Konkreettinen vertailu

Sinun tulisi ymmärtää että klasarihönö kirjoituksillaan haluaa mailmaan jossa olisi tasan tarkkaan yksi (1) sävellys yhdeltä (1) säveltäjältä, ja jota sävellystä me kaikki sitten kuuntelisimme ja olisimme niin onnellisia emmekä muuta musiikkia elämämämme kaipaisi.

Olemmehan jo moneen kertaan ellemme peräti yhä uudestaan lukeneet kuinka klasarisäveltäjän X:n teos Y on musikillisesti niin mahdottoman hyvä että kaikki musiikkin mitä esim Beatles teki pitää sen X:n teoksen Y:n olemassaolon takia heti vetää vessanpysystä alas.

Mutta jos olemme objektiivisia kuin järjestelmäkamera, niin silloinhan on aina mahdollista että onkin jossain säveltäjä jonkunmuun teos se_ja_se joka on vielä parempi kuin tuo klasarisäveltäjä X:n teos Y ja siksi myös kaikki mitä klasarisäveltäjä X teki tulee myös vetää vessasta alas halventamasta tätä vielä paremman säveltäjän vielä parempaa sävellystä.

Näin sitten jatkamme kunnes olemme päätyneet mailman ylivoimaisesti parhaan säveltäjän mailmaan ylivoimaisesti parhaaseen sävellykseen ja kaikki muu musiikki on sitten siellä viemäreissä eikä sitä enää kukaan kaipaa.

Kaikesta huolimatta toistaiseksi johdossa lopulliseksi sävellykseksi valituksi tulossa on edelleen Beatlesin - "She loves you" kappale koska se voitti vastaansanomattomalla tavalla Beethovenin 5. sinfonian tässä viikko tai pari sitten käydyssä väittelyssä.

Mutta ehkäpä Bachilla olisi jotain joka on vielä parempi kuin "She loves you", ja vaikka ei olisikaan niin kyllä tämä seuraava sitä biisiä vielä enemmän rokkaa: http://www.youtube.com/watch?v=Xv24N8H1KyI
Eli AC/DC lienee se lopullinen mailman parhaan musiikin tekijä ja Highway to hell on se the ultimate sävellys. Sillä tuohan rokkaamisen lisäksi vielä kertoo mikä onkaan elämän tarkoitus, niinku!

Ja nyt kun tiedätte niin ei muuta kuin vessat kohisemaan!

kukkahattutäti kirjoitti:

Sinun tulisi ymmärtää että klasarihönö kirjoituksillaan haluaa mailmaan jossa olisi tasan tarkkaan yksi (1) sävellys yhdeltä (1) säveltäjältä, ja jota sävellystä me kaikki sitten kuuntelisimme ja olisimme niin onnellisia emmekä muuta musiikkia elämämämme kaipaisi.

Olemmehan jo moneen kertaan ellemme peräti yhä uudestaan lukeneet kuinka klasarisäveltäjän X:n teos Y on musikillisesti niin mahdottoman hyvä että kaikki musiikkin mitä esim Beatles teki pitää sen X:n teoksen Y:n olemassaolon takia heti vetää vessanpysystä alas.

Mutta jos olemme objektiivisia kuin järjestelmäkamera, niin silloinhan on aina mahdollista että onkin jossain säveltäjä jonkunmuun teos se_ja_se joka on vielä parempi kuin tuo klasarisäveltäjä X:n teos Y ja siksi myös kaikki mitä klasarisäveltäjä X teki tulee myös vetää vessasta alas halventamasta tätä vielä paremman säveltäjän vielä parempaa sävellystä.

Näin sitten jatkamme kunnes olemme päätyneet mailman ylivoimaisesti parhaan säveltäjän mailmaan ylivoimaisesti parhaaseen sävellykseen ja kaikki muu musiikki on sitten siellä viemäreissä eikä sitä enää kukaan kaipaa.

Kaikesta huolimatta toistaiseksi johdossa lopulliseksi sävellykseksi valituksi tulossa on edelleen Beatlesin - "She loves you" kappale koska se voitti vastaansanomattomalla tavalla Beethovenin 5. sinfonian tässä viikko tai pari sitten käydyssä väittelyssä.

Mutta ehkäpä Bachilla olisi jotain joka on vielä parempi kuin "She loves you", ja vaikka ei olisikaan niin kyllä tämä seuraava sitä biisiä vielä enemmän rokkaa: http://www.youtube.com/watch?v=Xv24N8H1KyI
Eli AC/DC lienee se lopullinen mailman parhaan musiikin tekijä ja Highway to hell on se the ultimate sävellys. Sillä tuohan rokkaamisen lisäksi vielä kertoo mikä onkaan elämän tarkoitus, niinku!

Ja nyt kun tiedätte niin ei muuta kuin vessat kohisemaan!

Lue lisää

Tämäkin kirjoittaja puhuu aivan muusta kuin musiikista: hän puhuu omasta nostalgiastaan ja siitä, kuinka järjetöntä olisi arvioida musiikkia musiikillisin perustein. Jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä siitä, että She loves you on valittu Beatlesmaallikkojen toimesta "voittajaksi" jossain kirjoituksissa.

Summasummarum: kirjoittaja ei omaa sen vertaa musiikillista sivistystä, että myöntäisi oman tietämättömyytensä kaikkea muuta kuin poppibeatlesia ja muuta poppiroskaa lukuunottamatta. Kovasti energiaa käytetään moiseen sauhuamiseen, jossa ei edelleenkään ole minkäänlaista musiikillista sisältöä.

Kirjoitusten laatu on kuin popilmiö pienoiskoossa: lähtötaso heikko, eikä kehitystä aikojen saatossakaan edes vahingossa pääse syntymään.

älyn tyhjiö kirjoitti:

Tämäkin kirjoittaja puhuu aivan muusta kuin musiikista: hän puhuu omasta nostalgiastaan ja siitä, kuinka järjetöntä olisi arvioida musiikkia musiikillisin perustein. Jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä siitä, että She loves you on valittu Beatlesmaallikkojen toimesta "voittajaksi" jossain kirjoituksissa.

Summasummarum: kirjoittaja ei omaa sen vertaa musiikillista sivistystä, että myöntäisi oman tietämättömyytensä kaikkea muuta kuin poppibeatlesia ja muuta poppiroskaa lukuunottamatta. Kovasti energiaa käytetään moiseen sauhuamiseen, jossa ei edelleenkään ole minkäänlaista musiikillista sisältöä.

Kirjoitusten laatu on kuin popilmiö pienoiskoossa: lähtötaso heikko, eikä kehitystä aikojen saatossakaan edes vahingossa pääse syntymään.

Lue lisää

"Tämäkin kirjoittaja puhuu aivan muusta kuin musiikista:"

Niinkö? Lainataanpa toisesta ketjusta jota siinä kritikoitiin: "Brahmsin neljäs sinfonia tekee pop-mestarin Paul McCartneyn KOKO tuotannon turhaksi."

