei ollenkaan - jos tarpeeksi kylmäksi vetää.
Itse en jaksa uskoa kondenssiongelmaan tuossa. Lattiallehan riittäisi joku 20 asteen lämpötila. Ongelma pikemminkin siinä, että epämukava se olisi. Lattiat saavat olla saman lämpöiset minusta niin kesällä kuin talvellakin, kuten koko muu kämppäkin. Onneksi on ilppi tasaamassa lämpötilaeroja. Pitäisi varmaan asentaa vielä toinen... :)"Meilläkin oli melkein noin paljon pari kesää sitten (taisi olla 25 mittarissa). Sitten hankin ilmalämpöpumpun ja nyt pystyy jo elämään..."
Mielenkiintoista. Meillä hallitus ei halua, että menee alle 24,5 astetta mihinkään aikaan vuodesta. Teikäläisellä sitten taasen elämisen raja on 25 astetta. Näin se ihmisen biologinen ikkuna on kaventunut. :)
"Lisäksi on otettava huomioon märkätilat, jotka yhtäläisesti viilennettyinä eivät kuivu koskaan."
"Ei kai kukaan väittänytkään, ettei kuivuisi?"
Taitaa sitten vain meikäläisellä olla äidinkieli kateissa. :)
"Itse en jaksa uskoa kondenssiongelmaan tuossa. Lattiallehan riittäisi joku 20 asteen lämpötila."
Jos meillä riittää 30 asteinen vesi pitämään talon 24 asteisena, eli kuuden asteen lämpötilaerolla saavutetaan 54 asteen nosto -30 asteessa, niin menisikö vastavasti toiseen suuntaan. 20 astetta lattioihin ja sisällä 26 ja ulkona 80 astetta.
Tuossa oletettu, että lattiasta lämpötila ei säteile huonetilaan, vaan johtuu,minä se suurimmaksi osaksi tekeekin.
"Onneksi on ilppi tasaamassa lämpötilaeroja. "
Ennen oli takka joka loimusi yhdesta pisteestä. Sitten keksittiin laittaa patterit ikkunoiden alle, jotta saataisiin veto pois ja tasainen lämpötilaero. Tästä tasaisuutta vietiin eteenpäin ja lämmitettiin lattiaa. Sitten tuli kuitenkin nykyihminen. Patterit pois ikkunoiden alta, lattiasta lämpö pois ja lämmönjako yhteen pisteeseen. Sama asia kuin takan päällä puhallin. Oli tuo ihminen aikoinaan tyhmä kun viritteli välillä lämpöä ikkunoiden alle ja lattioihin epätasaisesti. Huomannet pienen sarkastisuuden kirjoituksessa? Näin meillä kirjoitti:
"Meilläkin oli melkein noin paljon pari kesää sitten (taisi olla 25 mittarissa). Sitten hankin ilmalämpöpumpun ja nyt pystyy jo elämään..."
Mielenkiintoista. Meillä hallitus ei halua, että menee alle 24,5 astetta mihinkään aikaan vuodesta. Teikäläisellä sitten taasen elämisen raja on 25 astetta. Näin se ihmisen biologinen ikkuna on kaventunut. :)
"Lisäksi on otettava huomioon märkätilat, jotka yhtäläisesti viilennettyinä eivät kuivu koskaan."
"Ei kai kukaan väittänytkään, ettei kuivuisi?"
Taitaa sitten vain meikäläisellä olla äidinkieli kateissa. :)
"Itse en jaksa uskoa kondenssiongelmaan tuossa. Lattiallehan riittäisi joku 20 asteen lämpötila."
Jos meillä riittää 30 asteinen vesi pitämään talon 24 asteisena, eli kuuden asteen lämpötilaerolla saavutetaan 54 asteen nosto -30 asteessa, niin menisikö vastavasti toiseen suuntaan. 20 astetta lattioihin ja sisällä 26 ja ulkona 80 astetta.
