Veneenvaihto mielessä ja haluaisin ruoriohjauksen.
Vanhassa veneessäni on pinna joka on erittäin kätevä yksinpurjehtiessa. Purjehdin paljon juuri yksin.Keulapurjeen käsittely esim myötäisellä helppoa kun pinna jalkojen välissä.
Mutta ruoria nyt tekee mieli. Perustelisitteko kumpaa kannaattaa ajatella.
ruorivaipinna
ruoriratti
32
1095
Vastaukset
- 26
Hyvinhän tuo pinna riitti isoilla vesillä Jessica Watsonilla.
http://www.jessicawatson.com.au/pink-lady - Joakim_
Miksi haluat ruorin? Minkä kokoinen vene?
Ruorin takaa on vaikeampi käsitellä purjeita ja ruoreissa on keskimäärin huonompi tuntuma kuin pinnassa, mutta toisaalta autopilotti ja lukitseminen toimivat näppärämmin ruorin kanssa. Isommissa veneissä voimat vaativat ruorin tai tolkuttuman pitkän pinnan.- FF 27
Missä menee raja veneen pituudessa? Yksi FF 36:han on varustettu pinnalla.
- 18+19
FF 27 kirjoitti:
Missä menee raja veneen pituudessa? Yksi FF 36:han on varustettu pinnalla.
Pituus on huono mitta arvioitaessa ohjauslaitteiston mitoitusta. Uppouma tai sen kanssa korreloiva purjepinta-ala on paljon parempi parametri.
Tässä esim 47 ft pursi, pinnaohjauksella: http://www.nettivene.com/purjevene/ssr/468143
Raja lie jossain 6-10 tn välillä, kun pinnan pituuden lisääminen ei enää riitä ohjausvoimien hallintaan, alle viiden tonnin veneet taasen pärjäisivät ilman sitlootan oleskelutiloja pilavaa ruoria.
Veneeni 4,2 tn / 52 neliötä, pinnaohjaus, enkä rattiin vaihtaisi. - pinna on varmin
18+19 kirjoitti:
Pituus on huono mitta arvioitaessa ohjauslaitteiston mitoitusta. Uppouma tai sen kanssa korreloiva purjepinta-ala on paljon parempi parametri.
Tässä esim 47 ft pursi, pinnaohjauksella: http://www.nettivene.com/purjevene/ssr/468143
Raja lie jossain 6-10 tn välillä, kun pinnan pituuden lisääminen ei enää riitä ohjausvoimien hallintaan, alle viiden tonnin veneet taasen pärjäisivät ilman sitlootan oleskelutiloja pilavaa ruoria.
Veneeni 4,2 tn / 52 neliötä, pinnaohjaus, enkä rattiin vaihtaisi.Ei pelkkä uppoumakaan ole se, jonka mukaan valitaan pinnan ja rattiohjauksen välillä. Kyllä yli 10tn vene voi olla aivan hyvin pinnaohjattu. Niin on esim. oma nykyinen 12tn veneeni, joka on suunniteltu ainoastaan pinnaohjaukselle. Kahdessa edellisessä veneessäni oli rattiohjaus. Niiden jälkeen nimenomaan halusin taas veneen, jossa on pinnaohjaus.
Uskon, että enemmän kuin LOA tai Dspl, vaikuttamassa ovat muut ominaisuudet kuten peräsimen tyyppi, vedenalainen lateraalipinta, purjebalanssi jne.
Kaikkein eniten pikkuveneiden (alle 35 ft) kohdalla pinna-vai- ratti-kysymykseen näyttävät kyllä vaikuttavan ostajayleisön imagokysymykset. Joillekin ison ratin tai tuplarattien imago merkitsee enemmän kuin toimintavarmempi pinnaohjaus ja pinnan parempi ohjaustuntuma. Tehdas tekee sitä, joka helpoiten menee kaupaksi.
Minusta on sääli, että moni hyväkin vene pilataan muuttamalla alkuperäinen pinnaohjaus rattiohjaukseksi. Tämä tietenkin on pelkkä henkilökohtainen mielipiteeni. Yks tykkää ratista, toinen pinnasta. Monet ovat alkaneet nimittää ruorirattia tai rattia ruoriksi. Joidenkin mielestä ruori on sellainen perinteinen puuratti, jossa on sarvet. - Bestevaer 53ST
Peräsimen tasapainotuksesta se on kiinni eikä veneen koosta. Tässä esimerkiksi 53 jalkaa, 17 tonnia ja 155 neliötä purjealaa pinnaohjauksella:
http://www.kmy.nl/yacht/bestevaer-53st-bestevaer-ii.html
- 16+18
Pinna ehdottomasti. Tuntuu, että noiden ruorien kanssa on aina ongelmia. Pinnan kanssa en ole kovin montaa ongelmaa lukenut.
