KOTKAN MERIKOTKIEN KUNTAVAALIOHJELMA 2013 - 2016
1. Merikotkien elämää
Uljas merikotka on maamme suurin petolintu, jonka siivet ovat pitkät ja leveät. Sen pituus on 76–94 cm ja siipien kärkiväli 190–240 cm. Merikotka painaa 3–6 kg. Maailman vanhin löydetty luonnonvaraihttp://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/kunnat_ja_kunnallishallinto/index.htmlnen merikotka on löydetty kuolleena Ahvenanmaan Föglöstä alkuvuodesta 2011. Se oli rengastettu Ruotsin itärannikolla 33 vuotta aiemmin, vuonna 1978. Aiempi vanhin merikotka oli löytöhetkellään iältään 30 vuotta ja seitsemän kuukautta. Se rengastettiin heinäkuussa 1980 Sodankylässä ja löydettiin viimeksi 2011 tammikuussa haaskalta talvehtimisalueeltaan Ruotsin itärannikon Uumajasta. Suomen vanhin oli 27 vuotta ja kuusi kuukautta.
Merikotkan levinneisyysaluetta ovat Pohjois-Eurooppa ja Aasia. Euroopassa niitä pesinee noin 4 000 paria, joista noin 1 500 Norjassa. Suomessa merikotkia pesii rannikoilla noin 200 paria ja Lapissa noin 20 paria. Lapin linnut talvehtivat etelämpänä. Nuoria lintuja tavataan vaeltelevina melkein ympäri vuoden. Sydäntalvella nuoret linnut eivät vaella, vaan hyödyntävät usein haaskoja. Vuonna 2011 Suomessa on WWF:n tiedon mukaan 1 500 merikotkayksilöä, nuoret pesimättömät linnut mukaan lukien. Poikasia tuli 329, mikä on toiseksi paras tulos. Paras poikasvuosi oli 2009, jolloin poikasia syntyi 349. Merikotka on määritelty vuonna 2006 elinvoimaiseksi. Nykyisin pahin uhka on ihmisten liikkuminen pesintäalueilla ja pesäpuiden puute. Vainoa on jonkin verran, mutta ympäristömyrkkyjen vaikutus on ainakin Suomessa vähentynyt.
Kuten merikotkien niin myös meidän Kotkan Merikotkien elämänlaatuun vaikuttavat merkittävästi ympäristötekijät. Ympäristöterveys on hyvin laaja käsite ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksesta. WHO:n määritelmän mukaan terveyteen vaikuttavia ympäristötekijöitä ovat fysikaalisten, biologisten ja kemiallisten tekijöiden lisäksi myös fyysinen ympäristö sekä ympäristön psykologiset, sosiaaliset ja esteettiset tekijät. Ihmisen toiminnasta johtuva luontoon kohdistuva merkittävä haitta merkitsee usein haittaa myös ihmisen terveydelle. Terveellisen ympäristön edellytyksinä ovat turvallinen ruoka ja juoma, turvallinen asuin- ja työympäristö, puhdas ilma, hyvät liikennepalvelut sekä mahdollisuus henkiseen ja fyysiseen virkistäytymiseen. Ihmisen on voitava hengittää, juoda ja syödä, käyttää kuluttajille myytäviä tuotteita ja liikkua ympäristössään luottaen siihen, ettei hänen terveytensä ole uhattuna.
2. Lähivaikuttamisella voimavarat ja osaaminen yhteisen käyttöön
Virallisten päätöksentekoelinten lisäksi kuntien asukkailla ja heidän yhteisöillään on hyödyntämätöntä osaamista ja voimavaroja. Kenellä voisi olla parempia kehittämisajatuksia päivähoidosta kuin aamuisin kiireessä lapsiaan hoitoon kiikuttavilla vanhemmilla, tai näistä lapsista päivittäin huolehtivilla hoitajilla? Kuuluuko kunnassa työpaikkoja luovan yrittäjän ääni? Kysytäänkö nuorilta, millaisessa kunnassa he tulevaisuudessa haluaisivat asua? Kotkan Merikotkat tahtovat tämän kuntalaisten arkipäivästä kumpuavan kokemuksen ja asiantuntemuksen yhteiseen käyttöön.
Kotkan Merikotkien mielestä kylillä, kaupunginosilla ja niiden asukkailla on tärkeä rooli kaupungin lähipalvelujen kehittämisessä, kaupungin elinvoimaisuuden edistämisessä ja muussa kehitystyössä. Kylien ja kaupunginosien toiminta perustuu naapuruuteen, vuorovaikutukseen, asukkaiden keskinäisen luottamukseen ja yhteiseen tietoon paikallisista erikoisolosuhteista. Varsinkin maaseudulla asuville ihmisille voidaan tuottaa lähipalveluja näihin voimavaroihin perustuen.
Paikallisuudesta nousevat yhtiöt, osuuskunnat, ja yleishyödylliset yhteisöt luovat näille ratkaisuille hyvän pohjan. Tämä vaatii paikallisten asukkaiden ja kaupungin yhteistyötä sekä vakiintuneissa että uusissakin muodoissa.
1. Merikotkien elämää
Uljas merikotka on maamme suurin petolintu, jonka siivet ovat pitkät ja leveät. Sen pituus on 76–94 cm ja siipien kärkiväli 190–240 cm. Merikotka painaa 3–6 kg. Maailman vanhin löydetty luonnonvaraihttp://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/kunnat_ja_kunnallishallinto/index.htmlnen merikotka on löydetty kuolleena Ahvenanmaan Föglöstä alkuvuodesta 2011. Se oli rengastettu Ruotsin itärannikolla 33 vuotta aiemmin, vuonna 1978. Aiempi vanhin merikotka oli löytöhetkellään iältään 30 vuotta ja seitsemän kuukautta. Se rengastettiin heinäkuussa 1980 Sodankylässä ja löydettiin viimeksi 2011 tammikuussa haaskalta talvehtimisalueeltaan Ruotsin itärannikon Uumajasta. Suomen vanhin oli 27 vuotta ja kuusi kuukautta.