Tuossa oletettu, että lattiasta lämpötila ei säteile huonetilaan, vaan johtuu,minä se suurimmaksi osaksi tekeekin.
"Onneksi on ilppi tasaamassa lämpötilaeroja. "
Ennen oli takka joka loimusi yhdesta pisteestä. Sitten keksittiin laittaa patterit ikkunoiden alle, jotta saataisiin veto pois ja tasainen lämpötilaero. Tästä tasaisuutta vietiin eteenpäin ja lämmitettiin lattiaa. Sitten tuli kuitenkin nykyihminen. Patterit pois ikkunoiden alta, lattiasta lämpö pois ja lämmönjako yhteen pisteeseen. Sama asia kuin takan päällä puhallin. Oli tuo ihminen aikoinaan tyhmä kun viritteli välillä lämpöä ikkunoiden alle ja lattioihin epätasaisesti. Huomannet pienen sarkastisuuden kirjoituksessa?> Meillä hallitus ei halua, että menee alle 24,5 astetta mihinkään
> aikaan vuodesta. Teikäläisellä sitten taasen elämisen raja on 25 astetta.
Ihmiset ovat erilaisia, selviää jo käsikopelolla... :)
Itse en pysty nukkumaan kunnolla, jos on reilusti yli 20 astetta lämmintä. Joku 17-19 on varmaan optimi makuuhuoneessa. Pienenä virhearviointina lattialämmitys vetäisi kylppäriin tuollaiset vajaat 30 astetta yhdessä vaiheessa, jonka seurauksena suihkutuokiot kestivät varsin lyhyen ajan (tarkka termari tuolla, pitää säätää ihan millin osissa jostain syystä). Ei vaan pystynyt olemaan.
Mitä tuohon kuivumislainaukseeni tulee, irrotit sen asiayhteydestä. On hieman eri asia, kuivuuko ilman lattialämpöä, vai lattiakylmän kanssa. Jos on lattiakylmää, nousee kosteusprosentti lattian tuntumassa merkittävästi ja kuivuminen hidastuu huomattavasti. Jos vain lämmitys puuttuu, on kosteusprosentti aika sama koko huoneessa.
Lämmitysteho ja viilennysteho eivät ole verrannollisia, se kylmä kun pitäisi jotenkin saada huoneilmaan sieltä lattiasta. Lämmin ilma kohoaa ylöspäin, eli jonkin pitäisi sekottaa ilmaa.
> Patterit pois ikkunoiden alta, lattiasta lämpö pois ja
> lämmönjako yhteen pisteeseen. Sama asia kuin takan
> päällä puhallin.
Minulla on lattialämmitys, ilppi, takka ja kokeilinpa puhallintakin sen takan kanssa. Kaikki auttavat ja lämmittävät kovin eri tavalla. Mutta ilppi tasaa lähinnä niitä eroja kesän ja talven välillä. Nyt on mukavasti viileää sisällä myös kesäisin. Paljon parempi elää...
> Huomannet pienen sarkastisuuden kirjoituksessa?
Hyvä että mainitsit. Olisi voinut mennä ohi muuten.- Näin meillä
The_Rat kirjoitti:
> Meillä hallitus ei halua, että menee alle 24,5 astetta mihinkään
> aikaan vuodesta. Teikäläisellä sitten taasen elämisen raja on 25 astetta.
Ihmiset ovat erilaisia, selviää jo käsikopelolla... :)
Itse en pysty nukkumaan kunnolla, jos on reilusti yli 20 astetta lämmintä. Joku 17-19 on varmaan optimi makuuhuoneessa. Pienenä virhearviointina lattialämmitys vetäisi kylppäriin tuollaiset vajaat 30 astetta yhdessä vaiheessa, jonka seurauksena suihkutuokiot kestivät varsin lyhyen ajan (tarkka termari tuolla, pitää säätää ihan millin osissa jostain syystä). Ei vaan pystynyt olemaan.
