Vi talar inte om samma sak.Svenskspråkiga vill behålla rätten att fritt få använda sitt modersmål och finskspråkiga vill slopa skolsvenskan.(ingen egentligen flaggar för behållande av obligatorisk svenska )
Språkdiskussionen haltar.
58
150
Vastaukset
- svenskspråkig
Dessutom vill fennona ha ett enspråkigt finskt Finland.Vi vill inte bli förfinskade och mista vårt språk.
- 97531å
Egentligen vill de mest fanatiska att vi skulle försvinna helt och hållet.
- 17
Jos kaksi kansalliskieltä ja pakkoruotsi mielletään synonyymeiksi, kuten moni suomenruostalaisia edustava poliitikko näyttää tekevän, on luonnollista, että niitä molempia kritisoidaan.
Jos taas nostaisimme vaikkapa saamen kielet kansalliskieliksi, normalisoituisi tilanne, koska pakon ja monikielisyyden välillä ei olisi enää yhtäläisyysmerkkejä.
Todellisuudessa maa on monikielinen, ei kaksikielinen. Tästä täytyy lähteä tulevia palveluja suunniteltaessa. - Kaarlo 34
Sama malli kuin muissakin pohjoismaissa. Ei missään muualla 5% katso oikeudekseen vaatia että yli 90 % opettelee marginaalikielen.
Ruotsinkielelle riittää vähemmistökielen asema.
- Pois pakkoruotsi!
Miksi te ette suostu luopumaan pakkoruotsista vaan päinvastoin vaaditte lisää pakkoruotsia ?
Vastatkaa nyt vaikka siihen ensin, niin puhutaan samasta asiasta.
Miksi vaaditte pakkoruotsin aikaistamista ?- fria språkval
Åtminstone har jag inte sett att någon på den här debatten skulle ha fordrat varken tidigare språkstudier eller pakkoruotsi.Det är nog helt andra människor som gör det.Man måste komma ihåg att vi är inte någon anonym massa av finlandssvenskar,vi är alla individer.
- twervig
MInä olen tällä kirjoittanut että kieliopinnot yleensä tulevat meillä Suomessa lapsen elämässä liian myöhään kuvaan jos ne aloittaa yläasteella (kuten suomenruotsalaisten 3 kieli nyt tulee). Nuorempana leikkinä oppi paljon paremmin ja opinnoista ei tule rasite samalla tavalla. Lapsenmielisenä vielä haluaa keksiä ja se on hyvä lähtökohta kaikille kielille. Ja jos lapsen koko kouluajan sama tuntimäärä sijoitetaan eri vuosiin toisella tavalla kuin nyt niin niistä tunneista on yhteenlaskettuna enemmän hyötyä kun tänäpäivänä.
Siis vielä kerran minusta se pätee kaikkien kieltenoppimiseen. - Rantaruottalainen
"Miksi vaaditte pakkoruotsin aikaistamista ?"
Onko vaadittu vai ehdotettu? Ajatus lähtee siitä että mitä nuorempi lapsi on sitä helpompi sillä on oppia kieliä. Silloin ehkä useampi opisikin ruotsia. Oli sitten vapaehtoinen tai ei kieliopinnot kannataa aloittaa varhain. En ymmärrä miksi vastustatte varhaistamista jos ylipäätäänsä on pakollinen aine. Eikö silloin olis parempi jos sitä sitten oppis kun ne tunnit pitää kummiskin lusii. Taitaakin olla kyse juuri siitä että ei halua oppia vaikkei siitä oliskaan vaivaa.
Mitä jos säilytettäisiin oppimäärä samana mutta aikaistettaisiin aloitusta. Olisiko Se huonompi vaihtoehto kuin nykytila? - äiti ja ope
twervig kirjoitti:
MInä olen tällä kirjoittanut että kieliopinnot yleensä tulevat meillä Suomessa lapsen elämässä liian myöhään kuvaan jos ne aloittaa yläasteella (kuten suomenruotsalaisten 3 kieli nyt tulee). Nuorempana leikkinä oppi paljon paremmin ja opinnoista ei tule rasite samalla tavalla. Lapsenmielisenä vielä haluaa keksiä ja se on hyvä lähtökohta kaikille kielille. Ja jos lapsen koko kouluajan sama tuntimäärä sijoitetaan eri vuosiin toisella tavalla kuin nyt niin niistä tunneista on yhteenlaskettuna enemmän hyötyä kun tänäpäivänä.
Siis vielä kerran minusta se pätee kaikkien kieltenoppimiseen.Erityislapsen äitinä ja opettajana korostan, että on täysin väärin kuvitella, että kaikilla lapsille on paras mahdollinen tilanne se, että vieraat kielet alkavat mahdollisimman aikaisin.
Vaikka varhainen englanti on useimpien kohdalla perusteltua, jo toinen vieras kieli alaluokilla on osalle lapsista aivan turha ja pelkästään sekä äidinkieltä että varhaista toista kieltä sekoittava hanke.
Muistetaan lastemme erilaisuus!
Myös maahanmuuttajien kohdalla kielitaitovaatimuksia on reivattava kohtuullisemmiksi! - äiti ja ope
Rantaruottalainen kirjoitti:
"Miksi vaaditte pakkoruotsin aikaistamista ?"
Onko vaadittu vai ehdotettu? Ajatus lähtee siitä että mitä nuorempi lapsi on sitä helpompi sillä on oppia kieliä. Silloin ehkä useampi opisikin ruotsia. Oli sitten vapaehtoinen tai ei kieliopinnot kannataa aloittaa varhain. En ymmärrä miksi vastustatte varhaistamista jos ylipäätäänsä on pakollinen aine. Eikö silloin olis parempi jos sitä sitten oppis kun ne tunnit pitää kummiskin lusii. Taitaakin olla kyse juuri siitä että ei halua oppia vaikkei siitä oliskaan vaivaa.