Tai otsikko kolmannesta ketjusta: "Mozartin Figaron häät tekee Beatlesin turhaksi"

Ehkä tuo alussa moitittu muka muusta kuin musiikista kirjoittaja ihmettelee tuota loputonta klassinen säveltäjä sejase teoksensa sejase vs. The Beatles kilvoittelua, jossa Beatles kerran toisensa jälkeen todistetaan arvottomaksi. Sitähän tämä yksi palstaa pommittava klasariskitso jatkuvasti tekee.

Jos tosiaan on niin että Mozartin Figaron häät on parempi kuin The Beatlesin tuotanto, ja tekee sen Beatles tuotannon turhaksi, siis että meidän tulisi kiikuttaa Beatles levyt divariin tai roskiin koska tuo Mozartin ooppera on niin hyvä, niin miksi tyytyä tekemään sillä oopperalla arvottomaksi vain pelkkä The Beatles.

Eikö silloin kaikki muukin Mozartin ooppera Figaron häiden jälkeen sävelletty musiikki ole arvotonta? Eikö kaikki tuon oopperan jälkeen sävelletty musiikki ole huonompaa kuin tuo ooppera ja musikillisesti arvottomana eikun divariin tai roskiin vain. Ja jos ei ole, niin silloinhan täytyy olla että Figaron häät itse on jonkin muun klasariteoksen rinnalla arvoton ja eikun roskiin.

Niin että siinä meni Beatlesin lisäksi paljon ylistetyt Beethoven ja Brahms ja Nielsen ja Sibelius ja Chopin ja DeBussy ja tietysti kaikki sovattu iskelmä-rokki-jazzi jne. Että oli se arvokas sävellys toi Mozartin Figaron häät.

Kammottavinta asiassa on että eihän Mozart lopettanut säveltämistä Figaron häihin, vaikka tietenkin hänen olisi pitänyt kun kerran niin kaiken muun musiikin arvottomaksi tekevän sävellyksen tuli silloin säveltäneeksi. Joten eikun roskiin vain arvottomina esim Taikahuilu ja tietysti täysin arvottomana myös Mozartin 40. sinfoniakin.

Mutta onko tuo Mozartin Figaron häät sitten se ylittämätön sävellys vai olisiko vaikkapa hieman varhaisemmalla J.S.Bachilla joku vielä parempi sävellys? Ja jos olisi, niin eikö se aiheuta että myös Mozart kaikkine musiikkeineen roskiin myös? Ja kaikki muukin Bachin jälkeinen musiikki.

Ja jos ajalta ennen Figaron häät ooppera ei löydy sitä parempaa musiikkia, niin jos oikein tarkkoja ollaan niin mitä me teemme tuolla ennen Mozartin Figaron häitä sävelletyllä musiikilla? Sehän on turhaa, ei kun roskiin Bach ja muut.

Ihmettelijä? kirjoitti:

"Tämäkin kirjoittaja puhuu aivan muusta kuin musiikista:"

Niinkö? Lainataanpa toisesta ketjusta jota siinä kritikoitiin: "Brahmsin neljäs sinfonia tekee pop-mestarin Paul McCartneyn KOKO tuotannon turhaksi."

Tai otsikko kolmannesta ketjusta: "Mozartin Figaron häät tekee Beatlesin turhaksi"

Ehkä tuo alussa moitittu muka muusta kuin musiikista kirjoittaja ihmettelee tuota loputonta klassinen säveltäjä sejase teoksensa sejase vs. The Beatles kilvoittelua, jossa Beatles kerran toisensa jälkeen todistetaan arvottomaksi. Sitähän tämä yksi palstaa pommittava klasariskitso jatkuvasti tekee.

Jos tosiaan on niin että Mozartin Figaron häät on parempi kuin The Beatlesin tuotanto, ja tekee sen Beatles tuotannon turhaksi, siis että meidän tulisi kiikuttaa Beatles levyt divariin tai roskiin koska tuo Mozartin ooppera on niin hyvä, niin miksi tyytyä tekemään sillä oopperalla arvottomaksi vain pelkkä The Beatles.

Eikö silloin kaikki muukin Mozartin ooppera Figaron häiden jälkeen sävelletty musiikki ole arvotonta? Eikö kaikki tuon oopperan jälkeen sävelletty musiikki ole huonompaa kuin tuo ooppera ja musikillisesti arvottomana eikun divariin tai roskiin vain. Ja jos ei ole, niin silloinhan täytyy olla että Figaron häät itse on jonkin muun klasariteoksen rinnalla arvoton ja eikun roskiin.

Niin että siinä meni Beatlesin lisäksi paljon ylistetyt Beethoven ja Brahms ja Nielsen ja Sibelius ja Chopin ja DeBussy ja tietysti kaikki sovattu iskelmä-rokki-jazzi jne. Että oli se arvokas sävellys toi Mozartin Figaron häät.

Kammottavinta asiassa on että eihän Mozart lopettanut säveltämistä Figaron häihin, vaikka tietenkin hänen olisi pitänyt kun kerran niin kaiken muun musiikin arvottomaksi tekevän sävellyksen tuli silloin säveltäneeksi. Joten eikun roskiin vain arvottomina esim Taikahuilu ja tietysti täysin arvottomana myös Mozartin 40. sinfoniakin.

Mutta onko tuo Mozartin Figaron häät sitten se ylittämätön sävellys vai olisiko vaikkapa hieman varhaisemmalla J.S.Bachilla joku vielä parempi sävellys? Ja jos olisi, niin eikö se aiheuta että myös Mozart kaikkine musiikkeineen roskiin myös? Ja kaikki muukin Bachin jälkeinen musiikki.

Ja jos ajalta ennen Figaron häät ooppera ei löydy sitä parempaa musiikkia, niin jos oikein tarkkoja ollaan niin mitä me teemme tuolla ennen Mozartin Figaron häitä sävelletyllä musiikilla? Sehän on turhaa, ei kun roskiin Bach ja muut.

Lue lisää

Klassisella musiikilla on tarjota RUNSAASTI samantasoista musaa kuin Figaron häät. Siis sellaista, jossa harmoninen rakenne on pitkä ja suunnitelmallinen (nerokas), jossa melodiat oikeasti hivelevät korvia, jossa soinnutus on tehty vaivalla niin että lopputuloksena on luova kudos.

Musiikissa esiintyy polyfoniaa. Orkestraatio ottaa taitavasti huomioon eri soitinten soinnilliset mahdollisuudet ja yltää suvereeniuteen laajalle ryhmälle kirjoittamisessa (kukaan soittaja ei joudu tuskailemaan, että onpa totaalisen tylsä stemma).

Eli klassisessa riittää laatumusiikkia, Figaron häät -tasoista. FH siis ei tee esim. Brahmsia tai Bachia turhaksi. Jokaisella säveltäjällä jonka sävelteokset yltävät tietylle tasolle, ja jolla on oma aidosti persoonallinen tapansa sanoa asioita, on arvokas, ja mikään ei tee tällaista musiikkia turhaksi.

Mutta selvästi vaatimattomampi musiikki, kuten Beatles, on musiikillisesti turhaa. Koska paljon merkittävämpää säveltämistä on. Miksi kuunnella kevyttä kenttämusaa?