Mitä tuohon kuivumislainaukseeni tulee, irrotit sen asiayhteydestä. On hieman eri asia, kuivuuko ilman lattialämpöä, vai lattiakylmän kanssa. Jos on lattiakylmää, nousee kosteusprosentti lattian tuntumassa merkittävästi ja kuivuminen hidastuu huomattavasti. Jos vain lämmitys puuttuu, on kosteusprosentti aika sama koko huoneessa.
Lämmitysteho ja viilennysteho eivät ole verrannollisia, se kylmä kun pitäisi jotenkin saada huoneilmaan sieltä lattiasta. Lämmin ilma kohoaa ylöspäin, eli jonkin pitäisi sekottaa ilmaa.
> Patterit pois ikkunoiden alta, lattiasta lämpö pois ja
> lämmönjako yhteen pisteeseen. Sama asia kuin takan
> päällä puhallin.
Minulla on lattialämmitys, ilppi, takka ja kokeilinpa puhallintakin sen takan kanssa. Kaikki auttavat ja lämmittävät kovin eri tavalla. Mutta ilppi tasaa lähinnä niitä eroja kesän ja talven välillä. Nyt on mukavasti viileää sisällä myös kesäisin. Paljon parempi elää...
> Huomannet pienen sarkastisuuden kirjoituksessa?
Hyvä että mainitsit. Olisi voinut mennä ohi muuten.> Ihmiset ovat erilaisia, selviää jo käsikopelolla... :)
Onhan nuo joo. Yleensä kuitenkin tietyt asiat menevät yksiin. Lämpötilaeroissa on eroja mikä mielletään mukavaksi. Huono verenkierto, tai laiska liikunta yleensä tarkoittaa korkeampaa lämpötilaa. Viileämmässä taasen viihtyvyyttä lisää esim. liikalihavuus.
>Itse en pysty nukkumaan kunnolla, jos on reilusti yli 20 astetta lämmintä.
Jos et saa unta simmuun yli 20 asteen lämpötiloissa, niin ikäväähän tuo on. itse olen kuitenkin aivan terve ja tulee ehkä tuolta pohjalta yleensä ajateltua, että näin ovat kaikki.
> Pienenä virhearviointina lattialämmitys vetäisi kylppäriin tuollaiset vajaat 30 astetta yhdessä vaiheessa, jonka seurauksena suihkutuokiot kestivät varsin lyhyen ajan (tarkka termari tuolla, pitää säätää ihan millin osissa jostain syystä). Ei vaan pystynyt olemaan.
Meillä käyttövesi on erillään huoneen lämpötilasta. Saunassakin tulee kylmä, jos istuu jääkylmän virtaavan veden alla.
>Jos on lattiakylmää, nousee kosteusprosentti lattian tuntumassa merkittävästi ja kuivuminen hidastuu huomattavasti. Jos vain lämmitys puuttuu, on kosteusprosentti aika sama koko huoneessa.
Ei tuolla nyt oikeasti isoa eroa ole. Toki jos halutaan talosta jääkaappi tehdä, niin ongelmia voi tulla. Lattiakylmähän pelkästään viilentää, eikä kuivaa. Huomattavasti suurempi kosteusprosentti on alkusyksystä kuin kesällä.
>Lämmitysteho ja viilennysteho eivät ole verrannollisia, se kylmä kun pitäisi jotenkin saada huoneilmaan sieltä lattiasta. Lämmin ilma kohoaa ylöspäin, eli jonkin pitäisi sekottaa ilmaa.
Aika pitkälti ovat. Ei huoneilmassa mitään kerrostumista päse syntymään tuollaisilla lämpötilaeroilla.
>Minulla on lattialämmitys, ilppi, takka ja kokeilinpa puhallintakin sen takan kanssa. Kaikki auttavat ja lämmittävät kovin eri tavalla. Mutta ilppi tasaa lähinnä niitä eroja kesän ja talven välillä.