Mitä jos säilytettäisiin oppimäärä samana mutta aikaistettaisiin aloitusta. Olisiko Se huonompi vaihtoehto kuin nykytila?Ehdottomasti huonompi vaihtoehto varhaistaa.
Te, jotka kritiikittä puolustatte varhaistamista, unohdatte, että lapset ovat erilaisia ja myös lasten perheen kielellinen tilanne voi olla moninainen.
Ensinkin maan pääkieltä äidinkielenään puhuvat, joilla on hidas kielellinen kehitys, kärsivät ehdottomasti siitä, jos ruotsi varhaistetaan pakollisena. Vapaaehtoinen varhaistaminen on mitä suotavinta.
Toiseksi muut kielivähemmistöt kärsivät ehdottomasti siitä, jos ruotsi varhaistetaan pakollisena. Vapaaehtoinen varhaistaminen on mitä suotavinta.
Ymmärrätkö? - twervig
äiti ja ope kirjoitti:
Erityislapsen äitinä ja opettajana korostan, että on täysin väärin kuvitella, että kaikilla lapsille on paras mahdollinen tilanne se, että vieraat kielet alkavat mahdollisimman aikaisin.
Vaikka varhainen englanti on useimpien kohdalla perusteltua, jo toinen vieras kieli alaluokilla on osalle lapsista aivan turha ja pelkästään sekä äidinkieltä että varhaista toista kieltä sekoittava hanke.
Muistetaan lastemme erilaisuus!
Myös maahanmuuttajien kohdalla kielitaitovaatimuksia on reivattava kohtuullisemmiksi!Erityislapsista on kyllä kokemusta sekä talossa että oman että vaimon ammatien puolesta. Heidän asemansa on tietenkin eri. Mutta onhan niitä ongelmia esim. myös matikan puolella ja silloin löydetään niihin ratkaisuja.
Teillähän on suomnekielisten koulujen puolella paljon paremmat mahdollisuudet siihen kuin meillä, koska teillä on erityiskouja/lukkia. sellaisia meillä ei ole, vaan lapset ovata samoissa luokissa ja tiloissa. Kyllä on hyvin vaike pitää ruotsinkielisessä koulussa esim suomenkielen tunti kun samassa 18 h luokassa on pari joilla on suomenkieli luonnollisesti saatu kotoa/sukulaisilta sitten on 2-3 joilla on lukuhäiriöitä, sitten on 2-3 muilla diagnooseilla. Vaimon tämän vuoden luokalla oli 45% joilla oli diagnooseja. Pidä silloin tunteja suunnitelman mukaan.
Maahanmuuttajien kohdalta niin pariaatteessa olen sitä mieltä että odotan heiltä mitä itsestäni odottaisin vastaavassa tilanteessa; eli itse pyrkisin oppimaan sen maan kieliä johon olen tullut. Ja varsinkin 2 sukupolven maahantulijoista voi sitten odottaa että oppivat.
Kohtuulliseen kieltenopetus maahanmuuttajille minusta kuuluisi että itse voisivat myös köytännössä valita lukevatko ensin suomi tai ruotsi ensimmäisena kielenä. 25% haluaisi lukea ruotsia koska jo osaavat englantia ja sillä tavalla oppisvat nopeammin yhden maan kielistä ja pääsisivät työelämään nopeammin. Sen lisäksi ovat todenneet että työmarkkinoilla on kysyntä ruotsinkielentaitoisia työntekijöitä joten senkin osalta kieli voisi olla tie työelämään, ja sitten ammatin kautta oppivat köytännössä suomea. Ja osa ovat todenneet että olisi ollut helpompi päästä yhteiskuntaan sisään suomenruotsalaisen yhteisön kautta.
Minusta ainakin tärkein asia olisi että pääsisivät työelämään ja yhteiskuntaan niin nopeasti kuin mahdollista. Ja jos se sitten tapahtuu ruotsiksi tai suomeksi se on minulle hyvin toissijainen asia. - twervig
äiti ja ope kirjoitti:
Ehdottomasti huonompi vaihtoehto varhaistaa.
Te, jotka kritiikittä puolustatte varhaistamista, unohdatte, että lapset ovat erilaisia ja myös lasten perheen kielellinen tilanne voi olla moninainen.
Ensinkin maan pääkieltä äidinkielenään puhuvat, joilla on hidas kielellinen kehitys, kärsivät ehdottomasti siitä, jos ruotsi varhaistetaan pakollisena. Vapaaehtoinen varhaistaminen on mitä suotavinta.
Toiseksi muut kielivähemmistöt kärsivät ehdottomasti siitä, jos ruotsi varhaistetaan pakollisena. Vapaaehtoinen varhaistaminen on mitä suotavinta.
Ymmärrätkö?Niin tehdään monella Pohjanmaan kunnissa nyt jo ruotsinkielisellä puolella eli aloitetaan joka esikoulussa. Se on kunnille vapaaehtoinen muttei lapsille, kuten meidän lapsemme ei voi valita lukevatko englantia tai suomea ensimmäisenä. Tähänkin minusta on saatava oikaisu. Onhan se usein Helsinginalueen oppilaille ihan turha lukea suomi enismmäisenä koska ehkä puhuvat sen jo täydellisesti kuten ruotsia.
- äiti ja ope
twervig kirjoitti:
Erityislapsista on kyllä kokemusta sekä talossa että oman että vaimon ammatien puolesta. Heidän asemansa on tietenkin eri. Mutta onhan niitä ongelmia esim. myös matikan puolella ja silloin löydetään niihin ratkaisuja.
Teillähän on suomnekielisten koulujen puolella paljon paremmat mahdollisuudet siihen kuin meillä, koska teillä on erityiskouja/lukkia. sellaisia meillä ei ole, vaan lapset ovata samoissa luokissa ja tiloissa. Kyllä on hyvin vaike pitää ruotsinkielisessä koulussa esim suomenkielen tunti kun samassa 18 h luokassa on pari joilla on suomenkieli luonnollisesti saatu kotoa/sukulaisilta sitten on 2-3 joilla on lukuhäiriöitä, sitten on 2-3 muilla diagnooseilla. Vaimon tämän vuoden luokalla oli 45% joilla oli diagnooseja. Pidä silloin tunteja suunnitelman mukaan.
