"Maailman kenties tunnetuin fyysikko ja matemaatikko, vuosina 1879–1955 elänyt saksalaissyntyinen Albert Einstein, kehitti niin sanotun suhteellisuusteorian – ja ainakin yhden kuin juuri euromaiden velkakriisiin räätälöidyn lausahduksen.
Analyysi
Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva
Yksi hänen tunnetuimmista lausahduksistaan soveltuu sellaisenaan euroalueen velkakriisiä nyt jo kolmatta vuotta tuloksetta mutta sinnikkäästi tehottomilla hätätoimillaan pahentaneisiin ja pitkittäneisiin talouspäättäjiin.
Tilaa Taloussanomat
Jan Hurrin analyysi ilmestyy perinteiseen tapaan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Haluaisitko lukea samanlaisen analyysin viitenä päivänä viikossa? Kokeile Taloussanomat :aa maksutta kahden viikon ajan!
Lausahduksen mukaan ainoastaan hullu toistaa samat toimet kerrasta toiseen samalla jo aiemmin vääräksi osoittautuneella tavalla, mutta odottaa silti ennen pitkää saavansa aikaan toivomansa tuloksen.
Europäättäjät näyttävät toimivan täsmälleen Einsteinin lausahduksen hullun lailla yrittäen taltuttaa velkakriisiä samoja tehottomia hätätoimiaan toistamalla
"
Analyysi
Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva
Yksi hänen tunnetuimmista lausahduksistaan soveltuu sellaisenaan euroalueen velkakriisiä nyt jo kolmatta vuotta tuloksetta mutta sinnikkäästi tehottomilla hätätoimillaan pahentaneisiin ja pitkittäneisiin talouspäättäjiin.
Tilaa Taloussanomat
Jan Hurrin analyysi ilmestyy perinteiseen tapaan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Haluaisitko lukea samanlaisen analyysin viitenä päivänä viikossa? Kokeile Taloussanomat :aa maksutta kahden viikon ajan!
Lausahduksen mukaan ainoastaan hullu toistaa samat toimet kerrasta toiseen samalla jo aiemmin vääräksi osoittautuneella tavalla, mutta odottaa silti ennen pitkää saavansa aikaan toivomansa tuloksen.
Europäättäjät näyttävät toimivan täsmälleen Einsteinin lausahduksen hullun lailla yrittäen taltuttaa velkakriisiä samoja tehottomia hätätoimiaan toistamalla
"
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Siitä on nyt hyvän aikaa yli kolme vuotta, kun Euroopan talouspäättäjät ryhtyivät "pelastamaan" Kreikan valtiota velkasyöveriltä.
Vuoden 2010 keväällä päättäjät ottivat Kreikkaa "kiusanneista" markkinavoimista ensimmäisen onnettoman "niskalenkkinsä", jonka piti olla kriisin kertakaikkinen ratkaisu, taltuttaa kriisi alkuunsa, estää kriisiä leviämästä ja ottaa luulot pois "markkinoiden susilaumalta".
Pian kuitenkin velkakriisin "pensaspalo" levisi muihinkin euromaihin, vaikka "palomuurien" piti tämä estää. Siitä on muutamaa kuukautta vaille kaksi vuotta, kun ensin Irlanti ja heti perään Portugali oli "pelastettava".
Ei tarvittu Einsteinia havaitsemaan, että näiden "pelastuspakettien" keskeiset piirteet ja vaikutukset ennemmin pahensivat kuin ratkaisivat kriisin syitä.
Europäättäjät ryhtyivät ratkomaan liian suurista velkamääristä alkunsa saanutta kriisiä keinoilla, jotka
♦ eivät ole tähän päivään mennessä supistaneet kriisimaiden saati muidenkaan euromaiden velkamäärää, mutta
♦ ovat jyrkästi kasvattaneet kaikkien "pelastustoimiin" osallistuneiden euromaiden suoria ja epäsuoria velka- ja takausvastuita.
Euroalueen taakkana kaiken kaikkiaan oleva velkamäärä ei ole kriisitoimien ansiosta keventynyt euronkaan vertaa. Päin vastoin se on kasvanut, ja rutkasti onkin. Tämä kuuluu kriisitoimien järjettömyyksiin
"
EDES KYSYÄ?