Merikotkan levinneisyysaluetta ovat Pohjois-Eurooppa ja Aasia. Euroopassa niitä pesinee noin 4 000 paria, joista noin 1 500 Norjassa. Suomessa merikotkia pesii rannikoilla noin 200 paria ja Lapissa noin 20 paria. Lapin linnut talvehtivat etelämpänä. Nuoria lintuja tavataan vaeltelevina melkein ympäri vuoden. Sydäntalvella nuoret linnut eivät vaella, vaan hyödyntävät usein haaskoja. Vuonna 2011 Suomessa on WWF:n tiedon mukaan 1 500 merikotkayksilöä, nuoret pesimättömät linnut mukaan lukien. Poikasia tuli 329, mikä on toiseksi paras tulos. Paras poikasvuosi oli 2009, jolloin poikasia syntyi 349. Merikotka on määritelty vuonna 2006 elinvoimaiseksi. Nykyisin pahin uhka on ihmisten liikkuminen pesintäalueilla ja pesäpuiden puute. Vainoa on jonkin verran, mutta ympäristömyrkkyjen vaikutus on ainakin Suomessa vähentynyt.
Kuten merikotkien niin myös meidän Kotkan Merikotkien elämänlaatuun vaikuttavat merkittävästi ympäristötekijät. Ympäristöterveys on hyvin laaja käsite ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksesta. WHO:n määritelmän mukaan terveyteen vaikuttavia ympäristötekijöitä ovat fysikaalisten, biologisten ja kemiallisten tekijöiden lisäksi myös fyysinen ympäristö sekä ympäristön psykologiset, sosiaaliset ja esteettiset tekijät. Ihmisen toiminnasta johtuva luontoon kohdistuva merkittävä haitta merkitsee usein haittaa myös ihmisen terveydelle. Terveellisen ympäristön edellytyksinä ovat turvallinen ruoka ja juoma, turvallinen asuin- ja työympäristö, puhdas ilma, hyvät liikennepalvelut sekä mahdollisuus henkiseen ja fyysiseen virkistäytymiseen. Ihmisen on voitava hengittää, juoda ja syödä, käyttää kuluttajille myytäviä tuotteita ja liikkua ympäristössään luottaen siihen, ettei hänen terveytensä ole uhattuna.
2. Lähivaikuttamisella voimavarat ja osaaminen yhteisen käyttöön
Virallisten päätöksentekoelinten lisäksi kuntien asukkailla ja heidän yhteisöillään on hyödyntämätöntä osaamista ja voimavaroja. Kenellä voisi olla parempia kehittämisajatuksia päivähoidosta kuin aamuisin kiireessä lapsiaan hoitoon kiikuttavilla vanhemmilla, tai näistä lapsista päivittäin huolehtivilla hoitajilla? Kuuluuko kunnassa työpaikkoja luovan yrittäjän ääni? Kysytäänkö nuorilta, millaisessa kunnassa he tulevaisuudessa haluaisivat asua? Kotkan Merikotkat tahtovat tämän kuntalaisten arkipäivästä kumpuavan kokemuksen ja asiantuntemuksen yhteiseen käyttöön.
Kotkan Merikotkien mielestä kylillä, kaupunginosilla ja niiden asukkailla on tärkeä rooli kaupungin lähipalvelujen kehittämisessä, kaupungin elinvoimaisuuden edistämisessä ja muussa kehitystyössä. Kylien ja kaupunginosien toiminta perustuu naapuruuteen, vuorovaikutukseen, asukkaiden keskinäisen luottamukseen ja yhteiseen tietoon paikallisista erikoisolosuhteista. Varsinkin maaseudulla asuville ihmisille voidaan tuottaa lähipalveluja näihin voimavaroihin perustuen.
Paikallisuudesta nousevat yhtiöt, osuuskunnat, ja yleishyödylliset yhteisöt luovat näille ratkaisuille hyvän pohjan. Tämä vaatii paikallisten asukkaiden ja kaupungin yhteistyötä sekä vakiintuneissa että uusissakin muodoissa.
Vastaukset 17
Vanhimmat
3. Merikotkat eivät tunne kuntarajoja
Kotkan Merikotkien mielestä nykyisiä kuntakentän ongelmia ei ratkaista yksin kuntaliitoksilla. Rajojen siirtäminen, kuntavaakunoiden museoiminen ja kunnantalojen purkaminen eivät turvaa elinvoimaisia, vahvoja peruskuntia tai laadukkaita ja riittäviä julkisia palveluita. Erityisesti pakkoliitokset ovat omiaan luomaan uusia ongelmia.
Lisäksi Kymenlaaksossa on viime vuosina jo tapahtunut kuntaliitoksia, vapaaehtoisuuden pohjalta, kuntien omilla päätöksillä. Uusi Kouvolan kaupunki perustettiin vuoden 2009 alussa, jolloin kuusi Pohjois-Kymenlaakson kuntaa lakkautettiin ja tilalle perustettiin yksi uusi kunta. Lakkautetut kunnat olivat vanha Kouvola, Kuusankoski, Valkeala, Anjalankoski, Elimäki ja Jaala. Nyt Kymenlaaksossa ollaan ajamassa jo uusia kuntaliitoksia ennen kuin edellisenkään tulokset on kunnolla kartoitettu.
Suomeen tarvitaan kuntauudistus, sillä nykyisellä raskaalla kuntarakenteella ei ole toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä pärjätä. Uudistuksen ytimessä pitää olla laadukkaiden, kunnan omana työnä tehtyjen palveluiden säilyttäminen ja kehittäminen. Kuntalaisten pitää voida myös vaikuttaa palveluiden järjestämiseen ja niiden sisältöön. Kuntalaiset eivät ole vain palveluiden asiakkaita vaan osallisia.
Maaliskuussa 2007 voimaan astui laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, jonka on määrä valmistua vuonna 2012. Uudistuksen tarkoituksena on luoda kuntien vastuulla oleville palveluille riittävän vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta, jotta laadukkaat hyvinvointipalvelut voidaan turvata jatkossakin tasapuolisesti maan kaikissa osissa. Uudistus vaikuttaa sekä kunnallisten palveluiden järjestämiseen, niiden rahoitukseen että kunnan ja valtion tehtäväjakoon.
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen johdolla valmisteltuun kuntauudistukseen sisältyy uhka suuresta palveluiden yhä enenevästä kilpailuttamisesta, ulkoistamisesta ja yksityistämisestä. Kokemukset tästä ovat kunnissa pääsääntöisesti huonoja. Kunnalliset palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi eivät saa olla kauppatavaraa.