Maahanmuuttajien kohdalta niin pariaatteessa olen sitä mieltä että odotan heiltä mitä itsestäni odottaisin vastaavassa tilanteessa; eli itse pyrkisin oppimaan sen maan kieliä johon olen tullut. Ja varsinkin 2 sukupolven maahantulijoista voi sitten odottaa että oppivat.
Kohtuulliseen kieltenopetus maahanmuuttajille minusta kuuluisi että itse voisivat myös köytännössä valita lukevatko ensin suomi tai ruotsi ensimmäisena kielenä. 25% haluaisi lukea ruotsia koska jo osaavat englantia ja sillä tavalla oppisvat nopeammin yhden maan kielistä ja pääsisivät työelämään nopeammin. Sen lisäksi ovat todenneet että työmarkkinoilla on kysyntä ruotsinkielentaitoisia työntekijöitä joten senkin osalta kieli voisi olla tie työelämään, ja sitten ammatin kautta oppivat köytännössä suomea. Ja osa ovat todenneet että olisi ollut helpompi päästä yhteiskuntaan sisään suomenruotsalaisen yhteisön kautta.
Minusta ainakin tärkein asia olisi että pääsisivät työelämään ja yhteiskuntaan niin nopeasti kuin mahdollista. Ja jos se sitten tapahtuu ruotsiksi tai suomeksi se on minulle hyvin toissijainen asia.Katsot koko ajan asiaa vain oman kieliryhmäsi etujen kannalta.
On todella vähän maita, joihin muuttaessasi Sinulta ja lapsiltasi odotettaisiin kahden vieraan kielen opiskelua osana kotoutumista - eikä lainkaan maita, joissa pakko koskisi kahta näin pientä kieltä. On mieletöntä aina vain uudestaan todeta, että maahanmuuttajat ovat nyt vain erehtyneet maahan, jossa on opittava suomi ja ruotsi, sillä siisti.
Haluat, että suomenkieliset (maailman ainoassa suomenkielisessä maassa) ratkaisisivat "paremmilla mahdollisuuksillaan" sen, miten joka ikininen pikkupiltti saadaan oppimaan suomen ja englannin lisäksi ruotsia. Katsot, että mään pääkieltä puhuvat joutavat opiskelemaan ruotsia, oli heidän tarpeensa kielille tai kykynsä niiden opiskelulle mikä tahansa, koska itse vähemmistöön kuuluvana, tiedät vähemmistösi lasten tarvitsevan suomea tässä maassa (ja toki useimmat sitä runsaasti sekä kuulevat että käyttävät, jopa omassa perheessä).
Tämä lähtökohtasi on täysin kieroutunut! Tuolla samalla periaatteella suomenkielisiltä ja uussuomalaisilta voitaisiin vaatia urdunopintoja ihan vain siksi, että kyllä se onnistuu, jos on tarpeeksi tahtoa. - Kuitenkin ainoa, joka pakkoruotsia tarvitsee, olet nimenomaan sinä ja sinun edustamasi vähemmistö, joka haluaa säilyttää illuusion siitä, että Suomessa kuuluu osata ruotsia.
Hypnotisoidaanko lapset ruotisnkielisissä kouluissa uskomaan, ettei mikään järkisyy saa horjuttaa pakkoruotsin vaatimusta? - äiti ja ope
twervig kirjoitti:
Niin tehdään monella Pohjanmaan kunnissa nyt jo ruotsinkielisellä puolella eli aloitetaan joka esikoulussa. Se on kunnille vapaaehtoinen muttei lapsille, kuten meidän lapsemme ei voi valita lukevatko englantia tai suomea ensimmäisenä. Tähänkin minusta on saatava oikaisu. Onhan se usein Helsinginalueen oppilaille ihan turha lukea suomi enismmäisenä koska ehkä puhuvat sen jo täydellisesti kuten ruotsia.
"meidän lapsemme ei voi valita lukevatko englantia tai suomea ensimmäisenä"
Omianne saatte kylvettää ihan miten tahdotte, saisitte jo nyt!
Mutta se, onko pohjanmaan pienessä ruotsinkielisessä kunnassa mahdollisuus opiskella ykköskielenä jotain muuta kuin suomea, ei saa määritellä koko maan ja erityisesti maan kielellisen pääväestön opintoja. Et voi vaatia pikkuvähemmistön kieliopintojen määrittävän kaikkien muiden kieliopinnot. - 23
fria språkval kirjoitti:
Åtminstone har jag inte sett att någon på den här debatten skulle ha fordrat varken tidigare språkstudier eller pakkoruotsi.Det är nog helt andra människor som gör det.Man måste komma ihåg att vi är inte någon anonym massa av finlandssvenskar,vi är alla individer.
Syystä tai toisesta teidän edustajanne vaativat raivokkaasti pakkoruotsia - ei vain RKP:ssä vaan myös muissa puolueissa.
Onko niin, että riittävän suuri ja vaikutusvaltainen enemmistö ruotsinkielisistä on kuitenkin terwigin tavoin vakuuttunut siitä, ettei suomalaisilla voi olla mitään todellista argumenttia pakkoruotsia vastaan? - Rantaruottalainen
äiti ja ope kirjoitti:
Ehdottomasti huonompi vaihtoehto varhaistaa.
Te, jotka kritiikittä puolustatte varhaistamista, unohdatte, että lapset ovat erilaisia ja myös lasten perheen kielellinen tilanne voi olla moninainen.
Ensinkin maan pääkieltä äidinkielenään puhuvat, joilla on hidas kielellinen kehitys, kärsivät ehdottomasti siitä, jos ruotsi varhaistetaan pakollisena. Vapaaehtoinen varhaistaminen on mitä suotavinta.