Ihmettelijä? kirjoitti:

"Tämäkin kirjoittaja puhuu aivan muusta kuin musiikista:"

Niinkö? Lainataanpa toisesta ketjusta jota siinä kritikoitiin: "Brahmsin neljäs sinfonia tekee pop-mestarin Paul McCartneyn KOKO tuotannon turhaksi."

Tai otsikko kolmannesta ketjusta: "Mozartin Figaron häät tekee Beatlesin turhaksi"

Ehkä tuo alussa moitittu muka muusta kuin musiikista kirjoittaja ihmettelee tuota loputonta klassinen säveltäjä sejase teoksensa sejase vs. The Beatles kilvoittelua, jossa Beatles kerran toisensa jälkeen todistetaan arvottomaksi. Sitähän tämä yksi palstaa pommittava klasariskitso jatkuvasti tekee.

Jos tosiaan on niin että Mozartin Figaron häät on parempi kuin The Beatlesin tuotanto, ja tekee sen Beatles tuotannon turhaksi, siis että meidän tulisi kiikuttaa Beatles levyt divariin tai roskiin koska tuo Mozartin ooppera on niin hyvä, niin miksi tyytyä tekemään sillä oopperalla arvottomaksi vain pelkkä The Beatles.

Eikö silloin kaikki muukin Mozartin ooppera Figaron häiden jälkeen sävelletty musiikki ole arvotonta? Eikö kaikki tuon oopperan jälkeen sävelletty musiikki ole huonompaa kuin tuo ooppera ja musikillisesti arvottomana eikun divariin tai roskiin vain. Ja jos ei ole, niin silloinhan täytyy olla että Figaron häät itse on jonkin muun klasariteoksen rinnalla arvoton ja eikun roskiin.

Niin että siinä meni Beatlesin lisäksi paljon ylistetyt Beethoven ja Brahms ja Nielsen ja Sibelius ja Chopin ja DeBussy ja tietysti kaikki sovattu iskelmä-rokki-jazzi jne. Että oli se arvokas sävellys toi Mozartin Figaron häät.

Kammottavinta asiassa on että eihän Mozart lopettanut säveltämistä Figaron häihin, vaikka tietenkin hänen olisi pitänyt kun kerran niin kaiken muun musiikin arvottomaksi tekevän sävellyksen tuli silloin säveltäneeksi. Joten eikun roskiin vain arvottomina esim Taikahuilu ja tietysti täysin arvottomana myös Mozartin 40. sinfoniakin.

Mutta onko tuo Mozartin Figaron häät sitten se ylittämätön sävellys vai olisiko vaikkapa hieman varhaisemmalla J.S.Bachilla joku vielä parempi sävellys? Ja jos olisi, niin eikö se aiheuta että myös Mozart kaikkine musiikkeineen roskiin myös? Ja kaikki muukin Bachin jälkeinen musiikki.

Ja jos ajalta ennen Figaron häät ooppera ei löydy sitä parempaa musiikkia, niin jos oikein tarkkoja ollaan niin mitä me teemme tuolla ennen Mozartin Figaron häitä sävelletyllä musiikilla? Sehän on turhaa, ei kun roskiin Bach ja muut.

Lue lisää

Taidat ollakin todellinen typerysten typerys, joka pelkästään periaatteesta sivuutta olennaisen ja luo virheellisen tulkinnan kirjoituksen tarkoituksesta.

Kyse on vain siitä, että klassinen on kauttaaltaan poppia parempaa; Figaron häät on tietysti vain yksi heitto, vaikkakin oopperoista tunnetuimpia.

Voit hyvin kiikuttaa Beatlesit divariin sen jälkeen kun olet alkanut sisäistää riittävästi klassista säveltaidetta.

Miksi jauhat ulkomusiikillista potaskaa kerta toisensa jälkeen. Perehdy musiikkiin, jotta voisit pikku hiljaa kommentoida asiallisesti musiikin sisältöjä.

klassikko kirjoitti:

Taidat ollakin todellinen typerysten typerys, joka pelkästään periaatteesta sivuutta olennaisen ja luo virheellisen tulkinnan kirjoituksen tarkoituksesta.

Kyse on vain siitä, että klassinen on kauttaaltaan poppia parempaa; Figaron häät on tietysti vain yksi heitto, vaikkakin oopperoista tunnetuimpia.

Voit hyvin kiikuttaa Beatlesit divariin sen jälkeen kun olet alkanut sisäistää riittävästi klassista säveltaidetta.

Miksi jauhat ulkomusiikillista potaskaa kerta toisensa jälkeen. Perehdy musiikkiin, jotta voisit pikku hiljaa kommentoida asiallisesti musiikin sisältöjä.

Lue lisää

Klassinen poppia parempaa? Eikä ole. 98% maailman väestöstä kuuntelee poppia ja vain 2% pitää klassista parempana. Kansa haluaa melodioita, ei säveltapailua ja päämäärätöntä teemankehittelyä.

Pop rules the wold kirjoitti:

Klassinen poppia parempaa? Eikä ole. 98% maailman väestöstä kuuntelee poppia ja vain 2% pitää klassista parempana. Kansa haluaa melodioita, ei säveltapailua ja päämäärätöntä teemankehittelyä.

Lue lisää

Klassisessa musiikissa on aina päämäärä ja musiikillinen visio. Säveltapailu kuuluu klassisen musiikin koulutukseen, joka kaikkinensa tuottaa tuloksia. Melodisesti klassinen on tietysti ylivertaista.

Itseasiassa periaatteessa KAIKKI klassinen on ammattitaitoisempaa tässä(kin) mielessä kuin poppi. Klassisen musiikin merkittävimmät tekijät arvioidaan persoonallisuuden ja teknisen osaamisen perusteella (tunne kuuluu tottakai myös kriteereihin, mutta koska se on subjektiivinen kriteeri, sillä ei voi ikinä havainnollistaa artistin merkittävyyttä).

Mutta vaikkei säveltäjällä olisi huomattavaa sävellystekniikkaa nerouden tasolla (niinkuin jollain Mendelssohnilla vaikka on) tai suurta musiikillista persoonallisuutta, hänellä on SILTI visiota, taitoa, ideaa, tähtäin - ja sen mukainen lopputulos.

Eli klassinen on "aina ja automaattisesti" oikeastaan parempaa kuin poppi, joka tehdään useimmiten valmiiseen muottiin, taustalla kaupallisen vaikuttimet.

Ikävä tuottaa pettymys popin voimaan uskoneille: koko juttukaan ei ole kuin pari vuosikymmentä vanha. :(

Hyviä kysymyksiä kirjoitti:

Klassisella musiikilla on tarjota RUNSAASTI samantasoista musaa kuin Figaron häät. Siis sellaista, jossa harmoninen rakenne on pitkä ja suunnitelmallinen (nerokas), jossa melodiat oikeasti hivelevät korvia, jossa soinnutus on tehty vaivalla niin että lopputuloksena on luova kudos.

Musiikissa esiintyy polyfoniaa. Orkestraatio ottaa taitavasti huomioon eri soitinten soinnilliset mahdollisuudet ja yltää suvereeniuteen laajalle ryhmälle kirjoittamisessa (kukaan soittaja ei joudu tuskailemaan, että onpa totaalisen tylsä stemma).

