Minulle tuli kinkkinen olo ja voi olla että tästä voi tulla vielä ongelmakin. Olin eräässä hoitoryhmässä jossa puhutuista asioista on vaitiolovelvollisuus mikä on ihan itsestäänselvää. Mutta ryhmä päättyi ja eräs ryhmäläinen katsoi minua muutamaankin otteeseen siihen malliin että en tiedä onko se kiinnostuksen osoitus vai tuijotusta muuten vaan. Koen että pelkkä ammattilaisille, joilla on vaitiolovelvollisuus, puhuminen ei riitä. Mitä siis teen, miten puhuisin asiasta niin etten riko luottamusta mutta voisin avautua tuosta ymmärrettävästi arasta asiasta jollekin luotetulle vai onko minun vain pidettävä asia sisälläni ja pohdittava itsekseni sitä mitä olen kokenut?
Ongelma vaitiolon ja kertomisen tarpeen välillä
tosi_vaikeaa
077
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.