Toiseksi muut kielivähemmistöt kärsivät ehdottomasti siitä, jos ruotsi varhaistetaan pakollisena. Vapaaehtoinen varhaistaminen on mitä suotavinta.
Ymmärrätkö?Äiti ja ope. En ymmärtänyt. Miksi vapaaehtoisen aikaisttaminen on suotavaa mutta pakollisen ei. Kaikissa aineissa on sama pulma, lapset kehittyy eri lailla. Jos kummiskin valtaosa oppisi paremmin nuorempana saavutettaisiin edes niiden osalta oppimisen. Erikoistapauksissa erikoitoimenpiteet niin kuin muissakin aineissa.
- twervig
äiti ja ope kirjoitti:
Katsot koko ajan asiaa vain oman kieliryhmäsi etujen kannalta.
On todella vähän maita, joihin muuttaessasi Sinulta ja lapsiltasi odotettaisiin kahden vieraan kielen opiskelua osana kotoutumista - eikä lainkaan maita, joissa pakko koskisi kahta näin pientä kieltä. On mieletöntä aina vain uudestaan todeta, että maahanmuuttajat ovat nyt vain erehtyneet maahan, jossa on opittava suomi ja ruotsi, sillä siisti.
Haluat, että suomenkieliset (maailman ainoassa suomenkielisessä maassa) ratkaisisivat "paremmilla mahdollisuuksillaan" sen, miten joka ikininen pikkupiltti saadaan oppimaan suomen ja englannin lisäksi ruotsia. Katsot, että mään pääkieltä puhuvat joutavat opiskelemaan ruotsia, oli heidän tarpeensa kielille tai kykynsä niiden opiskelulle mikä tahansa, koska itse vähemmistöön kuuluvana, tiedät vähemmistösi lasten tarvitsevan suomea tässä maassa (ja toki useimmat sitä runsaasti sekä kuulevat että käyttävät, jopa omassa perheessä).
Tämä lähtökohtasi on täysin kieroutunut! Tuolla samalla periaatteella suomenkielisiltä ja uussuomalaisilta voitaisiin vaatia urdunopintoja ihan vain siksi, että kyllä se onnistuu, jos on tarpeeksi tahtoa. - Kuitenkin ainoa, joka pakkoruotsia tarvitsee, olet nimenomaan sinä ja sinun edustamasi vähemmistö, joka haluaa säilyttää illuusion siitä, että Suomessa kuuluu osata ruotsia.
Hypnotisoidaanko lapset ruotisnkielisissä kouluissa uskomaan, ettei mikään järkisyy saa horjuttaa pakkoruotsin vaatimusta?Väitän voimakkaasti että tuo "Useimmat (suomenruotsalasiet) sitä runsaasti sekä kuulevat että käyttävät" on jonkinlainen harhakuva joka teillä on. Kuva joka pääkaupunkiseudun ruotsinkielsiet antavat teille. Mutta meidän ruotsinkielisten tilanne on niin monimuotoisempi kuin mitä on Kehä III:sen sisäpuolella. Suurin osa suomenruotsalaisista lapsista eivät elä sellaisessa ympäristössä. Onko se niin vaikea ymmärtää?
Eritysilapislle teillä on paremmat mahdollisuudet kuin meillä on. Siitä ei pääse pakoon vaikka strutsin tavoin haluat pistä pääsi hiekkaan. Ja kuten sanoin heidän kohdaltaan on aina yksilön mahadollisuuksista ja tarpeesta lähdettävä. Minusta emme voi rakentaa koko koulujärjestelmän vaatimuksia eritysilapsista käsin.
Ja edelleen kukaan ei ole pystynyt minulle kertomaan miksi väitetään että suomenkielisille on vaikempi oppi 2 kieltä kuin ruotsinkielisillä lapsilla. KOun täällä jatkuvasti väitetään että kaski kieltä on suomenkielisille liikaa. Tiedämme varsin hyvin itse että kaiken eniten olemme joutuneet antamaan rohkaisuja ja tukea vaiekan suomenkielen kanssa kun muut kielet ovat sujuneet miltei ongelmitta (Perheessä lapset puhuvat kaikki ongelmitta tänään englantia, sen lisäksi tulevat toimeen joko saksankielellä tai ranskankielellä) joku on lukenut espanjaa ja toinen on lukenut kreikkaa.
Te ette voi tietää miten meidänkin puolella todella kamppaillaan toisen kotimaisen kanssa. Se ei tule itsestään vaan vaati paljon kyyneleitä ja monta revittyjä vihkoja, ja roskikseen heitettyjä kirjoja. Näin vaan on. Jos voisitte hetkeksi uskoa että näin todellisuudessa on.
Tietenkin Suomessa joutuu usein käyttämään suomea. Mutta näköjään teillä on myös vaikeuksia ymmärtää että täällä länsirannikolla todella voi tulla toimeen ilman sen suurempaa suomenkielen taitoa. Ja jopa olla johtavassa asemassa firmassa, koska niin paljon tämän maanosan työpaikkoja on joko pienyrityksessä tai sitten suoraan vientiteollisuudessa, ettei kerta kaikkiaan tarvitse suomenkieltä. Sekin on tosiasia.
Ette tekään voi panna omia raamejanne meille. - twervig
äiti ja ope kirjoitti:
"meidän lapsemme ei voi valita lukevatko englantia tai suomea ensimmäisenä"
Omianne saatte kylvettää ihan miten tahdotte, saisitte jo nyt!
Mutta se, onko pohjanmaan pienessä ruotsinkielisessä kunnassa mahdollisuus opiskella ykköskielenä jotain muuta kuin suomea, ei saa määritellä koko maan ja erityisesti maan kielellisen pääväestön opintoja. Et voi vaatia pikkuvähemmistön kieliopintojen määrittävän kaikkien muiden kieliopinnot.Emme saa koska meille koulujärjestelmä on tällaista laatinut. Tehän tästä olette päättäneet. Et löydä tietääkseni missään ruotsinkielistä koulua missä ensin saa lukea englantia.