4. Kotkan kaupungin on turvattava palvelut lähellä
4.1. Valtiolla on oikeus osallistua Kotkan kaupungin peruspalvelujen järjestämistä koskevaan päätöksentekoon
Kunnat järjestävät käytännössä kuntalaisille peruspalvelut, joista on säädetty laeilla. Säätämällä lakeja valtiolla on oikeus osallistua kunnallisten peruspalvelujen järjestämistä koskevaan päätöksentekoon. Peruspalveluista tärkeimpiä ovat sosiaali- ja terveydenhuolto, opetus- ja sivistystoimi sekä ympäristö ja tekninen infrastruktuuri. Peruspalveluiden kautta kunta tarjoaa kuntalaisille edellytykset arjen elämiseen, hyvinvointiin ja perusturvallisuuteen. Peruspalvelut rahoitetaan pääsääntöisesti kunnallisella verotuksella, valtionosuuksilla sekä palveluista perittävillä maksuilla.
4.2. Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista on yhteinen
Lähtökohtana kaikessa Kotkan kaupungin toiminnassa pitää olla ihmisarvon kunnioittaminen ja ihmisen itsemääräämisoikeuden turvaaminen. Kotkan Merikotkat haluaa, että sosiaali- ja terveyspalveluissa kohdataan ennen muuta ihminen; ei asiakas tai potilas.
Kotkan Merikotkien kuntapolitiikan yksi perustavoitteista on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Kaupungin tehtävänä on luoda edellytyksiä asukkaidensa elämäntilanteiden ja tarpeiden mukaisille valinnoille ja ratkaisuille, koskivatpa ne sitten lasten hoitoa, ikääntyvien hoivaa tai muita palveluita.
Syrjäytyminen ja yksinäisyys ovat yhteiskuntamme kipeimpiä ongelmia. Liian moni nuori ”katoaa” koulutuksen, työelämän ja muutoinkin yhteiskunnan ulkopuolelle. Monet ikäihmiset viettävät loppuelämänsä vuodet täysin yksin. Näidenkin ongelmien ratkaisemisessa on monesti kyse kunnan, kolmannen sektorin, lähiyhteisöjen ja ihmisten yhteisestä tahdosta ja vastuunkannosta.
Järjestöillä, kylien ja kaupunginosien yhteisöillä ja vertaisryhmillä on hyödyntämätöntä osaamista ja voimavaroja. Niillä voidaan tukea apua tarvitsevia heidän arkipäivässään. Kuntien pitää edistää tätä hyvinvointia lisäävää toimintaa, joka vahvistaa myös osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Järjestöt ja yksittäiset kansalaiset voivat olla suuri resurssi myös palvelujen kehittämisessä: uusien, entistä parempien toimintatapojen ja arjen innovaatioiden luojina.
Vastuuta hyvinvoinnista ja terveydestä ei voi sysätä yksin julkiselle vallalle. Hyvä kuntapolitiikka ja palvelut tukevat ihmisen omaa vastuunottoa, omatoimisuutta ja elämänhallintaa. Ihmisiä on kannustettava edistämään omaa ja läheistensä terveyttä ja hyvinvointia. Tämä vaatii kunnan eri toimialojen entistä tiiviimpää yhteistyötä.
Sosiaali- ja terveyspolitiikkamme perustuu pitkälti sairauksien hoitamisen ja muiden ihmisten arkipäivässä syntyvien ongelmien ratkaisemiseen. Niihin liittyvät palvelut ja tehtävät ovat ensiarvoisen tärkeitä ja ne tulee hoitaa hyvin.
Ennaltaehkäisevä toiminta, terveyden edistäminen ja varhainen puuttuminen jäävät myös kunnissa usein liian vähälle huomiolle. Niihin panostaminen kuitenkin säästää ison kasan yhteisiä eurojamme ja on inhimillisestikin paras vaihtoehto. Tehokas ennaltaehkäisy ja muu terveyden edistäminen kaventavat myös eri väestöryhmien terveyseroja, jotka ovat yksi suomalaisen yhteiskunnan suurimmista ongelmista.
Terveyttä ei edistetä vain neuvoloissa ja terveysasemilla. Pyöräteiden rakentaminen, omaehtoiseen liikuntaan innostavat koulujen pihat tai mieltä piristävät harrastus- ja kulttuurihetket ikäihmisille voivat olla suuria terveystekoja. Kunnan järjestämissä ruokailuissa pitää ottaa huomioon ruuan terveellisyys ja monipuolisuus entistä paremmin.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota nopeaan diagnostiikkaan ja palveluiden vaikuttavuuteen hinnan ja laatuvaatimusten ohella. Käytännön esimerkit osoittavat, että hoitoja hoivaympäristöjen kodinomaisuudella, potilaslähtöisyydellä ja hoitoasenteiden muutoksella on joissakin laitoksissa voitu saada suurin osa vuoteessa hoidettavista vanhuksista makuulta jaloilleen omatoimisiksi potilaiksi. Nämä ns. parhaat palvelukäytännöt on saatava leviämään kaikkiin kuntiin.
Kotkan Merikotkien mielestä päävastuu lasten kasvatuksesta ja hyvinvoinnista on vanhemmilla. Lähiyhteisöjen ja yhteiskunnan pitää tukea vanhempia ja luoda heidän kasvatustyölleen vakaat ja ennustettavat puitteet.
Kotkan Merikotkat haluaa huomioida kunnan päätöksenteossa ja toiminnassa erilaiset perheet ja niiden elämäntilanteet. Perheiden ja lasten suuri enemmistö elää tasapainoista elämää. Liian monessa perheessä on kuitenkin henkistä pahoinvointia, toimeentulo-ongelmia, työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeuksia tai muita ongelmia. Niiden ratkaisemiseksi ja lievittämiseksi tarvitaan hyvää perhepolitiikkaa myös kunnissa.
Ikääntyneet kuntalaiset ansaitsevat elämäntilanteensa ja kuntonsa mukaista laadukasta hoitoa, hoivaa ja muita palveluita. Heitä ei saa nähdä kuitenkaan pelkästään palvelujen passiivisina käyttäjinä ja vastaanottajina.
Suhtautumisessa ikääntymiseen ja vanhuuteen tarvitaan uutta ajattelua. On nostettava selkeästi esille ikäosaamisen merkitys. Sillä ei tarkoiteta vain ammattilaisten ikäosaamista, vaan myös seniorikansalaisten itsensä elämänkokemusta, hiljaista tietoa, tekemisen taitoa, sosiaalista ja yhteiskunnallista osallistumista ja heidän muuta omaa osaamistaan. Ikäosaamisessa painottuu käsitys ikäihmisistä aktiivisina kansalaisina.
