Kuuntelin Ruotsin radiosta ohjelmaa, joka käsitteli Ruotsin suomenkielisiä/meänkielisiä ja sitä kuinka he kokevat itsensä vähemmistönä. Ohjelmaan soitti myös kuuntelijoita.
Hämmentävää oli, että kertaakaan keskustelun aikana ei kukaan vaatinut, että ruotsalaisten pitäisi opiskella pakkosuomea ja palvella heitä suomeksi.
Keskustelun henki oli muutenkin se, että vähemmistön säilyminen on heistä itsestään kiinni, eikä avuttomana itkupotkuraivottu 100-kohtaisen enemmistöä velvoittavan toimenpideohjelman kanssa.
Ohjelmassa otettiin myös esiin, että aina ei kyse ole vain kielestä, vaan monet sellaiset, jotka eivät enää puhu suomea, kokevat kuitenkin vahvasti kuuluvansa suomenkielistaustaiseen vähemmistöön.
Jotenkin kuulosti kovin tervehenkiseltä keskustelulta verrattuna ruotsinkielisten vastaaviin keskusteluihin, joiden pääajatus on aina se, että muut pitää pakottaa ruotsin kielen ylläpitoon.
Hämmentävää oli, että kertaakaan keskustelun aikana ei kukaan vaatinut, että ruotsalaisten pitäisi opiskella pakkosuomea ja palvella heitä suomeksi.
Keskustelun henki oli muutenkin se, että vähemmistön säilyminen on heistä itsestään kiinni, eikä avuttomana itkupotkuraivottu 100-kohtaisen enemmistöä velvoittavan toimenpideohjelman kanssa.
Ohjelmassa otettiin myös esiin, että aina ei kyse ole vain kielestä, vaan monet sellaiset, jotka eivät enää puhu suomea, kokevat kuitenkin vahvasti kuuluvansa suomenkielistaustaiseen vähemmistöön.
Jotenkin kuulosti kovin tervehenkiseltä keskustelulta verrattuna ruotsinkielisten vastaaviin keskusteluihin, joiden pääajatus on aina se, että muut pitää pakottaa ruotsin kielen ylläpitoon.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Syy eroon selvä. Suomalaiset ovat kohtuullisia ihmisä, toisin kuin ruotsalaiset.
Suomalaisuuteen kuuluu suuri raamatullinen hyve, vaatimattomuus.
Ruotsalaisuuteen kuuluu suuri raamatullinen pahe, ylimielisyys.