- //////////////////
Ehdottomasti ruori, paljon mukavampi ja kätevämpi
- ehkä/tai
Kuten kovin usein, Joakimin kommentteihin ei ole paljoa lisäämistä. Jos on, ne lisät ovat jo aloituksessasi. Jos joku on ehdottomasti jollakin kannalla, hän on ehdottomasti väärässä.
- Pinnaton
5-tonnisessa 32 jalkasessa on mulla rattiohjaus. Vaihtaisin mielellään pinnaan, jos se onnistuisi, mutta kun on takakajuutan luukut rajoittamassa mahdollisuuksia. Pinnassa on parempi tuntuma, vähemmän liikkuvia (särkyviä) osia, pinna jalkojen välissä jättää molemmat kädet vapaaksi ja ohjaus on edelleenkin tarkkaa. Jatkopinnan avulla on paljon enemmän valinnanvaraa ruorimiehen sijainnille. Varren kanssa voi ohjata vaikka sprayhoodin alta. Ruorikulman suhteen ei ole ikinä epäselvää. Ja vielä bonus: Pinna pystyyn satamassa ja hoplaa, koko sitloota on vapaa. Ehdottomasti pinna. Ja oikeassa trimmissä oleva venehän ei ole raskas ohjata.
- C/R
Yksinpurjehduksen tärkein apu on automaattiohjaus. Saaristossa sen tulee olla sähköinen. Helppokäyttöisin ja kallein ratkaisu on tällöin systeemipilotti, joka kiinnitetään suoraan peräsinakseliin. Automaatin päälle/pois-kytkentä hoituu yhdellä napin painalluksella. Automaatin voi kytkeä päälle aina tarvittaessa vaikka kuinka usein päivän aikana. Esim. vain 10 sekunniksi skuutin kiristyksen ajaksi. Rattiveneissä on systeemipilotin asennus usein otettu huomioon peräsinrakenteissa. Vanhemmissa pinnaveneissä joutuu tekemään enemmän töitä, jotta systeemipilotin asennus onnistuisi.
- luulot pois!
Yksinpurjehtijana puutun C/R:n juttuihin oman kokemukseni nojalla (ed. veneessä oli ratti, nyt on pinna):
- pinnapilotti on huomattavasti halvempi kuin rattiveneen "systeemipilotti". Rattipilotin hinnalla saa enemmän kuin kaksi pinnapilottia (voit ostaa varalaitteen mukaan, jos teet pitkiä reissuja).
- sekä pinnapilottiin että rattipilottiin tulee kuitenkin toimintahäiriö ennemmin tai myöhemmin. Edellinen on todella helppo vaihtaa varalaitteeseen tai viedä korjattavaksi (jos ei itse onnistu korjaamaan). Ns. systeemipilotin korjaus on isompi juttu.
- jos pinnaohjattuun veneeseen välttämättä haluaa peräsinakseliin kiinnitetyn työyksikön, mikään ei estä sellaisen asennusta. Ei se sen kummempi ole kuin työyksikön liittäminen rattiveneen kvadranttiin! Vai mitä töitä C/R tarkoitti? Autopilotin vääntövarren pulttaamista peräsinakseliin? Pinnaveneessä akseliputki voi tietysti ulottua pohjasta kanteen, jolloin putki täytyy katkaista ja varustaa tiivistyslaakerilla (kuten rattiveneessä). Sekään ei ole ylivoimainen tehtävä, joskaan ei mielekäs. Pinnapilottihan on niin paljon yksinkertaisempi ja halvempi ratkaisu.
Pinnapilotin yhdistämisen pinnaan saaristopurjehduksessa vaikka muutamaksi sekunniksi oppii kyllä nopeasti. Sen jälkeen sen osaa tehdä vaikka pilkkopimeässä. Mikä siinä niin vaikeaa on?
- itse käytän tuuliperäsintäni myös saaristossa purjehtiessani enkä siksi ymmärrä C/R:n väitettä. Minkä tyyppiseen tuuliperäsimeen hänen kokemuksensa mahtaa perustua? Tuuliperäsimellä on helppo tehdä vendojakin. Koneajoon tuuliperäsin ei tietenkään sovi. Ehkä C/R ajattelikin koneajoa saaristossa??