5. Sivistys on elämän mittainen projekti
5.1 Tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet takaavat oikeudenmukaisen yhteiskunnan
Sivistys on Kotkan Merikotkille itseisarvo. Se on jatkuvaa kasvamista, oppimista ja itsensä kehittämistä. Sivistys on henkisen hyvinvoinnin lähde ja lähtökohta oikeudenmukaiselle yhteiskunnalle. Kotkan Merikotkat haluaa taata kaikille tasa-arvoiset koulutuspalvelut ja muut edellytykset itsensä kehittämiseen asuinpaikasta, varallisuudesta tai muista ihmisen taustatekijöistä riippumatta.
Ihmisenä kasvamisen perusta luodaan lapsuudessa. Kotkan Merikotkat pitää tärkeänä, että jokaisessa kunnassa on tarjolla lapsen kehitysvaiheet ja perheiden erilaiset tilanteet huomioon ottavia vaihtoehtoja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuspalvelut tulee tarjota mahdollisimman lähellä kotia niin, että turvallisuutta tuottavat ystävyys- ja muut ihmissuhteet voidaan oppia ajoissa. Lastenhoidon laadun pitää olla sellaista, että hoitomuodosta riippumatta jokainen vanhempi voi luottaa sen olevan lapselleen hyväksi. Kunnilla tulee olla tarjolla myös osa-aikaista varhaiskasvatuspalvelua.
Koulut tukevat koteja lasten kasvatustyössä. Sekä varhaiskasvatuksessa että esi- ja perusopetuksessa on huolehdittava pätevän, osaavan ja riittävän opetushenkilöstön saatavuudesta.
Koulu on monen kunnan ja kylän keskus. Koko maan kattava, laadukas ja erilaiset oppilaat huomioiva perusopetus jokaisessa kunnassa varmistaa mahdollisuuksien tasa-arvon ja suomalaisen yhteiskunnan kehityksen. Kylä- ja korttelikoulut ovat Kotkan Merikotkille tärkeitä.
Työhön, ahkeruuteen ja yrittäjyyteen kannustaminen sekä niiden edellytysten parantaminen ovat Kotkan Merikotkille tärkeitä tavoitteita kaikilla koulutusasteilla. Suomen on pidettävä jokainen lapsi, nuori, aikuinen ja ikääntynyt kansalainen mukana yhteiskunnan kelkassa. Koulutus on tärkein keino syrjäytymisen estämiseksi.
Koulun tulee olla mielekäs paikka myös muita heikommin pärjäävälle oppilaalle. Tämän vuoksi elämykselliselle ja onnistumisen kokemuksia tuottavalle oppimiselle on annettava lisää aikaa ja tilaa. Koulutuksen on myös tuettava nykyistä enemmän arkipäivässä tarvittavien elämänhallinnan ja kansalaistaitojen kehittymistä.
Oppimisen ongelmiin on puututtava ajoissa ja tehokkaasti, jotta vältytään kalliilta korjaavilta hoidoilta ja toimilta. Jo varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen piirissä on koottava toimintaryhmät, jotka ohjaavat apua tarvitsevat ajoissa ammattilaisten luo. Kouluterveydenhuollon henkilöstömitoitus on tarkistettava ja ammattilaisten määrää on lisättävä puutteiden ilmetessä. Opetushenkilöstön hyvinvoinnista ja turvallisuudesta on huolehdittava. Opettajien lisä- ja täydennyskoulutusvelvoitteet on täytettävä.
Sivistys jatkuu läpi elämän eikä pääty todistusten saantiin. Vapaa sivistystyö, kansalais- ja työväenopistot, kansanopistot, kansansivistysjärjestöt ja kirjastot ovat tärkeä osa elinikäistä oppimista. Niiden voimavarat on turvattava. Kansalaisopistojen ja verkko-opetuksen sekä modernin teknologian luomat mahdollisuudet tulee tuoda jokaisen kuntalaisen lähelle. Tämä edellyttää nopeiden ja kohtuuhintaisten internet -yhteyksien rakentamista myös taajamien ulkopuolelle.
5.2. Kulttuuri, - liikunta- ja nuorisopalvelut ovat tärkeä osa elämän mittaista
sivistystä
Kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajan palvelut tukevat itsensä kehittämistä ja ovat siten oleellinen osa elämänmittaista sivistystä. Niillä on tärkeä rooli syrjäytymisen ehkäisyssä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä kansalaisaktiivisuuden, yhteisöllisyyden, tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden
vahvistamisessa. Ikääntyneiden kuntalaisten osalta nämä palvelut edistävät aktiivisen elämän jatkumista työuran päätyttyä.
Kulttuurin ja liikunnan harrastusmahdollisuuksista sekä nuorisopalveluista on huolehdittava jokaisessa kunnassa. Kumppanuutta ja yhteistyötä toisten kuntien, kulttuurijärjestöjen ja -yhdistysten, urheiluseurojen sekä muiden järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa on lisättävä näiden palvelujen
tuottamisessa. Erityisesti omaehtoisen kulttuurin, liikunnan ja muiden harrastusten edellytyksiin pitää kiinnittää entistä vahvemmin huomiota.
6. Kaupunkilaisten toiveista lähtevää asumista
Kotkan Merikotkien asuntopolitiikka lähtee ihmisten toiveista ja elämäntilanteista. Kotkan Merikotkat uskoo ihmisten kykyyn itse arvioida, missä ja miten he haluavat asua. Kotkan kaupungin asukkaat tarvitsevat erilaisia asumismuotoja pientaloista kerrostaloihin, vuokra-asunnoista omistusasuintoihin ja kaikkia vaihtoehtoja niiden väliltä. Asuminen on ihmisen yksi perustarpeista ja -oikeuksista. Siksi sen pitää olla kohtuuhintaista kaikkialla maassa.
Asumisen ja rakentamisen perusteet määritellään kaavoituksella. Kaavoituksen tulee olla mieluummin sallivaa kuin rajoittavaa, mutta sen pitää kuitenkin taata laadukkaan, järjestäytyneen ja hyvän rakentamisen puitteet.
Hyvän kaavoituksen tunnusmerkki on, että sen yhteydessä tehdään ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointi sekä laaditaan toimiva osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavat tulee laatia kiinteässä yhteistyössä alueen asukkaiden, maanomistajien ja muiden toimijoiden kanssa.
Yhdyskuntarakennetta voidaan tiivistää niillä aluilla, joilla se on mahdollista sekä sosiaalisesti ja ympäristön kannalta perusteltua. Tiivistämistavoitteilla ei saa kuitenkaan perustella asumisen, palvelujen ja muun elinkeinotoiminnan rajua keskittämistä.