Itsellenne olette jättäneet mahdollisuuden valita engalnti tai ruotsia ensimmäisenä mutta meille ette ole sitä mahdollisuutta antaneet. Näin vain on.
Sattumalta tämä ei ole pieni kunta, verrattuna moniin suomenkielisiin kuntiin.
En vaadikaan että meidän kieliopinnot määrittavät muiden, mutta että samalla tavalla kohdellaan. Ja jos kielivalinta jää vapaaksi niin sekin on oltava vapaa meilläkin.
Mutta älä sitten tule tänne vaatimaan suomenkielistä palveluakaan vaan pysykää omissa kunnissanne - 20
twervig kirjoitti:
Väitän voimakkaasti että tuo "Useimmat (suomenruotsalasiet) sitä runsaasti sekä kuulevat että käyttävät" on jonkinlainen harhakuva joka teillä on. Kuva joka pääkaupunkiseudun ruotsinkielsiet antavat teille. Mutta meidän ruotsinkielisten tilanne on niin monimuotoisempi kuin mitä on Kehä III:sen sisäpuolella. Suurin osa suomenruotsalaisista lapsista eivät elä sellaisessa ympäristössä. Onko se niin vaikea ymmärtää?
Eritysilapislle teillä on paremmat mahdollisuudet kuin meillä on. Siitä ei pääse pakoon vaikka strutsin tavoin haluat pistä pääsi hiekkaan. Ja kuten sanoin heidän kohdaltaan on aina yksilön mahadollisuuksista ja tarpeesta lähdettävä. Minusta emme voi rakentaa koko koulujärjestelmän vaatimuksia eritysilapsista käsin.
Ja edelleen kukaan ei ole pystynyt minulle kertomaan miksi väitetään että suomenkielisille on vaikempi oppi 2 kieltä kuin ruotsinkielisillä lapsilla. KOun täällä jatkuvasti väitetään että kaski kieltä on suomenkielisille liikaa. Tiedämme varsin hyvin itse että kaiken eniten olemme joutuneet antamaan rohkaisuja ja tukea vaiekan suomenkielen kanssa kun muut kielet ovat sujuneet miltei ongelmitta (Perheessä lapset puhuvat kaikki ongelmitta tänään englantia, sen lisäksi tulevat toimeen joko saksankielellä tai ranskankielellä) joku on lukenut espanjaa ja toinen on lukenut kreikkaa.
Te ette voi tietää miten meidänkin puolella todella kamppaillaan toisen kotimaisen kanssa. Se ei tule itsestään vaan vaati paljon kyyneleitä ja monta revittyjä vihkoja, ja roskikseen heitettyjä kirjoja. Näin vaan on. Jos voisitte hetkeksi uskoa että näin todellisuudessa on.
Tietenkin Suomessa joutuu usein käyttämään suomea. Mutta näköjään teillä on myös vaikeuksia ymmärtää että täällä länsirannikolla todella voi tulla toimeen ilman sen suurempaa suomenkielen taitoa. Ja jopa olla johtavassa asemassa firmassa, koska niin paljon tämän maanosan työpaikkoja on joko pienyrityksessä tai sitten suoraan vientiteollisuudessa, ettei kerta kaikkiaan tarvitse suomenkieltä. Sekin on tosiasia.
Ette tekään voi panna omia raamejanne meille."Väitän voimakkaasti että tuo "Useimmat (suomenruotsalasiet) sitä runsaasti sekä kuulevat että käyttävät" on jonkinlainen harhakuva joka teillä on. Kuva joka pääkaupunkiseudun ruotsinkielsiet antavat teille. Mutta meidän ruotsinkielisten tilanne on niin monimuotoisempi kuin mitä on Kehä III:sen sisäpuolella. Suurin osa suomenruotsalaisista lapsista eivät elä sellaisessa ympäristössä. Onko se niin vaikea ymmärtää?"
Ei se ole harha, että Suomessa kuulee ja tarvitsee ruotsia.
Kerropa todelliset prosentit - kuinka suuri osa ruotsinkielisistä asuaa alueilla, joissa on n. 5% suomenkielisiä tai alle? Sehän nimittäin vastaa tätä suomenkielisen enemmistön tilannetta ruotsin suhteen.
Ahvenanmaalla tuo tilanne on ja siellä ymmärrettävästi onkin luovuttu pakkosuomesta. Perusteena on se, että kun on pakko oppia suomea, eipä enää löydykään niitä, jotka jaksaisivat opiskella saksaa tai ranskaa tai venäjää tai espanjaa.
Jopa pieni Ahvenanmaa tarvitsee kielivarantoa - kuinka ei siis koko Suomi.
Sanopa miksi suomenkielisten tulisi uhrautua ja opiskella ruotsia jonkin heille itselleen tärkeämmän kielen sijaan!
Sanopa miksi pidät pakkoruotsia niin tärkeänä, vaikka tiedät, ettei sillä ole saatu edes ruotsinkielisiä palveluja!
Ymmärrätkö, että on oltava jokin järkevä syy sille, että lapsiamme vaaditaan "lusimaan pakkoruotsi" kuten taisit itse sanoa? Jokin sellainen syy, minkä hyvin koulutettu ja elämää nähnyt suomenkielinen vanhempi ymmärtää ja hyväksyy. - 20
twervig kirjoitti:
Emme saa koska meille koulujärjestelmä on tällaista laatinut. Tehän tästä olette päättäneet. Et löydä tietääkseni missään ruotsinkielistä koulua missä ensin saa lukea englantia.
Itsellenne olette jättäneet mahdollisuuden valita engalnti tai ruotsia ensimmäisenä mutta meille ette ole sitä mahdollisuutta antaneet. Näin vain on.
Sattumalta tämä ei ole pieni kunta, verrattuna moniin suomenkielisiin kuntiin.