- pinnaveneeseen on yleensä helpompi ja halvempi asentaa tuuliperäsin kuin rattiveneeseen
-yksi heikko puoli rattiveneessä on plotterin sijoitus! Joku piti sjioitusta ratin pedestaaliin hyvänä. Minusta se oli siitä kurja, että autopilotilla tai tuuliperäsimellä ajellessa plotteri oli aivan liian kaukana, jotta sen olisi nähnyt sprayhoodin suojasta. Pinnaohjatussa veneessäni plotteri on sprayhoodin alla, josta sitä voi seurata oviaukosta kurkkimalla tarvitsematta kömpiä avotilaan. Edun huomaa etenkin silloin, kun sää on kurja. Sparyhood antaa myös auringonsuojan plotterille. - C/R
luulot pois! kirjoitti:
Yksinpurjehtijana puutun C/R:n juttuihin oman kokemukseni nojalla (ed. veneessä oli ratti, nyt on pinna):
- pinnapilotti on huomattavasti halvempi kuin rattiveneen "systeemipilotti". Rattipilotin hinnalla saa enemmän kuin kaksi pinnapilottia (voit ostaa varalaitteen mukaan, jos teet pitkiä reissuja).
- sekä pinnapilottiin että rattipilottiin tulee kuitenkin toimintahäiriö ennemmin tai myöhemmin. Edellinen on todella helppo vaihtaa varalaitteeseen tai viedä korjattavaksi (jos ei itse onnistu korjaamaan). Ns. systeemipilotin korjaus on isompi juttu.
- jos pinnaohjattuun veneeseen välttämättä haluaa peräsinakseliin kiinnitetyn työyksikön, mikään ei estä sellaisen asennusta. Ei se sen kummempi ole kuin työyksikön liittäminen rattiveneen kvadranttiin! Vai mitä töitä C/R tarkoitti? Autopilotin vääntövarren pulttaamista peräsinakseliin? Pinnaveneessä akseliputki voi tietysti ulottua pohjasta kanteen, jolloin putki täytyy katkaista ja varustaa tiivistyslaakerilla (kuten rattiveneessä). Sekään ei ole ylivoimainen tehtävä, joskaan ei mielekäs. Pinnapilottihan on niin paljon yksinkertaisempi ja halvempi ratkaisu.
Pinnapilotin yhdistämisen pinnaan saaristopurjehduksessa vaikka muutamaksi sekunniksi oppii kyllä nopeasti. Sen jälkeen sen osaa tehdä vaikka pilkkopimeässä. Mikä siinä niin vaikeaa on?
- itse käytän tuuliperäsintäni myös saaristossa purjehtiessani enkä siksi ymmärrä C/R:n väitettä. Minkä tyyppiseen tuuliperäsimeen hänen kokemuksensa mahtaa perustua? Tuuliperäsimellä on helppo tehdä vendojakin. Koneajoon tuuliperäsin ei tietenkään sovi. Ehkä C/R ajattelikin koneajoa saaristossa??
- pinnaveneeseen on yleensä helpompi ja halvempi asentaa tuuliperäsin kuin rattiveneeseen
-yksi heikko puoli rattiveneessä on plotterin sijoitus! Joku piti sjioitusta ratin pedestaaliin hyvänä. Minusta se oli siitä kurja, että autopilotilla tai tuuliperäsimellä ajellessa plotteri oli aivan liian kaukana, jotta sen olisi nähnyt sprayhoodin suojasta. Pinnaohjatussa veneessäni plotteri on sprayhoodin alla, josta sitä voi seurata oviaukosta kurkkimalla tarvitsematta kömpiä avotilaan. Edun huomaa etenkin silloin, kun sää on kurja. Sparyhood antaa myös auringonsuojan plotterille.”- pinnapilotti on huomattavasti halvempi kuin rattiveneen "systeemipilotti". Rattipilotin hinnalla saa enemmän kuin kaksi pinnapilottia (voit ostaa varalaitteen mukaan, jos teet pitkiä reissuja).”
- sekä pinnapilottiin että rattipilottiin tulee kuitenkin toimintahäiriö ennemmin tai myöhemmin. Edellinen on todella helppo vaihtaa varalaitteeseen tai viedä korjattavaksi (jos ei itse onnistu korjaamaan). Ns. systeemipilotin korjaus on isompi juttu.