Kaupungeissa ja niiden ympäryskunnissa tarvitaan ihmisen kokoisia yhdyskuntia, puutarhamaisia asuinympäristöjä, joissa päivittäiset asioinnit voidaan hoitaa lähietäisyydellä ja joissa ihmisen luontosuhde säilyy tiiviinä.
7. Kotkan kaupungin on luotava edellytykset arkipäivän ympäristöteoille
Kotkan Merikotkien ympäristöajattelun yksi kulmakivistä on ylisukupolvisuus: emme syö tulevien sukupolvien kuormasta, vaan jätämme ympäristön ja luonnon jälkipolville vähintään yhtä hyvässä kunnossa kuin sen itse saimme. Kotkan Merikotkat haluaa sitoutua myös kuntapolitiikassaan tähän periaatteeseen.
Kotkan kaupungin ympäristöpoliittiset päätökset ja valinnat vaikuttavat asukkaiden jokapäiväiseen elämään ja viihtyvyyteen. Niillä on myös laajempaa merkitystä. Kuntien on osaltaan kannettava vastuuta ihmisten jokapäiväisten tarpeiden ja luonnon hyvinvoinnin välisestä kestävästä tasapainosta.
Kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös kuntien ja yksittäisten kuntalaisten vastuun kantoa. Tutkimusten mukaan yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ei ole kovin tehokas ratkaisu ilmastonmuutoksen ehkäisyssä, vaan ennen kaikkea tulee kannustaa kuntalaisia kestävän kehityksen mukaiseen elämäntapaan ja valintoihin.
Pelkkä suojelupainotteinen ympäristöpolitiikka ei riitä. Sen rinnalle tarvitaan koko kunnallisen päätöksenteon ja toiminnan läpäisevää ympäristönäkökulmaa. Kuntien on asetettava itselleen kestävän kehityksen tavoitteet ja laadittava suunnitelmat niiden toteuttamiseksi. Kuntien eri toimialojen ja sektoreiden pitää toimia tiiviisti yhteistyössä tavoitteiden saavuttamiseksi ja sitouttaa myös asukkaansa niihin.
8. Arjen sujuvuus vaatii toimivaa ja turvallista liikennettä
Kotkan Merikotkat haluaa varmistaa toimivat liikenneyhteydet ja turvallisen liikkumisen kaikille kotkalaisille asuinpaikasta riippumatta. Nämä tavoitteet eivät toteudu pelkästään kaupungin päätöksillä, vaan siihen tarvitaan myös valtion ja liikenteen parissa toimivien yritysten panostusta. Myös yksittäiset kaupunkilaiset voivat vastuullisella käyttäytymisellään, valinnoillaan ja aloitteellisuudellaan edistää liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta.
Kaupunkilaisen arjen sujumisen kannalta toimiva ja kattava liikenneverkko on ensiarvoisen tärkeä. Se on myös edellytys kaupungin ja sen kaupunginosien elinkeinotoiminnan kehittymiselle.
Kaupunginosien erojen vuoksi tarvitaan erilaisia ratkaisuja aina kevyen liikenteen väylistä toimivaan joukkoliikenteeseen sekä eritasoisen tiestön ja rataverkon ylläpitoon ja rakentamiseen. Liikenteen suunnittelussa ja sitä koskevassa päätöksenteossa on otettava huomioon myös ilmastonmuutoksen haasteet.
Aluehallinnon uudistuksessa 2010 kaikki lautta- ja yhteysalusliikenneasiat keskitettiin valtakunnallisesti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne – ja ympäristökeskukseen (ELY). Kotkan Merikotkat edellyttävät kaupunkia toimimaan asiassa hyvässä yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa.
9. Sähköiset palvelut asiakas- ja työntekijälähtöisiksi
Palvelut siirtyvät myös Kotkan kaupungissa yhä enemmän tietoverkkoihin. Se nopeuttaa ja tehostaa palveluja, vapauttaa henkilöstöä muuhun työhön ja mahdollistaa kaupunkilaisten ajasta ja paikasta riippumattoman itsepalvelun.
Kotkan Merikotkat edellyttää, että kuntien, valtion ja yksityisten palvelun tarjoajien pitää varmistaa kaikille kaupunkilaisille riittävän nopeat ja kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet. Vain siten kaupungin asukkaat voivat tasaveroisesti hyödyntää sähköisiä palveluja ja yritykset kehittää toimintojaan.
Tietojärjestelmien kehittämisen pitää tukea asukkaiden palveluja ja kaupungissa tehtävän työn sujuvuutta. Tietojärjestelmistä ei saa tulla ”isäntää”, joka hallitsee ja määrää esimerkiksi lääkärin tai hoitajan työtä itse hoitotyön ja potilaan kohtaamisen kustannuksella.
Kotkan kaupungissa pitää palvelujen kehittämisessä huomioida myös ne asukkaat, joilla ei ole omia laitteita ja tietoliikenneyhteyksiä tai jotka eivät kykene omin päin sähköisiä palveluja käyttämään. Kaupungin ja valtion peruspalvelut on oltava saatavissa myös ilman atk-taitoja.
10. Kotkan kaupungin on panostettava työhyvinvointiin
Kotkan kaupungin palveluksessa työskentelee runsaat 3500 henkilöä. Tulevaisuudessa kilpailu osaavasta työvoimasta, etenkin terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa, on yhä kiivaampaa. Kotkan kaupungin tulee turvata työvoiman saanti ennen kaikkea panostamalla työhyvinvointiin sekä ottamalla työnantajana huomioon muutokset työntekijöiden elämäntilanteissa.
Kotkan kaupungin pitää kohdella kaikkia työntekijöitään tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti. Hyvinvoiva työyhteisö syntyy vaikuttamisen mahdollisuudesta työhön ja työyhteisöön, oman työn hallinnan tunteesta, joustavasta perheen, vapaa-ajan ja työn yhteensovittamisesta sekä turvallisesta työympäristöstä.
Työyhteisön hyvinvoinnista ovat vastuussa kaikki sen jäsenet. Osaava ja oikeudenmukainen johtaminen on kaiken lähtökohta, mutta se ei yksin riitä. Hyvät alais- ja kollegataidot ovat yhtä tärkeitä. Työelämätaitojen kehittäminen on koko työyhteisön yhteinen ja samalla jokaisen sen yksittäisen jäsenen jatkuva haaste.