Eli klassisessa riittää laatumusiikkia, Figaron häät -tasoista. FH siis ei tee esim. Brahmsia tai Bachia turhaksi. Jokaisella säveltäjällä jonka sävelteokset yltävät tietylle tasolle, ja jolla on oma aidosti persoonallinen tapansa sanoa asioita, on arvokas, ja mikään ei tee tällaista musiikkia turhaksi.

Mutta selvästi vaatimattomampi musiikki, kuten Beatles, on musiikillisesti turhaa. Koska paljon merkittävämpää säveltämistä on. Miksi kuunnella kevyttä kenttämusaa?

Lue lisää

"musiikissa esiintyy polyfoniaa" Hahhahaaa, ihanko totta?! Mainitse joku populaarimusiikin kappale, jossa EI esiinny polyfoniaa? Näin äkkiseltään ei tule mieleen YHTÄÄN. Ihan oikeasti, kannattaisko olla viljelemättä näitä musatermejä jos ei oikein tiedä mistä kirjoittelee :D

polyfoonikko kirjoitti:

"musiikissa esiintyy polyfoniaa" Hahhahaaa, ihanko totta?! Mainitse joku populaarimusiikin kappale, jossa EI esiinny polyfoniaa? Näin äkkiseltään ei tule mieleen YHTÄÄN. Ihan oikeasti, kannattaisko olla viljelemättä näitä musatermejä jos ei oikein tiedä mistä kirjoittelee :D

Lue lisää

"Mainitse joku populaarimusiikin kappale, jossa EI esiinny polyfoniaa? Näin äkkiseltään ei tule mieleen YHTÄÄN. Ihan oikeasti, kannattaisko olla viljelemättä näitä musatermejä jos ei oikein tiedä mistä kirjoittelee :D"

MITÄ HELVETTIÄ??????

MAINITSE YKSIKIN POPBIISI JOSSA OLISI POLYFONIAA!!!!!!!!!!!!

Polyfonia tarkoittaa sitä että melodiset äänet ovat itsenäisiä ja että niitä on useita päällekkäin. Niillä on OMA melodiansa ja rytminsä. Ne eivät säestä toisiaan. Popissa ei koskaan ole niin.

Klassinen n:o 1 kirjoitti:

Klassisessa musiikissa on aina päämäärä ja musiikillinen visio. Säveltapailu kuuluu klassisen musiikin koulutukseen, joka kaikkinensa tuottaa tuloksia. Melodisesti klassinen on tietysti ylivertaista.

Itseasiassa periaatteessa KAIKKI klassinen on ammattitaitoisempaa tässä(kin) mielessä kuin poppi. Klassisen musiikin merkittävimmät tekijät arvioidaan persoonallisuuden ja teknisen osaamisen perusteella (tunne kuuluu tottakai myös kriteereihin, mutta koska se on subjektiivinen kriteeri, sillä ei voi ikinä havainnollistaa artistin merkittävyyttä).

Mutta vaikkei säveltäjällä olisi huomattavaa sävellystekniikkaa nerouden tasolla (niinkuin jollain Mendelssohnilla vaikka on) tai suurta musiikillista persoonallisuutta, hänellä on SILTI visiota, taitoa, ideaa, tähtäin - ja sen mukainen lopputulos.

Eli klassinen on "aina ja automaattisesti" oikeastaan parempaa kuin poppi, joka tehdään useimmiten valmiiseen muottiin, taustalla kaupallisen vaikuttimet.

Ikävä tuottaa pettymys popin voimaan uskoneille: koko juttukaan ei ole kuin pari vuosikymmentä vanha. :(

Lue lisää

mun henk.koht. mielestä on paljo helpompi tehdä joku bach-tyylinen fugato tai inventio kuin kirjottaa hyvin toimiva pop-ralli. eka noista on ihan matikkaa ja niihin vasta onkin olemassa muotti. kehitellään parin tahdin teema, sivuteema, laitetaan tietty tahtimääriä tiettyjä juttuja, vastaliikkeitä, varioidaan teemaa, käydään tietyssä kohdassa vähän toisen sävellajin puolella ja kirjoitetaan sinne johonkin kohtaan sekvenssi. mun musiikillinen visio ja päämäärä tuollaisia klasaripiisejä rustatessa on saada ne valmiiksi. mieluusti laitan visioni sitten kunnon rockralliin. ei pahalla, kyllä klasarimusassa on hirveästi nerokkuutta ja upeita teoksia joista ammentaa fiiliksiä, mutta en nyt lähtisi sanomaan että KAIKKI klassinen on ammattitaitoisempaa kuin poppi tai että klasari on automaattisesti monimutkaisempaa ja teknisesti haastavampaa - no kun ei vaan ole.

IDIOOTTI HEI kirjoitti:

"Mainitse joku populaarimusiikin kappale, jossa EI esiinny polyfoniaa? Näin äkkiseltään ei tule mieleen YHTÄÄN. Ihan oikeasti, kannattaisko olla viljelemättä näitä musatermejä jos ei oikein tiedä mistä kirjoittelee :D"

MITÄ HELVETTIÄ??????

MAINITSE YKSIKIN POPBIISI JOSSA OLISI POLYFONIAA!!!!!!!!!!!!

Polyfonia tarkoittaa sitä että melodiset äänet ovat itsenäisiä ja että niitä on useita päällekkäin. Niillä on OMA melodiansa ja rytminsä. Ne eivät säestä toisiaan. Popissa ei koskaan ole niin.

Lue lisää

no kuule vaikka Lucy in the Sky with Diamonds :D Tarkistapas polyfonian käsite! älä ny hyvä ihminen viitsi kimmastua ja alkaa haukkumaan idiootiksi vaikka sattuis pikku erhe sulle tulemaankin.

polyfoonikko kirjoitti:

no kuule vaikka Lucy in the Sky with Diamonds :D Tarkistapas polyfonian käsite! älä ny hyvä ihminen viitsi kimmastua ja alkaa haukkumaan idiootiksi vaikka sattuis pikku erhe sulle tulemaankin.

Lue lisää

Lucy in the Sky with Diamonds rakentuu selvästi melodia-säestys-periaatteelle kuten kaikki Beatlesin "musiikki"

Hyvin tehdyssä homofoniassa tai monofoniassa ei ole mitään vikaa, mutta pop ei sellaista edusta.

Pop (kaikki pop) on totaalisen köyhää musiikillisesti

fugato kirjoitti:

mun henk.koht. mielestä on paljo helpompi tehdä joku bach-tyylinen fugato tai inventio kuin kirjottaa hyvin toimiva pop-ralli. eka noista on ihan matikkaa ja niihin vasta onkin olemassa muotti. kehitellään parin tahdin teema, sivuteema, laitetaan tietty tahtimääriä tiettyjä juttuja, vastaliikkeitä, varioidaan teemaa, käydään tietyssä kohdassa vähän toisen sävellajin puolella ja kirjoitetaan sinne johonkin kohtaan sekvenssi. mun musiikillinen visio ja päämäärä tuollaisia klasaripiisejä rustatessa on saada ne valmiiksi. mieluusti laitan visioni sitten kunnon rockralliin. ei pahalla, kyllä klasarimusassa on hirveästi nerokkuutta ja upeita teoksia joista ammentaa fiiliksiä, mutta en nyt lähtisi sanomaan että KAIKKI klassinen on ammattitaitoisempaa kuin poppi tai että klasari on automaattisesti monimutkaisempaa ja teknisesti haastavampaa - no kun ei vaan ole.