Olisiko tuossa ainoana viilennystoiminto, kun muut ainoastaan lämmittävät. Mietitäänpä tätä oikein lujasti. - Pullamössöjä
Näin meillä kirjoitti:
> Ihmiset ovat erilaisia, selviää jo käsikopelolla... :)
Onhan nuo joo. Yleensä kuitenkin tietyt asiat menevät yksiin. Lämpötilaeroissa on eroja mikä mielletään mukavaksi. Huono verenkierto, tai laiska liikunta yleensä tarkoittaa korkeampaa lämpötilaa. Viileämmässä taasen viihtyvyyttä lisää esim. liikalihavuus.
>Itse en pysty nukkumaan kunnolla, jos on reilusti yli 20 astetta lämmintä.
Jos et saa unta simmuun yli 20 asteen lämpötiloissa, niin ikäväähän tuo on. itse olen kuitenkin aivan terve ja tulee ehkä tuolta pohjalta yleensä ajateltua, että näin ovat kaikki.
> Pienenä virhearviointina lattialämmitys vetäisi kylppäriin tuollaiset vajaat 30 astetta yhdessä vaiheessa, jonka seurauksena suihkutuokiot kestivät varsin lyhyen ajan (tarkka termari tuolla, pitää säätää ihan millin osissa jostain syystä). Ei vaan pystynyt olemaan.
Meillä käyttövesi on erillään huoneen lämpötilasta. Saunassakin tulee kylmä, jos istuu jääkylmän virtaavan veden alla.
>Jos on lattiakylmää, nousee kosteusprosentti lattian tuntumassa merkittävästi ja kuivuminen hidastuu huomattavasti. Jos vain lämmitys puuttuu, on kosteusprosentti aika sama koko huoneessa.
Ei tuolla nyt oikeasti isoa eroa ole. Toki jos halutaan talosta jääkaappi tehdä, niin ongelmia voi tulla. Lattiakylmähän pelkästään viilentää, eikä kuivaa. Huomattavasti suurempi kosteusprosentti on alkusyksystä kuin kesällä.
>Lämmitysteho ja viilennysteho eivät ole verrannollisia, se kylmä kun pitäisi jotenkin saada huoneilmaan sieltä lattiasta. Lämmin ilma kohoaa ylöspäin, eli jonkin pitäisi sekottaa ilmaa.
Aika pitkälti ovat. Ei huoneilmassa mitään kerrostumista päse syntymään tuollaisilla lämpötilaeroilla.
>Minulla on lattialämmitys, ilppi, takka ja kokeilinpa puhallintakin sen takan kanssa. Kaikki auttavat ja lämmittävät kovin eri tavalla. Mutta ilppi tasaa lähinnä niitä eroja kesän ja talven välillä.
Olisiko tuossa ainoana viilennystoiminto, kun muut ainoastaan lämmittävät. Mietitäänpä tätä oikein lujasti.Viimeksi kun tästä keskusteltiin, niin viileään tottumiseen on kuulemma evoluutio vaikuttanut täällä pohjoisessa.
On näillä joillakin aika nopea evoluutio, kun ilppejä on myyty reilu kymmenen vuotta ja jo nyt on darwinismi tehnyt karsintansa.
Entinen asunto oli kerrostalo jossa yölämpötila ei mennyt 5 vuotta sitten koko kesäkuussa kertaakaan alle 30 asteen yölläkään. - Tossavainen55
Pullamössöjä kirjoitti:
Viimeksi kun tästä keskusteltiin, niin viileään tottumiseen on kuulemma evoluutio vaikuttanut täällä pohjoisessa.
On näillä joillakin aika nopea evoluutio, kun ilppejä on myyty reilu kymmenen vuotta ja jo nyt on darwinismi tehnyt karsintansa.