Samaa mieltä.
” Pinnaveneessä akseliputki voi tietysti ulottua pohjasta kanteen, jolloin putki täytyy katkaista ja varustaa tiivistyslaakerilla (kuten rattiveneessä). Sekään ei ole ylivoimainen tehtävä, joskaan ei mielekäs.”
Tätä juuri tarkoitin.
”Pinnapilotin yhdistämisen pinnaan saaristopurjehduksessa vaikka muutamaksi sekunniksi oppii kyllä nopeasti. Sen jälkeen sen osaa tehdä vaikka pilkkopimeässä. Mikä siinä niin vaikeaa on?”
Ei se olekaan vaikeaa vaan se on iso operaatio verrattuna napinpainallukseen.
”- itse käytän tuuliperäsintäni myös saaristossa purjehtiessani enkä siksi ymmärrä C/R:n väitettä. Minkä tyyppiseen tuuliperäsimeen hänen kokemuksensa mahtaa perustua? Tuuliperäsimellä on helppo tehdä vendojakin. Koneajoon tuuliperäsin ei tietenkään sovi. Ehkä C/R ajattelikin koneajoa saaristossa??”
Ei ole mitään kokemusta tuuliperäsimestä saaristossa, eikä tule, sillä systeemipilotti on ylivoimainen kätevyydessä. Koneella ajan lähes poikkeuksetta pilotilla ja purjehdittaessa yksin pilotti hoitaa hommia yli 90% ajasta. Purjeiden säätäminen on ohjaamista mielekkäämpää puuhaa.
”- pinnaveneeseen on yleensä helpompi ja halvempi asentaa tuuliperäsin kuin rattiveneeseen”
Samaa mieltä.
”-yksi heikko puoli rattiveneessä on plotterin sijoitus! Joku piti sjioitusta ratin pedestaaliin hyvänä. Minusta se oli siitä kurja, että autopilotilla tai tuuliperäsimellä ajellessa plotteri oli aivan liian kaukana, jotta sen olisi nähnyt sprayhoodin suojasta. Pinnaohjatussa veneessäni plotteri on sprayhoodin alla, josta sitä voi seurata oviaukosta kurkkimalla tarvitsematta kömpiä avotilaan. Edun huomaa etenkin silloin, kun sää on kurja. Sparyhood antaa myös auringonsuojan plotterille.”
Samaa mieltä. Mikään ei estä rattiveneessä yksinpurjehtijaa sijoittamasta plotteria samaan paikkaan kuin pinnaveneessä. - +0+4
"Yksinpurjehduksen tärkein apu on automaattiohjaus. Saaristossa sen tulee olla sähköinen." ... ja tuulimittariin liitetty. Jos autopilotti ei osaa ottaa siftejä, on laite turha paitsi käännöksissä.
- Biscaya
Minulla on ollut veneitä sekä pinna että ruoriohjauksella. Molemmat ovat toimivia pelejä.
Nykyisessä veneessäni on ruoriohjaus. Minusta se on tietyllä tavalla mukavampi etenkin
yönpimeydessä. kun tuuliperäsin tai pilotti ohjaa, silloin ei tarvitse varoa "heiluvaa" pinnaa. Ruoriohjaus edellyttää toisten skuuttivinssien sijoittamisen siten, että kuski kykenee käyttämään niitä ruorissa ollessaan. - Ruorille plussaa
Meillä on ruoriohjaus, ja olemme siihen tyytyväisiä. Seuraavassa on muutamia osittain subjektiivisia näkökohtia.
Istumalaatikon tilankäyttö on pinna- ja ruoriversioissa monessa mielessä erilainen. Pinnan saa käännettyä pois kanssamatkustajien tieltä satamassa, mutta purjehtiessa läheskään kaikki vieraat eivät ymmärrä pysyä poissa pinnan tieltä. Ruoriohjattu vene on tässä mielessä selkeämpi.
Plotterin ja instrumenttien sijoittaminen on ruoriohjatussa veneessä usein selvästi helpompaa kuin pinnaohjatussa. Meidän veneeseen ei olisi käytännössä kovinkaan helppoa asentaa levankia avotilaan, jos meillä olisi pinnaohjaus. Ruorin kanssa ei ollut ongelmia.
Pinna on herkempi, mutta aina se ei ole myönteistä. Joissakin veneissä moottorilla ajo tuntuu häiritsevänä värinänä pinnassa, vaikka muuten samanlaisen veneen ruoriohjatussa versiossa ei huomaa mitään ongelmaa.