Lue lisää

"kehitellään parin tahdin teema, sivuteema, laitetaan tietty tahtimääriä tiettyjä juttuja, vastaliikkeitä, varioidaan teemaa, käydään tietyssä kohdassa vähän toisen sävellajin puolella ja kirjoitetaan sinne johonkin kohtaan sekvenssi."

Ystävä rakas, tässä on jo lähes pelkästään juttuja joita popissa ei ikinä tehdä. Ja se haaste on tietysti saada tuollainen soimaan luovasti. Vertaatko nyt tosissasi rumpubiitin hakkaamista ja neljän soinnun varaan kyhättyä pikkumelodian tekemistä fuugaan?

"fuuga on ihan matikkaa"

Fuuga on hyvin luova ja vaativa, parhaimmillaan ylivertaisen nerokas, matemaattisuuttakin sisältävä laji, jota yksikään rokkari ei koskaan osaa tehdä.

"mieluusti laitan visioni sitten kunnon rockralliin"

Kukaan ei ole koskaan tehnyt visiorikasta rockrallia. Tuo on paradoksi jo käsitteenäkin.

Klasari on automaattisesti monimutkaisempaa ja teknisesti haastavampaa kuin kevyt. Mainitsepa yksikin kevyen musiikin teos joka pääsisi lähellekään klassisen musiikin kovaa kompleksisuutta?

tunteen mies kirjoitti:

"kehitellään parin tahdin teema, sivuteema, laitetaan tietty tahtimääriä tiettyjä juttuja, vastaliikkeitä, varioidaan teemaa, käydään tietyssä kohdassa vähän toisen sävellajin puolella ja kirjoitetaan sinne johonkin kohtaan sekvenssi."

Ystävä rakas, tässä on jo lähes pelkästään juttuja joita popissa ei ikinä tehdä. Ja se haaste on tietysti saada tuollainen soimaan luovasti. Vertaatko nyt tosissasi rumpubiitin hakkaamista ja neljän soinnun varaan kyhättyä pikkumelodian tekemistä fuugaan?

"fuuga on ihan matikkaa"

Fuuga on hyvin luova ja vaativa, parhaimmillaan ylivertaisen nerokas, matemaattisuuttakin sisältävä laji, jota yksikään rokkari ei koskaan osaa tehdä.

"mieluusti laitan visioni sitten kunnon rockralliin"

Kukaan ei ole koskaan tehnyt visiorikasta rockrallia. Tuo on paradoksi jo käsitteenäkin.

Klasari on automaattisesti monimutkaisempaa ja teknisesti haastavampaa kuin kevyt. Mainitsepa yksikin kevyen musiikin teos joka pääsisi lähellekään klassisen musiikin kovaa kompleksisuutta?

Lue lisää

mä oon rokkari ja osaan tehdä fuugan. ja lukemattomissa kevyen musan piiriin kuuluvissa piiseissä on yhtä monimutkaisia ratkaisuja, vai etkö oikeasti kuule niissä muuta kuin perusbiitin ja 4 sointua? aika karseaa yleistämistä.
minusta ei kannattaisi käyttää tuota "klassinen musiikki"-termiä yläkäsitteenä, koska se sisältää niin paljon erilaisia tyylisuuntia, eri kokoonpanoille kirjoitettua musiikkia jne., että vain mielestäni musiikkia hieman vähemmän tuntevat laittavat kaiken klasarin tuon yläkäsitteen alle. Mielestäni esim. postmodernit piisit ja monet sooloteokset tai pianoteokset eivät sisällä "kovaa kompleksisuutta". Sitä saattaa löytyä sinfonioista ja muista suuremmille kokoonpanoille kirjoitetuista teoksista, mutta eipä kannata jokaista piisiä noin hehkuttaa.
Kompleksisia kevyen musan piisejä - no, vaikka 70-luvun useat progepiisit, vaikka Gentle Giantin, Beatlesilla on kokeilevia piisejä, I'm the Walrus, Strawberry fields forever jne. joissa studioteknisillä kokeiluilla luodaan soundimaailmoja jne. No helkkari, vaikka Queenin Bohemian Rhapsody, Beach Boysien Pet Soundilla löytyy kaikkea hauskaa... Toisaalta jos pitää klassisen musiikin tyyli-ihanteita ainoina oikeina, ei varmaan saa noista mitään irti, mutta jos katsoo vähän toiselta kulmalta asioita ja ymmärtää arvostaa myös toisenlaisia tapoja arvioida musiikkia, voisi saadakin. Tuo tekninen haastavuus.. ei se klasariin pelkästään liity. Monelle klasarimuusikolle muuten tuottaa suunnattomia vaikeuksia soittaa mitään muuta kuin omaan genreen liittyvää. Ja mieluusti pitäisi saada soittaa ainoastaan nuoteista. Minun mielestäni esim. viulisti, joka kykenee heittämään kansanmusavaihteen päälle tai improamaan johonkin rokkivetoon edes jotain on taitavampi kuin sinfoniaorkesterin rivimuusikko. OIkeasti rasittaa joskus tehdä töitä soittajien kanssa joille pitää kirjoittaa kaikki ylös. Ne tulevat poikkeuksetta klasaripiireistä. Ei siinä paljon tekninen osaaminen auta jos ei yhtään omaa ideaa löydy päänupista. Ei pystytä soittamaan mitään edes siihen neljän soinnun pikkumelodian päälle.

edelliseen kirjoitti:

mä oon rokkari ja osaan tehdä fuugan. ja lukemattomissa kevyen musan piiriin kuuluvissa piiseissä on yhtä monimutkaisia ratkaisuja, vai etkö oikeasti kuule niissä muuta kuin perusbiitin ja 4 sointua? aika karseaa yleistämistä.
minusta ei kannattaisi käyttää tuota "klassinen musiikki"-termiä yläkäsitteenä, koska se sisältää niin paljon erilaisia tyylisuuntia, eri kokoonpanoille kirjoitettua musiikkia jne., että vain mielestäni musiikkia hieman vähemmän tuntevat laittavat kaiken klasarin tuon yläkäsitteen alle. Mielestäni esim. postmodernit piisit ja monet sooloteokset tai pianoteokset eivät sisällä "kovaa kompleksisuutta". Sitä saattaa löytyä sinfonioista ja muista suuremmille kokoonpanoille kirjoitetuista teoksista, mutta eipä kannata jokaista piisiä noin hehkuttaa.
Kompleksisia kevyen musan piisejä - no, vaikka 70-luvun useat progepiisit, vaikka Gentle Giantin, Beatlesilla on kokeilevia piisejä, I'm the Walrus, Strawberry fields forever jne. joissa studioteknisillä kokeiluilla luodaan soundimaailmoja jne. No helkkari, vaikka Queenin Bohemian Rhapsody, Beach Boysien Pet Soundilla löytyy kaikkea hauskaa... Toisaalta jos pitää klassisen musiikin tyyli-ihanteita ainoina oikeina, ei varmaan saa noista mitään irti, mutta jos katsoo vähän toiselta kulmalta asioita ja ymmärtää arvostaa myös toisenlaisia tapoja arvioida musiikkia, voisi saadakin. Tuo tekninen haastavuus.. ei se klasariin pelkästään liity. Monelle klasarimuusikolle muuten tuottaa suunnattomia vaikeuksia soittaa mitään muuta kuin omaan genreen liittyvää. Ja mieluusti pitäisi saada soittaa ainoastaan nuoteista. Minun mielestäni esim. viulisti, joka kykenee heittämään kansanmusavaihteen päälle tai improamaan johonkin rokkivetoon edes jotain on taitavampi kuin sinfoniaorkesterin rivimuusikko. OIkeasti rasittaa joskus tehdä töitä soittajien kanssa joille pitää kirjoittaa kaikki ylös. Ne tulevat poikkeuksetta klasaripiireistä. Ei siinä paljon tekninen osaaminen auta jos ei yhtään omaa ideaa löydy päänupista. Ei pystytä soittamaan mitään edes siihen neljän soinnun pikkumelodian päälle.