Entinen asunto oli kerrostalo jossa yölämpötila ei mennyt 5 vuotta sitten koko kesäkuussa kertaakaan alle 30 asteen yölläkään.Minulla on 150 m2 talossani lattiaviilenys, johon viilennysenergia otetaan maapiiristä lämmönsiirtimen kautta. Eli lämpöpumppu 13 kW ja 202 m porakaivo lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden valmistuskeen. Huonetermostaatit ja automatiikka pitävät menoveden lämpötilan aina yli kastepisteen eikä kahden vuoden kokemuksella ole mitään kosteusongelmia ilmennyt. Näen kastepisteen toiminnan varmuudella, koska minulla on olohuoneessa samassa piirissä katossa kolme kappaletta lämmitys/jäähdytyspaneeleita, joissa on grafiittitäyte lämmönsiirtoa tehostamassa. Mikäli kastepiste saavutettaisiin ko. paneelit kastuisivat ensimmäisenä.
Jäähdytysteho lattiaviilennyksessä on n 25 W/m2 ja riittää mainiosti pitämään talon alle 25 C. Lattian pintalämpötial ei koskaan ole 21 C pienempi. Kivilattioiden lattiaputkisto sulkeutuu viilennyksen aikana. Siis vain aprketin, laminaatin tms alle viilennys. Samalla kosteisiin tiloihin menee omaa linjastoansa pitki pieni kuivauslämmitys, kun muuta taloa viilennetään. Ilmanvaihdossa ei ole viilennystä.
Järjestelmä on ITULA Oy:n toimittama. Lisäetuna tulee se, että kesällä talosta kertyvä lämpö siirtyy porakaivoon. Paljonko se pystyy varaamaan oikeasti lämpöä on kysymys, johon en ole saanut parempaa vastausta kuin max. 10% vuoden lämpötarpeesta. Jäähdytys on siis ilmaista, kun 25 W pumpputeho tarvitaan kierrättämään nesteet ja korkeampi porakaivon syksyn lämpötila antaa lämpöpumpulle paremman hyötysuhteen. Eli pumppujen käyttämä energia viilennyksessä tulee suurin piirtein takaisin tuotettaessa lämpöä talvella.
Nytkin 2013 kesäkuun helteillä talossa on mukavan viileää. Olen asettanut sisälämmön 24 C, kun ulkona on 28-30 C. - Joopa joo
Tossavainen55 kirjoitti:
Minulla on 150 m2 talossani lattiaviilenys, johon viilennysenergia otetaan maapiiristä lämmönsiirtimen kautta. Eli lämpöpumppu 13 kW ja 202 m porakaivo lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden valmistuskeen. Huonetermostaatit ja automatiikka pitävät menoveden lämpötilan aina yli kastepisteen eikä kahden vuoden kokemuksella ole mitään kosteusongelmia ilmennyt. Näen kastepisteen toiminnan varmuudella, koska minulla on olohuoneessa samassa piirissä katossa kolme kappaletta lämmitys/jäähdytyspaneeleita, joissa on grafiittitäyte lämmönsiirtoa tehostamassa. Mikäli kastepiste saavutettaisiin ko. paneelit kastuisivat ensimmäisenä.
Jäähdytysteho lattiaviilennyksessä on n 25 W/m2 ja riittää mainiosti pitämään talon alle 25 C. Lattian pintalämpötial ei koskaan ole 21 C pienempi. Kivilattioiden lattiaputkisto sulkeutuu viilennyksen aikana. Siis vain aprketin, laminaatin tms alle viilennys. Samalla kosteisiin tiloihin menee omaa linjastoansa pitki pieni kuivauslämmitys, kun muuta taloa viilennetään. Ilmanvaihdossa ei ole viilennystä.