11. Yrittäjyys luo elinvoimaa ja edellytykset hyvinvointipalveluille
11.1. Kunnalla on vastuunsa yrittäjyyden edellytyksistä
Kotkan kaupungin menestymisen ehto on onnistunut elinkeinopolitiikka, joka luo edellytykset toimiville hyvinvointipalveluille. Yrittäjyys synnyttää myös elinvoimaisuutta kaupunkiin ja laajemmallekin alueelle. Kotkan Merikotkien mielestä kunnalla on päävastuu oman alueensa kehityksen suunnasta.
Kotkan kaupungin on tunnistettava omat elinkeinotoimintaan liittyvät haasteensa ja vahvuutensa sekä perustettava toimintansa niihin. Kaikki kunnat tarvitsevat elinkeinostrategian. Tarvittavien toimien rahoitusvastuu on sekä kunnilla että valtiolla.
11.2 Yrittäjyyttä on hyödynnettävä palvelutuotannossa
Vastuu palvelujen järjestämisestä on Kotkan kaupungilla, mutta niiden tuottamisessa voidaan käyttää kaupungin oman ja kuntien yhteisen palvelutuotannon lisäksi myös yrityksiä, yhdistyksiä, muita yhteisöjä ja naapurikuntia.
12. Kotkan Merikotkien vaihtoehto kuntien uudistamiseksi
12.1. Kotkan Merikotkien vaihtoehto lähtee lähipalvelujen ja -vaikuttamisen turvaamisesta
Kotkan Merikotkat tunnistaa kuntien tulevaisuuden suuret ongelmat ja haasteet: väestön ikääntymisen, kilpailun niukkenevasta työvoimasta ja epävarmuuden yleisestä talouskehityksestä sekä niiden seuraukset julkiselle taloudelle. Näiden haasteiden edessä tarvitaan uudistuksia. Ne eivät voi kuitenkaan perustua Kokoomuksen ja SDP:n tapaan ideologiselle keskittämisvimmalle. Uudistuksia ei voi myöskään sanella ministeriöstä käsin ilman aitoa kuntien päättäjien ja kuntalaisten kuulemista.
Kuntauudistuksen tärkein tavoite on lähipalvelujen ja – vaikuttamisen turvaaminen. Se toteutuu parhaiten, kun kunnille on annetaan mahdollisuus tehdä tarpeelliset uudistukset niiden omista lähtökohdistaan kunnallista itsehallintoa ja paikallista asiantuntemusta kunnioittaen. Vain tällä tavoin saadaan aikaan sitoutumista uudistuksiin. Kuntien pitää olla uudistuksissa aktiivisia toimijoita, ei käskytyksen kohteita. Valtiovallan roolina on ensisijaisesti tukea kuntia uudistamistyössä.
Kotkan Merikotkat edellyttää, että kuntia koskevat suuret lainsäädännölliset ja muut uudistukset tehdään parlamentaarisen valmistelun pohjalta, yhdessä sopimalla yli hallituksen ja opposition rajalinjojen. Näin toimimalla erilaiset mielipiteet ja alueelliset näkökulmat tulevat huomioiduiksi. Se saa aikaan pitkäjänteisyyttä ja vakautta yhteisten asioiden hoitamiseen yli vaalikausien.
Uudistusten tavoitteena on kustannustehokkaat, laadukkaat ja saavutettavissa olevat palvelut. Se vaatii monipuolisia uudistustyökaluja, kuten vapaaehtoiset kuntaliitokset sekä kuntien välisen yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen. Samalla on ratkaistava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoitukseen liittyvät kysymykset.
Kotkan Merikotkien mielestä kunnille on annettava mahdollisuus niissä jo tehtyjen uudistusten hyödyntämiseen ja jatkokehittämiseen. Kotkan Merikotkat vastustaa Kataisen sinipunahallituksen suurkuntiin tähtäävää kuntauudistusta, jonka hyötyjä hallitus ei ole pystynyt näyttämään toteen. Se on pikemminkin halvaannuttanut uudistamis- ja kehittämistyön kunnissa sekä saattanut kuntien henkilökunnan suuren epätietoisuuden valtaan.
Kuntia koskevia laajoja uudistuksia ei saa toteuttaa kiireellä, hutiloiden ja ylhäältä sanellen. Onnistuakseen ne vaativat tuekseen asiantuntijoiden, kuntien asukkaiden ja kuntapäättäjien kuulemista, tutkimustiedon hyödyntämistä, vaikuttavuusarviointeja sekä perehtymistä muiden maiden kokemuksiin. Olennaista on saada kunnat sitoutettua uudistusten toteuttamiseen niiden omista lähtökohdistaan ja kehittämistarpeistaan.
Kotkan Merikotkat ei lähde tukemaan uudistuksia, jotka perustuvat Kataisen hallituksen ohjelman keskittäviin linjauksiin, suurkuntakarttoihin ja pakkoliitoksiin. Kotkan Merikotkat vaatii uudistustyön aloittamista puhtaalta pöydältä ottamalla huomioon kunnissa jo tehtyjen uudistusten tulokset.
Tavoitteena on määrätietoisesti ja vaiheittain etenevä uudistus 2020-luvun kuntamalliksi, jossa uudistusten painopiste on palvelujen tehokkaammissa järjestämis- ja tuottamistavoissa jokaisen kuntalaisen palvelut turvaten.
12.2. Toimiva rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä takaa kansalaisten yhdenvertaiset palvelut
Kunnat saavat tulonsa kunnallisverosta, kiinteistöverosta, maksuista, valtionosuuksista ja valtion tilittämästä yhteisövero-osuudesta. Niillä kunnat rahoittavat lakisääteisiä ja muita palveluja sekä investointejaan.
Kotkan Merikotkat haluaa uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää siten, että se jatkossakin varmistaa kansalaisten yhdenvertaisten peruspalveluiden saatavuuden kaikkialla Suomessa. Järjestelmän pitää tukea myös palvelujen tuottamista tehokkaasti ja laadukkaasti kohtuullisella vero- ja maksurasituksella.
Hyvinvointipalvelujen järjestäminen ja rahoitus edellyttävät valtion ja kuntien välistä tiivistä yhteistyötä. Sen pitää keskeisesti perustua jatkossakin lakisääteiseen peruspalveluohjelmaan, jonka tavoitteena on saattaa kuntien tehtävät ja niiden rahoitus tasapainoon.