Peruuttaminen ruorilla on helpompaa. Pinna lähtee helpommin lapasesta varsinkin suuremmilla nopeuksilla. Olen joskus pakittanut kokeeksi neljää solmua, mikä pinnalla ei liene suositeltavaa.
On pinnalla etunsakin, joten mitään "ehdottomasti" oikeaa ratkaisua en halua tyrkyttää. Ruoriohjauksiakin on toteutukseltaan erilaisia. Meidän systeemi on ainakin toistaiseksi osoittautunut mekaniikaltaan ongelmattomaksi, mikä osaltaan selittää tyytyväisyyttäni valintaani.- _/)_
Istumalaatikko on aivan eri tavoin muotoiltu pinna- ja rattiveneissä, ne eivät ole vaihtoehtoja samaan lootaan. Herkkyys on aina myönteistä, peräsimen värinä potkurivirrassa suunnitteluvirhe, jonka voi piilottaa ohjausta epäherkistämällä. Se vain on kuin villiviinillä arkkitehdin munauksen peittämistä. Isommassa veneessä on pidempi pinna tai rattiohjauksessa enemmän välitystä, jolla ohjaus pysyy lapasessa pakilla. Ei siinä objektiivista eroa ole pinnan ja ratin välillä.
- 15
Kun ajaetaan moottorilla ei ole mitään syytä istua pinnassa vaan silloin ainakin itse nostan autopilotin pinnaan ja menen keittämään kahvit tai jotain ja seuraa plotterista tai sisällä läppärin näytöltä että ollaan seuraavaa reittipistettä kohti kohti menossa.
- xx-yy-zz
15 kirjoitti:
Kun ajaetaan moottorilla ei ole mitään syytä istua pinnassa vaan silloin ainakin itse nostan autopilotin pinnaan ja menen keittämään kahvit tai jotain ja seuraa plotterista tai sisällä läppärin näytöltä että ollaan seuraavaa reittipistettä kohti kohti menossa.
Toivottavasti edes silloin tällöin tähystät kuitenkin ulos muiden veneiden varalta.
- no ei oo...
15 kirjoitti:
Kun ajaetaan moottorilla ei ole mitään syytä istua pinnassa vaan silloin ainakin itse nostan autopilotin pinnaan ja menen keittämään kahvit tai jotain ja seuraa plotterista tai sisällä läppärin näytöltä että ollaan seuraavaa reittipistettä kohti kohti menossa.
Onko tosiaan mitään tylsempää kuin ohjata käsin koneajossa, oli sitten pinna tai ratti. Ja kuten ylempänä on todettu, on systeemipilotin asennus yleensä helpompaa rattiohjaukseen. Systeemipilotin käyttöön otto puolestaan helpompaa kuin pinnapilotin. Sehän oli se rattiohjauksen plussa.
Pilotin ohjatessa ehtii tosiaan aivan hyvin keittelemään kahvit ja tekemään monta muutakin asiaa tähystämistäkään laiminlyömättä.
- Pinnalla minäkin
Ruorivapina? Jos sinulla dagen efter sellaista esiintyy, niin ajan oloon se varmastikin helpottaa.
Vaatii vain pitkää pinnaa.
