Kiinnostaisi kuulla palstaa seuraavien näkemyksiä siitä, mitkä oikeudenalat painottuvat vapaavalintaisina opintoina eri tiedekunnissa. Onko esim. yhtiö- ja muun kauppaoikeuden opintoihin enemmän tunkua kuin muille oikeudenaloille, ja näkyykö merkkejä oikiksen sisäisestä kilpailusta?
Kovin paljoa valinnaisia opintoja ei ainakaan Helsingissä ole, mutta ehkä pienet erot ratkaisevat kun kilpaillaan työpaikoista... Kokemuksianne? Vaikka isoissa toimistoissa on toki monen alan praktiikkoja (esim. ympäristöoikeus tai joku merioikeus), mitä kannattaisi painottaa, jos haluaa parhaille paikoille?
Kovin paljoa valinnaisia opintoja ei ainakaan Helsingissä ole, mutta ehkä pienet erot ratkaisevat kun kilpaillaan työpaikoista... Kokemuksianne? Vaikka isoissa toimistoissa on toki monen alan praktiikkoja (esim. ympäristöoikeus tai joku merioikeus), mitä kannattaisi painottaa, jos haluaa parhaille paikoille?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kannattaa lukea sitä mistä on kiinnostunut. Yleensä työelämä ohjaa lopulliseen suuntaan ja moni valmistuukin niin, että heillä on vain yleisosaaminen kaikilta oikeudenaloilta. Tälläkin alalla työ tekijäänsä opettaa.
Mitkä juristiammatit ovat tavoitelluimpia ja mihin töihin taas päätyvät he, jotka eivät muualle pääse? Businesshenkiset tietysti hypettävät eniten, täälläkin, mutta se on niin läpinäkyvää ettei kukaan voi ottaa sitä tosissaan. Miten tämä siis oikeasti menee?
Bisnesasianajajilla palkat kovimmat, mutta vastineeksi myös työajat kovimmat. Työaika helpottuu ajan kanssa. Tänne kovin hinku, mutta moni putoaa kelkasta matkan varrella kun ei enää jaksa.
Muillakin asianajoaloilla kuin puhtaassa bisneksessä voi tienata, mutta keskiverrosti palkat ovat pienemmät (etenkin rikospuolella). Vastineeksi myös työajat voivat olla järkevämpiä. Nämä tietysti keskiarvoja.
Tuomareilla palkat ihan ok, mutta jäävät jälkeen palkkakehityksessä yksityisellä puolella työskentelevien kanssa. Korkkiin ja kohoon on vaikea päästä oikeusneuvokseksi, mutta on kiistatta eläkevirka.
Tutkijoilla palkka aluksi ehkä huonoin valmistuneen juristin palkka (jossei auskultoijia lasketa). Toimeentulo ja ura alkuun todella stressaavaa ja epävarmaa, mutta ajan myötä saa ehkä professorinpestin jolloin eläketyö on taattu. Professorit tienaavat hyvin sivutuloja erilaisilla konsultaatioilla. Vaatinee kiinnostuksen tutkijaksi.
Sitten on iso liuta erilaisia epätyypillisiä juristinammatteja. Esimerkiksi poliisiylijohtaja Paatero on koulutukseltaan juristi. Tai sitten toisessa ääripäässä laulaja, taitelijanimi Tuomari Nurmio, vaikkei koulutustaan vastaavia töitä ole päivääkään tehnyt, on myös juristi.
Kannattaa tehdä sitä mitä kiinnostaa, ja varavaihtoehtoja kannattaa aina olla. Ei ole mitään selvää järjestystä siitä, mitkä ovat paikkoja joihin "mennään kun muualle ei päästä". Aika usein määrätietoisena pääsee siihen suuntaan mihin haluaa mennä.
Keskity prosessioikeuteen. Ja rikosoikeuteen.