Vaikka rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää on kehitetty oikeaan suuntaan, on siinä vielä uudistustarpeita. Valtionosuuksien määräytymisperusteet on uudistettava perusteellisiin ja puolueettomiin tutkimuksiin pohjautuen.
12.3. Kotkan Merikotkien linjaukset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja rahoitukseen
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja rahoituksessa tarvitaan kokonaisuudistus. Sen tavoitteena pitää olla asiakaslähtöisyys, valinnanvapauden edistäminen sekä palvelujen tasavertainen saatavuus ja saavutettavuus koko maassa. Samalla eri väestöryhmien ja alueiden terveyseroja on pyrittävä kaventamaan. Palvelujen tulee olla laadukkaita ja niiden turvallisuudesta on huolehdittava. Kustannukset asiakkaalle eivät saa olla este palvelujen saamiselle.
Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä on julkisella vallalla. Kuntien itsensä tai yhteistyössä toisten kuntien kanssa tuottamia palveluja täydentävät yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. Tulevaisuuden kannalta on keskeistä, että valtion ja kuntien välinen tehtävänjako käydään läpi. Kuntien keskinäistä yhteistyötä on edelleen tiivistettävä. On rohjettava tehdä työnjakoa niin kuntien kesken kuin alueiden ja sairaanhoitopiirienkin välillä. Sopimisen ja yhdessä tekemisen malli on Kotkan Merikotkien vastaus tulevaisuuden suuriin haasteisiin.
Kotkan Merikotkien vaihtoehdossa sosiaali- ja terveyspalvelut on yksi kokonaisuus, joka on kuntien järjestämisvastuulla. Kunnat voivat yhdessä sopien siirtää vastuun järjestämisestä alueelliselle tai maakunnalliselle toimijalle - pääsääntöisesti kuntayhtymälle kuntien sopimalla tavalla. Järjestämis- ja palvelusopimuksilla huolehditaan palveluiden määristä ja laadusta. Alueiden erityispiirteet huomioidaan.
Hoitoketjujen tulee olla nykyistä saumattomampia perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Ihmisen terveydestä ja hyvinvoinnista on kannettava kokonaisvastuu. Johtamisessa sekä henkilöstön ammatillisen osaamisen hyödyntämisessä on päästävä uudelle tasolle.
Työn jakoa eri ammattiryhmien välillä on selkiytettävä. On etsittävä keinoja erityisesti perusterveydenhuollon henkilöstön saatavuuden parantamiseen esimerkiksi selvittämällä mahdollisuudet koulutuksen ja työn nykyistä parempaan yhteensovittamiseen. Toiminnallisia uudistuksia on edistettävä esimerkiksi lähetekäytäntöjen osalta. Lääkkeiden on oltava kiinteämpi osa terveydenhuoltoa. Tietotekniikan hyödyntämistä on kehitettävä nykyistä asiakas- ja työntekijälähtöisemmäksi.
Palvelut tulee rahoittaa pääosin veroilla. Kuntien mahdollisuutta ennakoida sosiaali- ja terveydenhuollon menojen muutoksia on kyettävä lisäämään. Huoltosuhde, eri ikäisten palvelutarpeiden huomioiminen ja sairastavuus ovat esimerkkejä tekijöistä, joiden perusteella kuntien osuus määritellään.
Uuden rahoitusmallin tulee kannustaa toiminnan järjestäjää vaikuttavuuteen ja toiminnan kustannustehokkuuteen ja aikaansaada siten nykyistä parempaa terveyttä ja enemmän hyvinvointia. Rahoitusratkaisujen pitää tukea terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laatu- ja mittaamistapoja tulee kehittää tukemaan uudistamistyötä sekä tavoitteisiin pääsyä. Vastuunkantamista omasta terveydestä on kannustettava.
Siä olet oikialla asijalla. Myö kaikki perus Kymen laaksolaiset tuetaa sinuu:).
http://yle.fi/uutiset/lappilainen_talent-kilpailija_hatkahdyttaa/2922556
Nyt sitten vaan lausuntopyyntöä Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajalle!
Lausuntopyynnön voi tehdä Kotkan Merikotkien merikotka.
http://amounda.wordpress.com/2011/07/13/ihminen-on-sita-mita-ajattelee/
Ihan hyviä kotkia tossa linkissä, mutta me ollaan Merikotkia!
Lähettäjä [email protected]
Vastaanottaja [email protected]
Kopio [email protected] , [email protected] , [email protected] , [email protected] , [email protected] , [email protected] , [email protected] , [email protected] , [email protected] , [email protected] , [email protected]
Lähetetty 25.5.2012 12:17:11
Aihe Täydennys lausuntopyyntööni to. 24.5.2012 Opetus- ja kulttuuriministeriölle
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖLLE
Viitaten eilen lähettämääni lausuntopyyntööni soitin tänään ministeriönne Kulttuuri- liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston johdon sihteeri Pirkko Lehtokoskelle koskien filosofian maisteri Erik Gullmanilta eilen saamaani tekstiviestiä. Tässä puhelinkeskustelussamme Pirkko Lehtokoski kertoi heillä asian jaetun osaston kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharjulle, joka toimii Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kulttuuriteemaryhmän puheenjohtajana http://www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/kulttuuri/kokoonpano_ja_yhteystiedot
Vastauksena eilen lähettämässäni lausuntopyynnössäni kirjoittamaani Erik Gullman ilmoitti minulle tekstiviestillä täsmälleen näin: "Kiitos. Kyllä se käy."
Heti tässä vaiheessa on syytä todeta, että jokin aika sitten Erik Gullman lähetti minulle facebookissa viestin, jossa hän kehotti minua katsomaan Vaalan kunnassa toimivaa Kanttura nimistä yritystä http://www.kanttura.fi ja pitävänsä Heikki Pesämaata erittäin hyvänä miehenä http://www.pesamaa.fi/html/heikki_pesamaa.html Edelleen on syytä todeta, että Vaalan kunnanjohtajana toimiva Tytti Määttä on Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kulttuuriteemaryhmän puheenjohtaja http://www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/harvaan_asuttu_maaseutu/teemaryhman_yhteystiedot
Näin ollen ei olekaan kovin yllättävää, että Heikki Pesämaa tunnuttiin tuntevan oikein hyvin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa, jonka maaseutu- ja energiayksikön päällikkö Timo Lehtiniemen kanssa minulla on oikein mainiosti toimiva keskusteluyhteys. Sormet eivät ainakaan riitä laskemaan soittokertojeni määrää Timolle.