Lue lisää

"no, vaikka 70-luvun useat progepiisit, vaikka Gentle Giantin, Beatlesilla on kokeilevia piisejä, I'm the Walrus, Strawberry fields forever jne. joissa studioteknisillä kokeiluilla luodaan soundimaailmoja jne. No helkkari, vaikka Queenin Bohemian Rhapsody, Beach Boysien Pet Soundilla löytyy kaikkea hauskaa."

Tiedostat varmasti itsekin että nämä ovat kaikki hyvin yksinkertaista musiikkia.

Mitä taas tulee popmittakaavan onnistumisiin, niin toki Beach Boys ja Beatles ansaitsevat KONTEKSTISSA arvostusta. Se säveltäminen on kuitenkin niin kevytsarjalaista ettei sitä oikein jaksa kuunnella.

"Minun mielestäni esim. viulisti, joka kykenee heittämään kansanmusavaihteen päälle tai improamaan johonkin rokkivetoon edes jotain on taitavampi kuin sinfoniaorkesterin rivimuusikko."

Niin tai näin, käyttämäsi termi rivimuusikko on loukkaava.

Toki on niin että on monia opettajia, joiden pedagogiikka ja painotukset eivät anna valmiuksia improvisaatioon. Nämä ovat kuitenkin vähenemään päin, vanhan ja ankaran koulukunnan edustajia. Toisaalta jo kauan ennen kuin kukaan tänä päivänä elävä ihminen on syntynytkään on improvisoitu (nimeomaan klassisessa) suurenmoisella tavalla. Onhan Jumalan eli J.S.Bachin d-molli toccata ja fuugakin kuulemma improvisaatio alunperin.

"Tuo tekninen haastavuus.. ei se klasariin pelkästään liity."

Kuten omat esimerkkisikin osoittavat, popisa ei löydy haastavaa sävelmateriaalia.

IDIOOTTI HEI kirjoitti:

"Mainitse joku populaarimusiikin kappale, jossa EI esiinny polyfoniaa? Näin äkkiseltään ei tule mieleen YHTÄÄN. Ihan oikeasti, kannattaisko olla viljelemättä näitä musatermejä jos ei oikein tiedä mistä kirjoittelee :D"

MITÄ HELVETTIÄ??????

MAINITSE YKSIKIN POPBIISI JOSSA OLISI POLYFONIAA!!!!!!!!!!!!

Polyfonia tarkoittaa sitä että melodiset äänet ovat itsenäisiä ja että niitä on useita päällekkäin. Niillä on OMA melodiansa ja rytminsä. Ne eivät säestä toisiaan. Popissa ei koskaan ole niin.

Lue lisää

Polyfonia-Klasari viljelee termejä, joista ei itsekään tiedä mitään :D

Sitten se suuttuu, kun joku nolaa sen "tietämyksen" :D

Jankutus on pannut pään sekaisin :D

Klassinen myy huonosti :D

Poppi myy miljardeja :D

Polyfonikontraklasu kirjoitti:

Polyfonia-Klasari viljelee termejä, joista ei itsekään tiedä mitään :D

Sitten se suuttuu, kun joku nolaa sen "tietämyksen" :D

Jankutus on pannut pään sekaisin :D

Klassinen myy huonosti :D

Poppi myy miljardeja :D

Lue lisää

Poppi on unohtuvaa tavaraa, koska musiikilla ei ole mitään merkitystä siinä.

Miksi et todistaisi Spice Girlsin, Neljän ruusun ja Beatlesin musiikillista "merkittävyyttä"? Aika paha tehtävä sinulle kun noissa ei ole mitään merkittävää.

Lisäksi, polyfonia sekä kaikki muutkin käyttämäni käsitteet ovat tuttuja kaikille jo paljon varhaisemmassakin vaiheessa opiskeluissaan oleville henkilöille. Tämä kiistaton tosiseikka on tietysti sinulle vieras, koska et ole koskaan opiskellut mitään musiikin parissa. Muista opinnoistasi en tiedä, mutta jatkuvat myyntilukujen ja musiikillisen laadun yhteenniittämisyritykset kielivät ainakin heikosta logiikasta; tottahan sinä musiikista sen verran edes olisit opintomaailmassa oppinut että olisit sisäistänyt olemattoman korrelaation noiden välillä (opiskeluunhan kuuluu aina yleissivistävät alueet oman pääaineen ulkopuolelta).

Ylivertainen klasari kirjoitti:

Poppi on unohtuvaa tavaraa, koska musiikilla ei ole mitään merkitystä siinä.

Miksi et todistaisi Spice Girlsin, Neljän ruusun ja Beatlesin musiikillista "merkittävyyttä"? Aika paha tehtävä sinulle kun noissa ei ole mitään merkittävää.

Lisäksi, polyfonia sekä kaikki muutkin käyttämäni käsitteet ovat tuttuja kaikille jo paljon varhaisemmassakin vaiheessa opiskeluissaan oleville henkilöille. Tämä kiistaton tosiseikka on tietysti sinulle vieras, koska et ole koskaan opiskellut mitään musiikin parissa. Muista opinnoistasi en tiedä, mutta jatkuvat myyntilukujen ja musiikillisen laadun yhteenniittämisyritykset kielivät ainakin heikosta logiikasta; tottahan sinä musiikista sen verran edes olisit opintomaailmassa oppinut että olisit sisäistänyt olemattoman korrelaation noiden välillä (opiskeluunhan kuuluu aina yleissivistävät alueet oman pääaineen ulkopuolelta).

Lue lisää

Spive Girls oli musiikillisesti ja viihdyttävyydeltään niin merkittävä tapaus, että se tienasi miljardeja. Ihmiset eivät olisi ostaneet Spicen levyjä, jos se ei olisi ollut niin merkittävää musiikkia.

Sadat miljoonat ihmiset saivat Spice Girsien musiikista hyvää mieltä ja siksi se oli erittäin merkittävää musiikkia. Musiikin tuoma hyvä fiilis merkitsee ihmisille paljon ja merkillisen hyvää musiikkia ostataan juuri siksi. Spice Girls oli merkillisen hyvä ja merkittävä tyttöbändi.