Järjestelmä on ITULA Oy:n toimittama. Lisäetuna tulee se, että kesällä talosta kertyvä lämpö siirtyy porakaivoon. Paljonko se pystyy varaamaan oikeasti lämpöä on kysymys, johon en ole saanut parempaa vastausta kuin max. 10% vuoden lämpötarpeesta. Jäähdytys on siis ilmaista, kun 25 W pumpputeho tarvitaan kierrättämään nesteet ja korkeampi porakaivon syksyn lämpötila antaa lämpöpumpulle paremman hyötysuhteen. Eli pumppujen käyttämä energia viilennyksessä tulee suurin piirtein takaisin tuotettaessa lämpöä talvella.
Nytkin 2013 kesäkuun helteillä talossa on mukavan viileää. Olen asettanut sisälämmön 24 C, kun ulkona on 28-30 C.Kun itse viilensin eilen, niin vaimo alkoi valittaa kylmää, kun olohuoneen lämpötila laski alle 25:n asteen. Eli viilennys lähti pois päältä.
Meillä tuo viilennys on osoittautunut turhaksi. Ei ole kuin parina päivänä käytetty viiden vuoden aikana. Jotenkin tuo tuntui tärkeältä rakentaessa.
Näin ne ihmiset ovat erilaisia.
Hieman tuntuu ylimitoitetulta teidän lämmitysjärjestelmä, jos talo on uudehko. Ei tuollaista lämmitystehoa tarvita. Meillä 300m2 ja enimmillään lämmitykseen on mennyt pakkasilla 10kW. - Näin meillä
The_Rat kirjoitti:
> Meillä hallitus ei halua, että menee alle 24,5 astetta mihinkään
> aikaan vuodesta. Teikäläisellä sitten taasen elämisen raja on 25 astetta.
Ihmiset ovat erilaisia, selviää jo käsikopelolla... :)
Itse en pysty nukkumaan kunnolla, jos on reilusti yli 20 astetta lämmintä. Joku 17-19 on varmaan optimi makuuhuoneessa. Pienenä virhearviointina lattialämmitys vetäisi kylppäriin tuollaiset vajaat 30 astetta yhdessä vaiheessa, jonka seurauksena suihkutuokiot kestivät varsin lyhyen ajan (tarkka termari tuolla, pitää säätää ihan millin osissa jostain syystä). Ei vaan pystynyt olemaan.
Mitä tuohon kuivumislainaukseeni tulee, irrotit sen asiayhteydestä. On hieman eri asia, kuivuuko ilman lattialämpöä, vai lattiakylmän kanssa. Jos on lattiakylmää, nousee kosteusprosentti lattian tuntumassa merkittävästi ja kuivuminen hidastuu huomattavasti. Jos vain lämmitys puuttuu, on kosteusprosentti aika sama koko huoneessa.
Lämmitysteho ja viilennysteho eivät ole verrannollisia, se kylmä kun pitäisi jotenkin saada huoneilmaan sieltä lattiasta. Lämmin ilma kohoaa ylöspäin, eli jonkin pitäisi sekottaa ilmaa.
> Patterit pois ikkunoiden alta, lattiasta lämpö pois ja
> lämmönjako yhteen pisteeseen. Sama asia kuin takan
> päällä puhallin.
Minulla on lattialämmitys, ilppi, takka ja kokeilinpa puhallintakin sen takan kanssa. Kaikki auttavat ja lämmittävät kovin eri tavalla. Mutta ilppi tasaa lähinnä niitä eroja kesän ja talven välillä. Nyt on mukavasti viileää sisällä myös kesäisin. Paljon parempi elää...
> Huomannet pienen sarkastisuuden kirjoituksessa?
Hyvä että mainitsit. Olisi voinut mennä ohi muuten.Talvella lämmitys on 21-22 astetta ja kesällä jäähdytys 24-25 astetta. Talvella alle 20 astetta on liian kylmä ja kesällä yli 26 liian kuuma.