Tältä pohjalta pyydän Opetus- ja kulttuuriministeriötä keskustelemaan asiasta filosofian maisteri Erik Gullmanin kanssa. Enirosta löytyvät seuraavat yhteystiedot.
Gullman Erik, Piiraisentie 24 as 2, 97635 JUUNIEMI, Puh: 050 367 7220
Ystävällisesti
Jukka Sinivaara, Kotka
puh. 041 728 0626
--- Alkuperäinen viesti ---
Lähettäjä [email protected]
Vastaanottaja [email protected]
Kopio [email protected] , [email protected] , [email protected] , [email protected] , [email protected]
Lähetetty 24.5.2012 17:12:57
Aihe Liitetiedostot: Lausuntopyyntö Opetus- ja kulttuuriministeriölle
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
ylijohtaja Anita Lehikoinen
Soitin tänään ensin kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharjulle, jonka kanssa sovin tämän lausuntopyynnön jättämisestä. Ohjauksesta soitin tämän jälkeen johdon sihteeri Pirkko Lehtokoskelle, joka ohjasi minut soittamaan osastosihteeri Satu Salonen, joka ystävällisesti ohjeisti minua tämän lausuntopyynnön laatimisessa. Liitetiedostossa Hankemateriaalia on mukana silloisen Opetusministeriön ylijohtaja Sakari Karjalaisen ja johtaja Marita Savolan allekirjoittama vastaus 15.5.2008 Dnro 6/092/2008. Tämän jälkeen asia on luonnollisesti pitkälle kehittynyt.
Asia selviää alla olevista Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmälle 23.4.2012 lähettämästäni ja Kaakkois-Suomen läänintaiteilija Patrik Ikäläiselle eilen 23.5.2012 lähettämästäni viestistä.
Selvyyden vuoksi ilmoitan tavoitteenamme olevan maanlaajuisen yhdistyksen perustaminen myötävaikuttamaan valtioneuvoston asettaman Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän tavoitteiden toteutumiseen konkreettisessa maaseudun kehittämistyössä. Tämän yhteityöryhmän toiminnan perustana on maaseutupoliittinen kokonaisohjelma. Nykyinen kokonaisohjelma Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi on järjestyksessä viides, ja se on tehty vuosille 2009-2013
Suomen perustuslain 2 § 3 momentin mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Koska maaseudun kehittämistyö on tarkoin lailla säädettyä, perustettavan yhdistyksen tulee noudattaa tarkoin lakia. Tämä esdellyttää hyvää yhteistyötä eri viranomaisten kanssa.
Hankkeen kehittämiseksi olen kerännyt facebookiin maanlaajuisen kontaktiverkoston. Koko joukko on luonnollisesti ammattilaisia, mutta koska heistä yksi on valittava kaverikseni tätä asiaa selvittämään, niin päädyin Rovaniemen Pirttikosken kylässä kunnostamassaan vanhassa koulurakennuksessa asuvaan filosofian maisteri Erik Gullmaniin. http://yle.fi/uutiset/lappilainen_talent-kilpailija_hatkahdyttaa/2922556 Hänellä on asuinpaikkansa perusteella tarvittavaa omakohtaista maaseudun kehittämisosaamista sekä kulttuuriteeman edellyttämää osaamista. Erik Gullmanin tavoittaa puhelimella numerosta 050 367 7220 ja sähköpostilla [email protected]
Erik on hoitanut asiaa hienosti ja on mukana Kotkassa toimivan kulttuuriyhdistys Sound of Art ry:n http://soundofart.fi/yhdistys.html facebookissa olevassa ryhmässä. Tämän yhdistyksen puheenjohtajana toimii Katri Korjus, puh. 050 355 0121, sähköpostilla [email protected] Saamani tiedon mukaan heillä on asiaa käsitelty ja todettu hankkeen vastaavan heidän tavoitteitaan.
Luonnollisesti keskustelen kovin mielelläni ministeriönne edustajan tai ministeriönne osoittaman tahon kanssa asiaan liittyvistä yksityiskohdista.
Kotkassa 24. toukokuuta 2012
Jukka Sinivaara
rakennusinsinööri AMK
Kallionsivu 1 D 32, 48310 Kotka
puh. 041 728 0626
--- Alkuperäinen viesti ---
Lähettäjä [email protected]
Vastaanottaja [email protected]
Kopio [email protected] , [email protected] , [email protected] , [email protected]
Lähetetty 23.5.2012 19:07:23
Aihe Kiitokset läänintaiteilija Patrik Ikäläiselle viestistä!
Heippa!
Ymmärränhän minä alla olevassa ilmaisemasi kantasi. Siinä on nyt vaan se kysymys, että valtion alueellinen taidehallinto on Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen ja OKM hallinnoi maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kulttuuriteemaa http://www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/kulttuuri/kokoonpano_ja_yhteystiedot
Verkkosivun mukaan "Kulttuuriteemaryhmä toimii maaseudun kulttuurin kehittämisaloitteiden edistäjänä, kulttuuritoimijoiden verkottajana ja kulttuurin kehittämisen ajankohtaisen tiedon levittäjänä ja tuottajana. Maaseudun omaehtoinen kulttuuritoiminnan tukeminen on toiminnan läpäisevä teema. Kulttuuri- ja taidekokemukset ovat osa maaseudun elinvoimaisuutta!".
Voiko tuon nyt suoremmin sanoa. Perustuslain 14 § 4 momentin mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.
Siis satavarmasti näillä suhteillani alamme syksyllä prosessoimaan tuomioistuimessa, mikäli asia ei muuten etene. Toisaalta hallintolain 7 § edellyttää pyrkimystä asioinnin ja asian käsittelyn viranomaisessa järjestämistä siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti.
Laitanpa tämän jo valmiiksi ministeriöön kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharjulle ja projektisihteeri Heli Talvitielle. En minä vielä tiedä mitä tästä tulee, mutta kaikki sopan ainekset näyttävät olevan.
Ystävällisesti
Jukka Sinivaara, Kotka
puh. 041 728 0626
http://www.tartu.ee/?lang_id=3&menu_id=19&page_id=1614
Tänne alamme sitten tehdä Viron matkoja!
Aha joo! Nyt hanke on Rovaniemen kaupungin elinkeinojohtaja Erkki Kautolla. Näin tämä pelaa! http://www.rovaniemi.fi/suomeksi/Palveluhakemisto/Tyo-ja-elinkeinot
Sound of fart