En vaadikaan että meidän kieliopinnot määrittavät muiden, mutta että samalla tavalla kohdellaan. Ja jos kielivalinta jää vapaaksi niin sekin on oltava vapaa meilläkin.
Mutta älä sitten tule tänne vaatimaan suomenkielistä palveluakaan vaan pysykää omissa kunnissanne"Emme saa koska meille koulujärjestelmä on tällaista laatinut. Tehän tästä olette päättäneet."
Höpöhöpö.
Tämä tuntuu ilveilyltä Sinun puoleltasi.
Ainoastaan ruotsinkielisten edustajat ovat pakkoruotsin meille hankkineet ja pitävät sitä yllä raivoisasti pakon puolesta lobaten. Folktinget tilaa Ahtisaaripapereita ja RKP vaatii ne hallitusohjelmiin. Kyllä pakko on ihan kokonaan ruotsinkielisten edustajien käsialaa alusta loppuun.
Enemmistö suomalaisista haluaisi purkaa pakon - ja näin ilman muuta purkautuisi teidänkin pakkonne. Se ei vain teille kelpaa, koska tiedetään, että suomea on kuitenkin useimpien opiskeltava.
Sitten lällätellään, että "Tehän tästä olette päättäneet."
Ihan oikeasti naurettavaa tuo Sinun "päättelysi". Missä teille tuollaista opetetaan? Onko ajattelu kielletty? - 30
Rantaruottalainen kirjoitti:
Äiti ja ope. En ymmärtänyt. Miksi vapaaehtoisen aikaisttaminen on suotavaa mutta pakollisen ei. Kaikissa aineissa on sama pulma, lapset kehittyy eri lailla. Jos kummiskin valtaosa oppisi paremmin nuorempana saavutettaisiin edes niiden osalta oppimisen. Erikoistapauksissa erikoitoimenpiteet niin kuin muissakin aineissa.
Kielten kohdalla ero oppilaiden välillä on huikein - niillä, jotka ovat kielellisesti lahjakkaita, on resursseja opiskella useita kieliä, kun taas toisilla ei. Muissa maissa voidaan ottaa huomioon lasten ja nuorten erilaiset kielelliset tarpeet.
Vertaat kieliä muihin aineisiin ja sanot, että kaikissa aineissa on vastaavia eroja. Näin ei kuitenkaan ole. Jos lapsi osaa äidinkieltään, hän ymmärtää yhtä hyvin biologiaa kuin historiaa. Jos taas äidinkielessä on ongelmia, kaikki muut aineet kärsivät.
Koska oman äidinkielen osaaminen / koulukielen osaaminen on niin keskeistä kaikessa opiskelussa, tälle on annettava erityinen painoarvo. Samoin englannilla on erityinen painoarvo. Turhat lisäkielet vain hajottavat ja heikentävät kokonaisoppimista.
Vieraiden kielten lukumäärä on ratkaiseva - muutenhan kaikissa maissa luettaisiin viittä vierasta kieltä, vähintään. Jos kielellisesti hitaasti kehittyvä lapsi/nuori joutuu tekemään tuplasti työtä jo omassa äidinkielessään pärjäkäkseen, jokainen uusi kieli nostaa työmäärää huomattavasti enemmän heidän kohdallaan kuin muiden kohdalla.
Vapaaehtoisiin kieliin valikoituvat ne, joiden lahjakkuus on kielellistä, se on ok. Pakollisten kielten varhaistaminen rokottaa niitä, joille kielet ovat muutenkin vaikeita.
Ymmärsitkö nyt? - galsten
twervig kirjoitti:
Erityislapsista on kyllä kokemusta sekä talossa että oman että vaimon ammatien puolesta. Heidän asemansa on tietenkin eri. Mutta onhan niitä ongelmia esim. myös matikan puolella ja silloin löydetään niihin ratkaisuja.
Teillähän on suomnekielisten koulujen puolella paljon paremmat mahdollisuudet siihen kuin meillä, koska teillä on erityiskouja/lukkia. sellaisia meillä ei ole, vaan lapset ovata samoissa luokissa ja tiloissa. Kyllä on hyvin vaike pitää ruotsinkielisessä koulussa esim suomenkielen tunti kun samassa 18 h luokassa on pari joilla on suomenkieli luonnollisesti saatu kotoa/sukulaisilta sitten on 2-3 joilla on lukuhäiriöitä, sitten on 2-3 muilla diagnooseilla. Vaimon tämän vuoden luokalla oli 45% joilla oli diagnooseja. Pidä silloin tunteja suunnitelman mukaan.
Maahanmuuttajien kohdalta niin pariaatteessa olen sitä mieltä että odotan heiltä mitä itsestäni odottaisin vastaavassa tilanteessa; eli itse pyrkisin oppimaan sen maan kieliä johon olen tullut. Ja varsinkin 2 sukupolven maahantulijoista voi sitten odottaa että oppivat.
Kohtuulliseen kieltenopetus maahanmuuttajille minusta kuuluisi että itse voisivat myös köytännössä valita lukevatko ensin suomi tai ruotsi ensimmäisena kielenä. 25% haluaisi lukea ruotsia koska jo osaavat englantia ja sillä tavalla oppisvat nopeammin yhden maan kielistä ja pääsisivät työelämään nopeammin. Sen lisäksi ovat todenneet että työmarkkinoilla on kysyntä ruotsinkielentaitoisia työntekijöitä joten senkin osalta kieli voisi olla tie työelämään, ja sitten ammatin kautta oppivat köytännössä suomea. Ja osa ovat todenneet että olisi ollut helpompi päästä yhteiskuntaan sisään suomenruotsalaisen yhteisön kautta.
Minusta ainakin tärkein asia olisi että pääsisivät työelämään ja yhteiskuntaan niin nopeasti kuin mahdollista. Ja jos se sitten tapahtuu ruotsiksi tai suomeksi se on minulle hyvin toissijainen asia."Maahanmuuttajien kohdalta niin pariaatteessa olen sitä mieltä että odotan heiltä mitä itsestäni odottaisin vastaavassa tilanteessa; eli itse pyrkisin oppimaan sen maan kieliä johon olen tullut. Ja varsinkin 2 sukupolven maahantulijoista voi sitten odottaa että oppivat."