- kohtuu kaikessa
Joopa joo kirjoitti:
Kun itse viilensin eilen, niin vaimo alkoi valittaa kylmää, kun olohuoneen lämpötila laski alle 25:n asteen. Eli viilennys lähti pois päältä.
Meillä tuo viilennys on osoittautunut turhaksi. Ei ole kuin parina päivänä käytetty viiden vuoden aikana. Jotenkin tuo tuntui tärkeältä rakentaessa.
Näin ne ihmiset ovat erilaisia.
Hieman tuntuu ylimitoitetulta teidän lämmitysjärjestelmä, jos talo on uudehko. Ei tuollaista lämmitystehoa tarvita. Meillä 300m2 ja enimmillään lämmitykseen on mennyt pakkasilla 10kW.Meillä on soppeli kun pistää jäähdytyksen asetuksen 25 tai 24 asteeseen.
Kai se tuntuu kylmältä jos laitta asetuksen 17 asteeseen puhaltaa 8 asteista ilmaa huoneeseen, vaikka huoneessa olisikin "vielä" 25 lämmintä.
Kannattaa vaikka ensin laitta asetus 28 asteeseen ja pudotella siitä vaikka aste päivässä, ettei tule tilannetta että kone yrittää hullun vimmalla saada kylmää aikaiseksi.
Aika moni vaan on taipuvainen yliragointiin. Jos autossakin sanoo kuskille että on vähän lämmin, niin asetus rykästään heti minimille... sitten kun sanoo että kun vähän kylmä niin lämmitys laitetaan täysille... - Anonyymi
Joopa joo kirjoitti:
Kun itse viilensin eilen, niin vaimo alkoi valittaa kylmää, kun olohuoneen lämpötila laski alle 25:n asteen. Eli viilennys lähti pois päältä.
Meillä tuo viilennys on osoittautunut turhaksi. Ei ole kuin parina päivänä käytetty viiden vuoden aikana. Jotenkin tuo tuntui tärkeältä rakentaessa.
Näin ne ihmiset ovat erilaisia.
Hieman tuntuu ylimitoitetulta teidän lämmitysjärjestelmä, jos talo on uudehko. Ei tuollaista lämmitystehoa tarvita. Meillä 300m2 ja enimmillään lämmitykseen on mennyt pakkasilla 10kW.Jos lämmittää 10 kilowatin teholla niin vuorokaudessa kuluu 240 kWh.
- Anonyymi
Näin meillä kirjoitti:
> Ihmiset ovat erilaisia, selviää jo käsikopelolla... :)
Onhan nuo joo. Yleensä kuitenkin tietyt asiat menevät yksiin. Lämpötilaeroissa on eroja mikä mielletään mukavaksi. Huono verenkierto, tai laiska liikunta yleensä tarkoittaa korkeampaa lämpötilaa. Viileämmässä taasen viihtyvyyttä lisää esim. liikalihavuus.
>Itse en pysty nukkumaan kunnolla, jos on reilusti yli 20 astetta lämmintä.
Jos et saa unta simmuun yli 20 asteen lämpötiloissa, niin ikäväähän tuo on. itse olen kuitenkin aivan terve ja tulee ehkä tuolta pohjalta yleensä ajateltua, että näin ovat kaikki.
> Pienenä virhearviointina lattialämmitys vetäisi kylppäriin tuollaiset vajaat 30 astetta yhdessä vaiheessa, jonka seurauksena suihkutuokiot kestivät varsin lyhyen ajan (tarkka termari tuolla, pitää säätää ihan millin osissa jostain syystä). Ei vaan pystynyt olemaan.
Meillä käyttövesi on erillään huoneen lämpötilasta. Saunassakin tulee kylmä, jos istuu jääkylmän virtaavan veden alla.
>Jos on lattiakylmää, nousee kosteusprosentti lattian tuntumassa merkittävästi ja kuivuminen hidastuu huomattavasti. Jos vain lämmitys puuttuu, on kosteusprosentti aika sama koko huoneessa.