Veneilyssä on oleellista pinnalla pysyminen, olipa ohjauslaitteena sitten vaikka ruori taikka ruoteli. - seppomartti
Sekalaiseen juupas-eipäs salaattiin lisään muutaman mausteen mutusteltavaksi. Aiheesta olen aikaisemminkin kirjoitellut. 8-9 pinnavenettäni ovat toimineet ja ainoa tekninen vika peräsimessä oli Baltic 33 tuuliperäsimen halkaisema liimattu pinna, jolla selvisin kuitenkin Puolasta kotiin. Omistamissani kolmessa veneessä, joissa ohjaus on/oli vaijeriruorilla jokaisessa on ollut vika ja vieläpä sama vika. Valmistajatveneessä ja ohjauksessa ovat olleet tunnettuja ja muistaakseni aina eri "brändi"... Nykyinen Dufourin vaijeriohjaus on kahdesti pettänyt varapinnalla ajoon asti ja pari kertaa vaarallisen suureen klappiin asti. Eli 6 vuoden ja 17000mailin aikana nyt neljättä kertaa korjailen mahdottoman hankalassa työasennossa sormet verissä vaijerikarvoista. VAIJERIOHJAUKSET ON RAKENNETTU MERIKELVOTTOMASTI. Vaijeriliitoksissa ei ole kunnon päätteitä (Blue wave, Norseman, Sta-lock, puristuspääte) vaan ne ovat taivutettu mutkalle klyyssin ympäri ja kristetty ruuvikiristeisellä "vaijerilukolla". Spinnubroutsissa tai vastaavassa kovan kelin tilanteessa riski mies vääntää automaattisesti stopperiin asti ratista vaikka peräsin on jo kauan aikaisemmin sakannut ja muuttunut ohjailulaitteesta jarruksi. Päätteet luistava, koussi hajoa, kulunut vaijeri katkeaa. Klappi ei synny vaijerin venymisestä.Atlantilla tällaisessa tilanteessa vaijeri putosi koussilta. Katkesi sitten kokonaan noin 1500-2000mpk päästä. Katselin juuri, että koko ajan kiinni pysyneen päätteen koussin kohdalla 40-50% 6mm vaijerista on jo poikki. Alkaa olla taas sahata poikki ja vaihtaa tilalle blue wave shakkeli.. Lienee sanomattakin selvää, etten edes harkitse vaijeriruorilla ohjattua venettä seuraavaksi. Työntötankoa voisin harkita, jos uuden veneen valmistaja ei suostu rakentamaan pinnaohjausta. Yleensä suurvalmistajat eivät suostu mihinkään muutoksiin ohjauksessa kun uutta venettä hankkii- valitettavasti.
- skiglaaja.
Yksi syy monien muiden ohella, järjestelmäpilotin (mekaaninen työntövarsi kvadranttiin) hankintaan oli, että siinä on varaohjaus heti käytössä, jos esim. vaijeriohjaus pettäisi. Mielestäni oikein asennettuna vaijeriohjaus on hyvä, siinä missä jokin muukin järjestely. Vaijeri on kuitenkin helppo tarvittaessa vaihtaa ja systeemin kuntoa seurata.
- menores
Koussiin liittyen: näin veneen, jossa molemmissa koussikiinnityksissä oli kolme "vaijerilukkoa"/puoli, joista yksi aivan koussin juuressa. Tuo saattaa lisätä luotettavuutta jnkv.
- seppomartti
"Skiglaajan" vaijeriohjaus on hyvä, helppo tarkastaa ja vaihtaa osat???. Kaikki väärin. Tuskin on vaihtanut ensimmäistäkään.Vaihtamiseen tarvitaan puristeliitokset mittojen mukaan. Se ei onnistu kenttäolosuhteissa jakorjaukseen varaosien saanti reissussa on vaikeaa- usein mahdotonta. Yhtäkään yo vaijeripäätettä ei esim. löydy Azoreilta- onneksi aina on 1 mukana. Ohjaus on purjeveneen heikoimpia kohtia ja vielä turhaan. ARC11 muistaakseni 2 palasi Kanarialle, 2 Cap Verdelle ja joitakin hinattiin St Luciaan. Hortalle saapuessa kahta purjevenettä hinattiin satamaan samalla hetkellä. Ainakin osassa oli ohjausongelmia vaikka varmaan jokainen pyrkii ennen ylitystä tarkistamaan. Pyrin yllä kertomaan vaijeriohjauksen heikon kohdan. Se on pedestalin sisällä eikä helpossa paikassa tarkastaa/korjata. Jos kotimaassa purjehtii kauniilla kelillä niin tuskin tarvitsee edes tarkistella- ellei klappia ole syntynyt. Niissä oloissa vaijeri voi kestää esim. 20-30000mpk mikä useimmille on "hyvä ja luotettava".Tällä hetkellä veneissäni on 35 jalan Benetaussa 1-rattinen Edson ja 38.5 jalan Dufourissa 2-rattinen Lewmar ja molempien korjauksesta kokemusta. Jos ohjausliikkeitä tedään innokkaasti 24h/vrk viikkomääriä niin tilanne muuttuu. Koussissa pysynyt ja vuosittain= 1000-2000mpk välein rasvattu 6 mm vaijeri kuluu siis lähes poikki 17000 mailissa. Koussista pudonnut ei kestä kuin 1/10. 3 eli yksi ylimääräinen vaijerilukko on käytössä ja voi jkv vähentää luistamista. Yhden Norsemanin rakentelu kesti eilen koko päivän. "Helppous" on seuraava: Istuintilan laatikot tyhjäksi molemmin puolin, varapinna paikalleen ja sidotaan peräsin liikkumattomaksi, puretaan lattialevyt ja kvardantti esiin, löysätään vaijerit kvadrantista täysin. Kääpion kokoinen mies laatikkoon otsalampulla tarkistamaan mikä 4;stä ketju-vaijeriliitoksesta on ongelma. Varapinna lukitaan ääriasentoon niin saadaan löysää. Korjaustyö äärimmäisen ahtaassa ja epämukavassa asennossa osin vain yhdellä kädellä. Välillä kerätään pudonneita osia ja työkaluja. Välillä kylmää olutta jäähdytysaineeksi. Helppoa kuin heinän teko ja kirkastaa ajatuksia valitsemaan pinnan ja vaijeriohjauksen välillä.