Klassinen musiikki ei ole merkittävää, se on vain merkintöjä paperilla. Merkintöjä vailla suurempaa merkitystä.

Illalla ajattelin syödä Spice Icen ja myöhemmin ottaa muutaman Spice Beerin. Elämässä pitää olla merkittäviä makuja, jotka antavat elämälle merkityksen. Yöksi sitten nukkumaan Mel B-lakanoiden väliin. Tyynyäni koristaa Geri, joka sitten yöllä kehrää korvaani. Nukun paremmin.

Aamulla nautin Emma-teetä ja Victoria-keksejä. Joko mainitsin, rakas klasu, että aamuisin pesen itseni Mel C-saippualla? Siitä tulee niin fantsun tyttömäinen olo. Ihquu, tiätsä!

edelliseen kirjoitti:

mä oon rokkari ja osaan tehdä fuugan. ja lukemattomissa kevyen musan piiriin kuuluvissa piiseissä on yhtä monimutkaisia ratkaisuja, vai etkö oikeasti kuule niissä muuta kuin perusbiitin ja 4 sointua? aika karseaa yleistämistä.
minusta ei kannattaisi käyttää tuota "klassinen musiikki"-termiä yläkäsitteenä, koska se sisältää niin paljon erilaisia tyylisuuntia, eri kokoonpanoille kirjoitettua musiikkia jne., että vain mielestäni musiikkia hieman vähemmän tuntevat laittavat kaiken klasarin tuon yläkäsitteen alle. Mielestäni esim. postmodernit piisit ja monet sooloteokset tai pianoteokset eivät sisällä "kovaa kompleksisuutta". Sitä saattaa löytyä sinfonioista ja muista suuremmille kokoonpanoille kirjoitetuista teoksista, mutta eipä kannata jokaista piisiä noin hehkuttaa.
Kompleksisia kevyen musan piisejä - no, vaikka 70-luvun useat progepiisit, vaikka Gentle Giantin, Beatlesilla on kokeilevia piisejä, I'm the Walrus, Strawberry fields forever jne. joissa studioteknisillä kokeiluilla luodaan soundimaailmoja jne. No helkkari, vaikka Queenin Bohemian Rhapsody, Beach Boysien Pet Soundilla löytyy kaikkea hauskaa... Toisaalta jos pitää klassisen musiikin tyyli-ihanteita ainoina oikeina, ei varmaan saa noista mitään irti, mutta jos katsoo vähän toiselta kulmalta asioita ja ymmärtää arvostaa myös toisenlaisia tapoja arvioida musiikkia, voisi saadakin. Tuo tekninen haastavuus.. ei se klasariin pelkästään liity. Monelle klasarimuusikolle muuten tuottaa suunnattomia vaikeuksia soittaa mitään muuta kuin omaan genreen liittyvää. Ja mieluusti pitäisi saada soittaa ainoastaan nuoteista. Minun mielestäni esim. viulisti, joka kykenee heittämään kansanmusavaihteen päälle tai improamaan johonkin rokkivetoon edes jotain on taitavampi kuin sinfoniaorkesterin rivimuusikko. OIkeasti rasittaa joskus tehdä töitä soittajien kanssa joille pitää kirjoittaa kaikki ylös. Ne tulevat poikkeuksetta klasaripiireistä. Ei siinä paljon tekninen osaaminen auta jos ei yhtään omaa ideaa löydy päänupista. Ei pystytä soittamaan mitään edes siihen neljän soinnun pikkumelodian päälle.

Lue lisää

1970 -luvun progebiisit ovat rockia ja siten ihan sama asia kuin Beatlesin popbiisit. Vain musiikillisesti epäkompetentti voi rinnastaa progeteokset klassisen musiikin säveltaiteeseen: sävellyksillä on avaruudellinen laatuvälimatka.

puppua kirjoitti:

1970 -luvun progebiisit ovat rockia ja siten ihan sama asia kuin Beatlesin popbiisit. Vain musiikillisesti epäkompetentti voi rinnastaa progeteokset klassisen musiikin säveltaiteeseen: sävellyksillä on avaruudellinen laatuvälimatka.

Lue lisää

"1970 -luvun progebiisit ovat rockia ja siten ihan sama asia kuin Beatlesin popbiisit. Vain musiikillisesti epäkompetentti voi rinnastaa progeteokset klassisen musiikin säveltaiteeseen: sävellyksillä on avaruudellinen laatuvälimatka. "

Totta. Täysin totta.

Viilve kirjoitti:

"1970 -luvun progebiisit ovat rockia ja siten ihan sama asia kuin Beatlesin popbiisit. Vain musiikillisesti epäkompetentti voi rinnastaa progeteokset klassisen musiikin säveltaiteeseen: sävellyksillä on avaruudellinen laatuvälimatka. "

Totta. Täysin totta.

Lue lisää

Kyllä. Progen ja rockin eduksi.

sisäsyntyinen. Tarkoitatko hänen taipumusta ilmataitoihin ja niiden avoin ilmaisu

kdkdkdkdkdk2 kirjoitti:

sisäsyntyinen. Tarkoitatko hänen taipumusta ilmataitoihin ja niiden avoin ilmaisu

Ei. Hän tarkoitti Mossen taipumusta ilmavaivoihin ja niiden avoimeen ilmaisuun.

Pujolin coveri kirjoitti:

Ei. Hän tarkoitti Mossen taipumusta ilmavaivoihin ja niiden avoimeen ilmaisuun.

Ei, en tarkoittanut. Tarkoitin sitä että Mozartin melodiat ovat luonnollisuudessaan monimutkaisia; ne saattavat kuulostaa helpolta (yhtä usein eivät kuulosta!), mutta niissä on aina läsnä spontaani ajatus joka on valmiiksi monimutkainen, sivuaa monia melodisia keinoja ja rakentuu hämmästyttävän taitavasti. Pienessä ajassa tapahtuu paljon ja hyvin viehättävästii.

Sama pätee vaikka mihin klassiseen.

Mozartin melodioita voit kuunnella vaikkapa kolmannen ja viidennen viulukonserton, 20. pianokonserton, Don Giovannin aarioiden ja alkusoiton sekä sinfonian 40 osalta.

Saat näytteitä hänen polyfonisesta taidostaan sinfoniasta 41 ja Figaron häiden toisen näytöksen loppuhuipentumasta.

"Mozartin Figaro. Yksi superlaulu = se kastraatin arietta, (= miesosa, jota nykyään sattumattomista syistä mieheksi puettu nainen laulaa, ja tuo siten tuohon oopperaan outoa homoerottista jännitettä kun nainen laulaa kiihkeitä lemmenlurituksia toiselle naiselle) ja 3 - 4 muuta oikein hyvää A-tason laulua. mutta loput laulut sitten niitä kirottuja jollotuksia joita kaikissa oopperoissa (paitsi Taikahuilussa) piisaa. "

Figaron häissä ei ole lauluja. Ne ovat aarioita, ja ne ovat kaikki ylivertaista musiikkia verrattuna Beatlesiin...