Ei tuolla nyt oikeasti isoa eroa ole. Toki jos halutaan talosta jääkaappi tehdä, niin ongelmia voi tulla. Lattiakylmähän pelkästään viilentää, eikä kuivaa. Huomattavasti suurempi kosteusprosentti on alkusyksystä kuin kesällä.
>Lämmitysteho ja viilennysteho eivät ole verrannollisia, se kylmä kun pitäisi jotenkin saada huoneilmaan sieltä lattiasta. Lämmin ilma kohoaa ylöspäin, eli jonkin pitäisi sekottaa ilmaa.
Aika pitkälti ovat. Ei huoneilmassa mitään kerrostumista päse syntymään tuollaisilla lämpötilaeroilla.
>Minulla on lattialämmitys, ilppi, takka ja kokeilinpa puhallintakin sen takan kanssa. Kaikki auttavat ja lämmittävät kovin eri tavalla. Mutta ilppi tasaa lähinnä niitä eroja kesän ja talven välillä.
Olisiko tuossa ainoana viilennystoiminto, kun muut ainoastaan lämmittävät. Mietitäänpä tätä oikein lujasti."Lattiakylmähän pelkästään viilentää, eikä kuivaa."
Lämpö ei itsessään kuivaa mitään, vain ilmanvaihto ratkaisee.
Esimerkiksi rossipohja kostuu kesällä ja kuivuu kovilla pakkasilla. Syy siihen, että kaikissa vanhoissa rossitaloissa on vakavia home- ja lahongelmia on väärä käyttö. Kissanluukut tulee pitää auki talvella ja kiinni kesällä.
Kylpyhuoneessa on parempi että vesi lätäköytyy lattialle kuin se, että se höyrytetään ilman sekaan, joka sitten puutteellisen ilmanvaihdon vuoksi homehduttaa rakenteet!
- Anonyymi
Työskentelen uudiskohteessa jonne tulee lattiaan myös jäähdytys, lattialämmitysputkia käytetään viilennykseen kesäkaudella...märkätilat ovat erikseen.
- Anonyymi
Mielestäni tuo lattiaviilennys on kuolleena syntynyt ajatus kuten jo aikaisemminkin perusteltiin. Viileä ilma jää lattianrajaan eikä sekoitu kunnolla lämpimään huoneilmaan. Lisäksi ilman kosteus ei vähene lainkaan. Ilmankosteus on yksi tekijä, joka saa lämmön tuntumaan tukalalta.
Kaikkein järkevintä on laittaa viilennyskenno talon ilmanvaihtojärjestelmän yhteyteen, jolloin ilma leviää oikeaoppisesti huoneisiin ylhäältä alas. Myös kondenssiongelma on helpoiten ratkaistavissa. Ilmalämpöpumppua voi olla myös hyvä ratlkaisu.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tykkään sinusta tosi tosi paljon
Siksi en pysty sisäistämään sitä, että se ei ole molemminpuolista. Sattuu liikaa. En osaa käsitellä sitä tunnetta, koska513417- 1552057
Kaupan kassalla kannataa olla kylmä käytös
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010488540.html "19-vuotias Minja ja 59-vuotias Anne työskentelevät sillä todelli2001722Mitä tehdä asialle?
Jos laitan deitti-ilmon "40-vuotias nainen etsii seuraa" niin ketään ei kiinnosta (korkeintaan paria runkkaripenaa joill1311633- 801145
- 2341104
Mitä helvettiä pakolaisille pitäisi tehdä RAJALLA?
Jos Venäjä työntää rajalle pakolaisia ja tekee Suomelle selväksi että heidän puolelleen ei ole pakolaisilla asiaa - mitä2671010- 125959
Olen pahoillani mies
Olen surullinen puolestasi, ettet saanut kaipaamaasi naista. Yrititkö lopulta edes? Teistä olisi tullut hyvä pari52919- 72875