- skiglaaja.
Ei ole ollut tarve kuin tarkastaa, irti on kyllä ollut useamman kerran. Ei se vaihtokaan olisi sen kummalisempi operaatio. Olen tehnyt rst-pedestaaliin kunnon huoltoluukun, josta pääsee vaihtamaan ohjauskaapelit, vaijerin, yms. Kaikki venehommat ovat ahtaita ja v-mäisiä, jos niikseen ottaa. Itse pidän kyllä vaijerin vaihtoa harvinaisena, ja tietty hätätyönä kelissä ei helppoa varmaan missään veneessä. No ei silti mikään mahdoton homma. Normaali suomalaisessa veneessä, hyvä jos kerran 20 vuoteen tulee vaihdettua. Itsellä 30 vuotta ja en usko, että on vaihdettu vielä kertaakaan. 20-30 000 mailia yhdelle vaijerille on kyllä todella luotettava, usea ei elämänsä aikana seilaa tuon vertaa.
- tosielämä eri asia!
Ei ole syytä tuudittautua siihen uskoon, että rattiohjauksen vaijerit muka kestävät 20-30 vuotta. Kyllä niitä katkeilee täysin yllättäen - ja tietysti usein juuri silloin, kun se on kaikkein kurjin tilanne.
Aloittelijoille tiedoksi, että yksi ohjausvaijerin katkeamistilanne on koneella tehty peruuttaminen. Näin sattui kaverini uudessa veneessä, kun hän Kaivopuiston edulla (Harakan ja Uunisaaren välisessä salmessa) joutui väistämään kohti ajanutta muskelivenettä. Kaveri löi pakin päälle, jolloin rusahti ja ratti pyöri tyhjää. Haettiin varapinna ja todettiin, ettei se mahdu kääntymään..... Myös avomerikisoissa on sattunut ohjausvaijereiden pettämisiä, mm. Gotland Runtissa.
En aivan ymmärrä "skiglaajan" väitettä, että vaijerit voisi vaihtaa pedestaalin huoltoluukun kautta. Harvemmin siitä kai mahtuu molemmat kädet työkalut kvadranttiin asti.
"Hätätyönä kelissä" ohjausvaijereita tuskin kukaan korjailee? Varapinna on rattiveneessä tärkeä hätävaruste. Sen toiminta on syytä kokeilla hyvän sään aikana! - skiglaaja.
tosielämä eri asia! kirjoitti:
Ei ole syytä tuudittautua siihen uskoon, että rattiohjauksen vaijerit muka kestävät 20-30 vuotta. Kyllä niitä katkeilee täysin yllättäen - ja tietysti usein juuri silloin, kun se on kaikkein kurjin tilanne.
Aloittelijoille tiedoksi, että yksi ohjausvaijerin katkeamistilanne on koneella tehty peruuttaminen. Näin sattui kaverini uudessa veneessä, kun hän Kaivopuiston edulla (Harakan ja Uunisaaren välisessä salmessa) joutui väistämään kohti ajanutta muskelivenettä. Kaveri löi pakin päälle, jolloin rusahti ja ratti pyöri tyhjää. Haettiin varapinna ja todettiin, ettei se mahdu kääntymään..... Myös avomerikisoissa on sattunut ohjausvaijereiden pettämisiä, mm. Gotland Runtissa.
En aivan ymmärrä "skiglaajan" väitettä, että vaijerit voisi vaihtaa pedestaalin huoltoluukun kautta. Harvemmin siitä kai mahtuu molemmat kädet työkalut kvadranttiin asti.