Lisäksi siellä on esimerkiksi legendaarinen toisen näytöksen finaali; miten helvetissä kaltaisesi kuvaa sitä LAULUKSI? Sehän on nerokasta polyfoniaa.

"Siis 5 hyvää A-laulua = hitti ooppera"

Hitit kuuluvat kaupalliseen musiikkiin. Figaron häät on maailmanhistorian suurimpia sävelteoksia, joten sen kohdalla ei kannata käyttää sanaa hitti.

"Mutta oopperaksi Figaro on musikillisesti hittikamaa, tosin kuten sanottu Mozartin Taikahuilu-ooppera löisi sen hittiydessä eli hittien määrässä kevyesti."

Listamenestys ei kuulu syvälliseen ja musikaaliseen taiteeseen.

"Tekstillisesti Figaro on kuten oopperat aina, uskomaton ja suorastaan typerä."

Musiikillisessa tekniikassa ei ole mitään typerää. Pelkkä Figaron alkusoitto tekee koko Beatlesin musiikin turhaksi - ja ei, myöskään se alkusoitto ei suinkaan ole laulu. :-)

"Esim siinä on pitkään aviossa ollut pariskunta, vaimo (kreivitär) pukee ylle piian vaatteet, ja mies (kreivi) ei muka tunnista häntä muijakseen kun pyrkii kiihkeästi tämän piiaksi luulemansa iholle. Uskottavaa uskottavaa."

Taidat olla nimenomaan realistisen teatterin ystävä? Mitä tulee teatteritaiteen uusiin muotoihin ja paskapoppiin, niitä harvoin harrastaa sama henkilö. Olet kuitenkin yllättävä poikkeus.

"Figarossa siis kaiken kaikkiaan noin 5 hyvää A-laulua. Jokseenkin jokainen Beatles albumi = 10 - 14 hyvää A-laulua. Joten jokainen Beatles albumi 2 - 2,5 kertaa parempi kuin Mozartin Figaro? "

Figaron häissä ei ole lauluja: siinä on aarioita, yhtyekohtauksia, orkesterisoittoja. Se on ylivertaista musiikkia verrattuna Beatlesiin. Mozart on säveltänyt myös lauluja. Ne ovat ylivertaista musiikkia verrattuna Beatlesiin.

Minä en hauku ketään; vain köyhää musiikkia. Beatles on todella köyhää musiikkia, sen tietävät kaikki.

Jumalainen Mozart pystyi omaksumaan kakkosviulun ensikosketuksella 6-vuotiaana. Siis hän osasi soittaa kakkosviulua ilman opetusta. Kuuluisat sanat olivat "ei toiseen viuluun mitään oppia tarvita". Hän soitti ulkomuistista haasteellisia pianoteoksia jo ensimmäisillä kiertueillaan 7-vuotiaana. Kun Mozartin isä oli sairas ja kotona ei saanut poikkeuksellisesti soittaa eikä pitää ääntä, Mozart kirjoitti ensimmäisen sinfoniansa. KAHDEKSAN VUOTIAANA. Parin vuoden päästä valmistui ensimmäinen kokoillan ooppera.

Mozart kirjoitti ensimmäisen sinfoniansa, jota edelleen esitetään ympäri maailman, 17-vuotiaana! Siis teini-ikäinen kirjoittaa kantarepertoaarisinfonian!

Mozart on murskaavan ylivertainen verrattuna kaikkiin poppareihin ja rokkareihin. Mozartin nerous on Einstein-tasoa. Einstein kirjoittikin Mozartista: "Mozartin musiikki on täynnä ikuista kauneutta joka vain odotti vapauttamista".

Taikahuilussa kuuluu tuo sama suurenmoinen kauneus. Jos joku kouluttamaton raukka alkaa haukkumaan musiikin nerokasta suurteosta (edes antamatta esimerkkejä "kuolleista kohdista" ja muista typeristä lausahduksistaan), niin tottakai minä lyön takaisin.

Mozart 1 kirjoitti:

Minä en hauku ketään; vain köyhää musiikkia. Beatles on todella köyhää musiikkia, sen tietävät kaikki.

Jumalainen Mozart pystyi omaksumaan kakkosviulun ensikosketuksella 6-vuotiaana. Siis hän osasi soittaa kakkosviulua ilman opetusta. Kuuluisat sanat olivat "ei toiseen viuluun mitään oppia tarvita". Hän soitti ulkomuistista haasteellisia pianoteoksia jo ensimmäisillä kiertueillaan 7-vuotiaana. Kun Mozartin isä oli sairas ja kotona ei saanut poikkeuksellisesti soittaa eikä pitää ääntä, Mozart kirjoitti ensimmäisen sinfoniansa. KAHDEKSAN VUOTIAANA. Parin vuoden päästä valmistui ensimmäinen kokoillan ooppera.

Mozart kirjoitti ensimmäisen sinfoniansa, jota edelleen esitetään ympäri maailman, 17-vuotiaana! Siis teini-ikäinen kirjoittaa kantarepertoaarisinfonian!

Mozart on murskaavan ylivertainen verrattuna kaikkiin poppareihin ja rokkareihin. Mozartin nerous on Einstein-tasoa. Einstein kirjoittikin Mozartista: "Mozartin musiikki on täynnä ikuista kauneutta joka vain odotti vapauttamista".

Taikahuilussa kuuluu tuo sama suurenmoinen kauneus. Jos joku kouluttamaton raukka alkaa haukkumaan musiikin nerokasta suurteosta (edes antamatta esimerkkejä "kuolleista kohdista" ja muista typeristä lausahduksistaan), niin tottakai minä lyön takaisin.

Lue lisää

"Minä en hauku ketään"

Kelaapa aiempia juttujasi, ja mitä löytyykään? Tyhmää, apinaa, sivistymätöntä, moukkaa, laiskuria, jne. Nimityksiä riittää.

Klasun nimipäivät kirjoitti:

"Minä en hauku ketään"

Kelaapa aiempia juttujasi, ja mitä löytyykään? Tyhmää, apinaa, sivistymätöntä, moukkaa, laiskuria, jne. Nimityksiä riittää.

Olen haukkunut teitä. Mutta syyt seuraavassa

- Popin kuunteleminen on tyhmää. Abba, Beatles, Robin, Dylan, Queen, Neljä ruusua ja Madonna eivät yllä läheskään klassisen tasolle.

- Apinamusiikkia edutaa esim. Beatles olemattomilla harmonisilla rakenteillaan. "Rallatetaan tässä poppia nelkyt sekunttia ja toistetaan sitten loppu" Säälittävää apinakamaa

- Sivistymätön on jokainen palstan Biitle-fani; he tuntevat pelkkää popmusaa

- Moukka ja laiskuri on semmoinen, joka ei toistuvista kehoituksista huolimatta haasta itseään. Sivistyksen suhteen pitäisi aina olla avoin itsensä haastamiselle

Moittiminen ja haukkuminen lähti klasar(e)ilta. Kukaan ei pyytänyt klasu(j)a tänne tyhmine juttuineen. Jos joku tai jotkut "Beatlet" ovat antaneet potut pottuina, niin sehän on vain luonnollista. Häiriköt on aina pyrittävä häätämään pois.