Tehän ette ole oppineet satojen vuosien ja lukemattomien sukupolvienkaan jälkeen maan kieltä. - galsten
30 kirjoitti:
Kielten kohdalla ero oppilaiden välillä on huikein - niillä, jotka ovat kielellisesti lahjakkaita, on resursseja opiskella useita kieliä, kun taas toisilla ei. Muissa maissa voidaan ottaa huomioon lasten ja nuorten erilaiset kielelliset tarpeet.
Vertaat kieliä muihin aineisiin ja sanot, että kaikissa aineissa on vastaavia eroja. Näin ei kuitenkaan ole. Jos lapsi osaa äidinkieltään, hän ymmärtää yhtä hyvin biologiaa kuin historiaa. Jos taas äidinkielessä on ongelmia, kaikki muut aineet kärsivät.
Koska oman äidinkielen osaaminen / koulukielen osaaminen on niin keskeistä kaikessa opiskelussa, tälle on annettava erityinen painoarvo. Samoin englannilla on erityinen painoarvo. Turhat lisäkielet vain hajottavat ja heikentävät kokonaisoppimista.
Vieraiden kielten lukumäärä on ratkaiseva - muutenhan kaikissa maissa luettaisiin viittä vierasta kieltä, vähintään. Jos kielellisesti hitaasti kehittyvä lapsi/nuori joutuu tekemään tuplasti työtä jo omassa äidinkielessään pärjäkäkseen, jokainen uusi kieli nostaa työmäärää huomattavasti enemmän heidän kohdallaan kuin muiden kohdalla.
Vapaaehtoisiin kieliin valikoituvat ne, joiden lahjakkuus on kielellistä, se on ok. Pakollisten kielten varhaistaminen rokottaa niitä, joille kielet ovat muutenkin vaikeita.
Ymmärsitkö nyt?"Koska oman äidinkielen osaaminen / koulukielen osaaminen on niin keskeistä kaikessa opiskelussa, tälle on annettava erityinen painoarvo. Samoin englannilla on erityinen painoarvo. Turhat lisäkielet vain hajottavat ja heikentävät kokonaisoppimista."
Lienee eräs USA:n menestymisen taustalla oleva tekijä. Hienoa kun tieteentekijä saa keskittyä omaan alaansa täysin äidinkielellään, eikä päntätä kieliä, jotka epäloogisuutensa vuoksi vaativat valtavasti muistikapasiteettia.
- mystiskt
Någon riktig diskussion föds ju inte när 99 % vill slopa pakkoruotsi,och ingen vill behålla den ? Varför syns här aldrig de här pakkoruotsittajat ?
- arne treholt
Svenskspråkiga vill behålla rätten att fritt få använda sitt modersmål.
Voi sinua rassukka, eihän sinulta kukaan ole kieltänyt tönkköruotsin puhumista, ruotsiahan teikäläiset hyvin harvoin osaa.- svenskspråkig
Tyvärr finns det personer som tycker att de har rätt att säga åt mig att jag skall knipa käft när jag talar svenska.Många andra har säkert också råkat ut för samma sak.
- twervig
Det är bara ni som försöker göra er roliga över vårt sätt att tala svenska i Finland. Jag tror nog att vi vet bättre om vi kan svenska eller inte än du gör. Det är intressant att man bland språkbrukare i Sverige upplever att finlandssvenskan har bevarat mycket mera av spänsten och svenskan i språket än man har i Sverige.
Man talar engelska på olika sätt i Australien, Syd Afrika, USA, Skottland eller England, men ingen skulle påstå att de inte kan engelska för att de talar litet annorlunda.
Men jag förstår att det är svårt att fatta för den som vuxit upp med ett litet språk som man bara klarar sig på i de egna hemknutarna. När man inte får uppleva glädjen i att ha ett språk som modersmål, som man utan större problem kan använda i flera länder. Det är något speciellt i den upplevelsen och den känslan som man inte kan fatta om man inte upplever den. Det är helt annat än att ta till ett annat språk hur bra man än kan det. - twervig
svenskspråkig kirjoitti:
Tyvärr finns det personer som tycker att de har rätt att säga åt mig att jag skall knipa käft när jag talar svenska.Många andra har säkert också råkat ut för samma sak.
Visst blir vi åthutade för att vi talar svenska. T.o.m. arga telefonförsäljare har krävt en förklaring varför jag talar och läser svenska.
- äiti ja ope
twervig kirjoitti:
Det är bara ni som försöker göra er roliga över vårt sätt att tala svenska i Finland. Jag tror nog att vi vet bättre om vi kan svenska eller inte än du gör. Det är intressant att man bland språkbrukare i Sverige upplever att finlandssvenskan har bevarat mycket mera av spänsten och svenskan i språket än man har i Sverige.
Man talar engelska på olika sätt i Australien, Syd Afrika, USA, Skottland eller England, men ingen skulle påstå att de inte kan engelska för att de talar litet annorlunda.
Men jag förstår att det är svårt att fatta för den som vuxit upp med ett litet språk som man bara klarar sig på i de egna hemknutarna. När man inte får uppleva glädjen i att ha ett språk som modersmål, som man utan större problem kan använda i flera länder. Det är något speciellt i den upplevelsen och den känslan som man inte kan fatta om man inte upplever den. Det är helt annat än att ta till ett annat språk hur bra man än kan det."Men jag förstår att det är svårt att fatta för den som vuxit upp med ett litet språk som man bara klarar sig på i de egna hemknutarna. När man inte får uppleva glädjen i att ha ett språk som modersmål, som man utan större problem kan använda i flera länder. Det är något speciellt i den upplevelsen och den känslan som man inte kan fatta om man inte upplever den."