"Hätätyönä kelissä" ohjausvaijereita tuskin kukaan korjailee? Varapinna on rattiveneessä tärkeä hätävaruste. Sen toiminta on syytä kokeilla hyvän sään aikana!Siksi sanoinkin aloituksessa, että mekaaninen systeemi-pilotti on ehdoton varajärjestelmänä. Ja tottakai varapinna myös ensimmäisenä. Ja ihmettelen, jos ei jokainen veneenomistaja ole kokeillut varapinnan toimintaa. Ei tietenkään vaijeria pysty kokonaan vaihtamaan pylvään kautta, vaan myös on mentävä itsellä ainakin peräluukusta sisään, jossa akseli, kvadrantti vaijerien päät, sekä myös perähyteistä pääsee ohjuriplokeille pylvään alapuolella. Vanhaa venettä "rakentaessa" / varustellessa / korjaillessa on huomannut, että sellaisia paikkoja ei saisi olla, mihin ei "helposti" pääse huoltoja tekemään. Mutta ainahan helppopääsyisyys ei ole millään mahdollista tiettyjen jo alkujaan tehtyjen rakenneratkaisujen takia.
- seppomartti
Itse asiassa olemme kaikki samaa mieltä? Vaijeriohjaus on veneessä "Akilleen kantapää". Kun viimeisen 10 kk aikana olen seilannut 10000mpk ja tahti jatkuu niin olisi pitänyt valita toinen ohjaus. Sitä vaan myyjät/ valmistajat eivät suostu tekemään. Eivät edes jättämään vaijeriohjaustakokonaan rakentamatta.
- 90+3
Oot ostanut väärän veneen, esim class 40 veneissä on pinnaohjaus. Kantsis muutenkin venevalinnoissa ottaa mallia kilpaveneistä, ei niissä turhaan ole kahta peräsintä pinnaohjauksella, avonainen perä ja masto läpi kannen.
- Emme ole
Ei vaijeriohjaus ole veneessä akilleen kantapää sen enempää kuin läpiviennit, vantit, kaasuasennukset, sähköasennukset, potkurit tai muutkaan tekniset ratkaisut. Se on paikka, johon voi tulla vikaa, jonka voi korjata enemmän tai vähemmän hankalasti ja vian todennäköisyyttä voi vähentää säännöllisellä seurannalla, huollolla ja tarvittaessa rakenteita vahvistamalla ja parantamalla.
- 065724
Emme ole kirjoitti:
Ei vaijeriohjaus ole veneessä akilleen kantapää sen enempää kuin läpiviennit, vantit, kaasuasennukset, sähköasennukset, potkurit tai muutkaan tekniset ratkaisut. Se on paikka, johon voi tulla vikaa, jonka voi korjata enemmän tai vähemmän hankalasti ja vian todennäköisyyttä voi vähentää säännöllisellä seurannalla, huollolla ja tarvittaessa rakenteita vahvistamalla ja parantamalla.
Purjeveneessä on muutama kymmennen - sata tarkistuskohtaa. Jos yhdenkin tarkistuskohdan saa niskaltaan pois, on se plussaa. Keep it simple.
Koska esim taittolapapotkuri on purjeveneessä must, vaikka onkin monimutkaisempi ja haavoittuvampi kuin kiinteä, kannattaa siis yksinkertaistaa ylläpitoa vaikkapa valitsemalla pinnaohjauksen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p455150Onko Sanna menossa Ukrainaan viettämään vuosipäivää?
Kun on bongattu Varsovan lentokentältä?1241643Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella151519Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "501436- 141215
Kulukusuunnat
Eikö kuhmolaiset iha oikiasti tiiä kumpi o vasen ja kumpi oikia? Tuolla ku liikennemerkissä näkyy nuolet ylös ja alas, v4111081-vuotias Frederik avoimena - Ei omasta mielestä kelpaa tästä syystä realityihin: "Veemäinen..."
Junttidiscon kuninkaana tunnettu Frederik, 81, on esiintymislavoilla suvereeni tekijä. Mies on viihdyttänyt ympäri Suome171037Muusikko yritti tappaa kaksiviikkoisen vauvan
Karu epäily: Muusikko, 32, yritti tappaa kaksiviikkoisen vauvan Oulussa. IS:n selvityksen perusteella miestä ei ole syy76999No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol19906Tynkä Eläintarha ei ole enää visiitin väärti
Ähtärin MesiZoo on vajonnut alas. Näytillä olevien eläinten määrä on romahtanut lähemmäs -40%. Paikat ovat päässeet pah60827