sydän särky..

Minulla tapahtui keskenmeno rv 12 6. Tapahtuneesta on jo kuukausi aikaa ja mieli on vieläkin todella masentunut. Ahdistus iskee kovemmaksi, kun näkee raskaana olevia naisia tai aivan vastasyntyneen näköisiä vauvoja.
Minulla alkoi ensimmäiset menkatkin nyt KM:n jälkeen ja huolestuttaa edes yrittää uutta raskautta kun mieli masentunut. Suru on ja pysyy syvässä, mutta tätä masentunutta oloa en olisi enää päälle halunnut!!
Keskenmenon jälkeen minun suruvaiheet ovat olleet: Shokkivaihe (jännittynyt olo, ylikerroksilla koko ajan, ruoka ei maistunut), suru (tapahtuneesta piti puhua uudelleen ja uudelleen), välivaihe (yritin unohtaa tapahtuneen asioiden suorittamisella, esim. urheilu) ja masennus (mikään ei kiinnosta, väsynyt olo, ärtyneisyys jne masennuksen oireet).

Paljon voimia ja enkeleitä teille molemmille suuren menetyksen kokeneille surunne keskelle! Olette menettäneet lapsenne, teillä on täysi oikeus surra niin pitkään kuin tarve vaatii.

Olen todella, todella pahoillani puolestanne.

Otan osaa ja paljon voimia molemmille teille, keskenmeno on aina iso menetys! Itse sain keskenmenon kolme viikkoa sitten H 8 4 ja ainakin itse voin jo paremmin, mutta tähän voi vaikuttaa kyllä esikoisemme joka on nyt 1,5v. Hänen kanssaan ei ehdi surra niin paljon, mutta suruhan on aina yksilöllistä. Keskenmeno tuntui kolme viikkoa sitten todella musertavalta, en tiennyt kuinka perin pitäisi olla ja jossain kohdassa olo tuntui pysähtyneelle, sit tuli voimaton itku ja jossain kohdassa teki mieli huutaa täysiIlä. Olen vieläkin vähän sellaisessa tyjässä tilassa, en siis pysty suunnittelemaan mitään eteenpäin ja muutenkin olo on kovin tyhjä aina kun esikoisemme ei ole lähellä. Nyt pelkään eniten sitä että seuraavakin raskaus menee kesken. Mutta olen kuitenkin jo valmis yritämään uutta. Kovasti voimia teille molemmille!!!!

Pahoittelut täältäkin meille ja teille! Itse käsrin pco:sta ja kierrot niin päin prinkkalaa kun olla voi..Ehkäisy jätetty jo aikoja sitten pois ja yllätykseksi raskaustesti olikin positiivinen mutta.. Minulla myös rv 5 0 alkoi yöllä kuukautiskipuja muistuttavat kivut jota kuitenkin aamuun mennessä olivat poissa.. päivä meni normaalisti mutta illalla alkoi ruskehtava tuhruvuoto ja taas yöllä kivut palasivat.. yöllä ei vuotoa ollut tullut..vuoto kuitenkin palasi aamulla ja muuttui veriseksi, kipuja ei niinkään..sain ajan ultraan samalle päivälle jossa kodussa ei raskautta enää juurikaan näkynyt. Samaisena ltana vuoto runsastui reilusti, kivut sain pois kipulääkkeillä.Positiivisen raskaustestin tein jo melkeinpä viikkoa ennen kuukautisten odotettua alkamispäivää outojen oireiden ilmaannuttua..rintojen aristus, pahoinvointi ja huimaus. Eli varhaisraskauden km rv 5 2 todettiin. Pahimmalta tässä se tuntuu kun juuri oli kerennyt tottua ajatukseen että on tosiaan raskaana ja samassa matto vedetään jalkojen alta..Nyt vuoto hurjaa ja mieli maassa. Jaksuja sinnekkin, elämä jatkuu vastoinkäymisistä huolimatta.