Onnea vain teille, mutta miksi tuosta onnellisesta tilanteesta täytyy seurata halu vaatia muita opiskelemaan pakolla tuota itselle rakasta ja äidinkielenä hyödylliseksi havaittua kieltä?
Se hyöty ja ilo, minkä ruotsi tuo niille, jotka sitä äidinkielenään puhuvat, ei laajene niille, joille ruotsi ei ole äidinkieli ja joilla on aivan toiset kielelliset lähtökohdat ja tavoitteet.
Sanon suoraan: ruotsia äidinkielenään puhuvat eivät yleensä opi lainkaan ymmärtämään, ettei heidän kokemuksensa ja näkemyksensä kielitaidosta voi olla yleistettävissä maan muihin kielellisiin ryhmiin.
Älkää enää vaatiko pakkoruotsia, kiitos! - 228w
äiti ja ope kirjoitti:
"Men jag förstår att det är svårt att fatta för den som vuxit upp med ett litet språk som man bara klarar sig på i de egna hemknutarna. När man inte får uppleva glädjen i att ha ett språk som modersmål, som man utan större problem kan använda i flera länder. Det är något speciellt i den upplevelsen och den känslan som man inte kan fatta om man inte upplever den."
Onnea vain teille, mutta miksi tuosta onnellisesta tilanteesta täytyy seurata halu vaatia muita opiskelemaan pakolla tuota itselle rakasta ja äidinkielenä hyödylliseksi havaittua kieltä?
Se hyöty ja ilo, minkä ruotsi tuo niille, jotka sitä äidinkielenään puhuvat, ei laajene niille, joille ruotsi ei ole äidinkieli ja joilla on aivan toiset kielelliset lähtökohdat ja tavoitteet.
Sanon suoraan: ruotsia äidinkielenään puhuvat eivät yleensä opi lainkaan ymmärtämään, ettei heidän kokemuksensa ja näkemyksensä kielitaidosta voi olla yleistettävissä maan muihin kielellisiin ryhmiin.
Älkää enää vaatiko pakkoruotsia, kiitos!Sluta fast i morgondag med skolsvenska,men låt oss tala vårt språk och vara stolta över det.Är det för mycket begärt ?
- 20
228w kirjoitti:
Sluta fast i morgondag med skolsvenska,men låt oss tala vårt språk och vara stolta över det.Är det för mycket begärt ?
Minäkö ja muut suomenkieliset olemme vaatimassa, että sinä et saa puhua ruotsia?
Pötyä ja vääristelyä!
Sen sijaan sinun edustajasi vaativat pakkoruotsia minulta ja lapsiltani. Heillä on myös resursseja ja verkostoja, joilla pitää otteessaan koko kielipolitiikkaa. Ne, jotka uskaltavat puhua vapaan kielivalinnan puolesta, leimataan julkisesti ruotsinsyöjiksi ja maanpettureiksi, haukutaan persuiksi ja sivistymättömiksi. Siellä lyödään lujaa.
Etkö ollenkaan kykene näkemään, minkälainen asetelma oikein on? - twervig
äiti ja ope kirjoitti:
"Men jag förstår att det är svårt att fatta för den som vuxit upp med ett litet språk som man bara klarar sig på i de egna hemknutarna. När man inte får uppleva glädjen i att ha ett språk som modersmål, som man utan större problem kan använda i flera länder. Det är något speciellt i den upplevelsen och den känslan som man inte kan fatta om man inte upplever den."
Onnea vain teille, mutta miksi tuosta onnellisesta tilanteesta täytyy seurata halu vaatia muita opiskelemaan pakolla tuota itselle rakasta ja äidinkielenä hyödylliseksi havaittua kieltä?
Se hyöty ja ilo, minkä ruotsi tuo niille, jotka sitä äidinkielenään puhuvat, ei laajene niille, joille ruotsi ei ole äidinkieli ja joilla on aivan toiset kielelliset lähtökohdat ja tavoitteet.
Sanon suoraan: ruotsia äidinkielenään puhuvat eivät yleensä opi lainkaan ymmärtämään, ettei heidän kokemuksensa ja näkemyksensä kielitaidosta voi olla yleistettävissä maan muihin kielellisiin ryhmiin.
Älkää enää vaatiko pakkoruotsia, kiitos!Siis meistä sanotaan ettemme edes puhu ruotsia koska emme ääntä sitä kuten Ruotsissa. Ja siihen asiaan halusin kiinnittää huomiota ettei se tarkoita ettemme puhuisi ruotsia. Ja voin varsin hyvin ymmärtää ettei tällaiseen ole totuttu suomenkielsenä koska suomi on perinteisesti puhuttu Suomessa.
Minusta kieli tuo aina hyödyn, osaisinpa sitten miten vähän. Ja kuten ennekin olen kirjoittanut en ole mitenkään kieliihminen vaikka olen lukenut monta ja puhun 4,5 kieltä.
"Sanon suoraan: ruotsia äidinkielenään puhuvat eivät yleensä opi lainkaan ymmärtämään, ettei heidän kokemuksensa ja näkemyksensä kielitaidosta voi olla yleistettävissä maan muihin kielellisiin ryhmiin."
Nyt riippuu siitä mitä tarkoitat. Jos tarkoitat ettemme ymmärrä miten on lukea pienen kielen jota harvoin kuulee niin olet väärässä, koska monille suomenruotsalaisille suomenkielen lukeminen on just tota. Olen tavannut korkealla asemalla olevia jotka eivät työssään ollenkaan vuosiin ole käyttäneet suomea vaan ruotsia, ranskaa, englantia yms. Sellainen vaan on tämän päivän maamme. Ei edes suomenkieltä tarvitaan kaikkeen.
Siksi minulla on todella vaikeuksia ymmärtää miksi meille vähintään 3 kielen oppiminen on luonnollinen mutta suomenkielisille se olisi liikaa? Ja nyt ei auta että sanoo että meille suomenkieli on itsestään selvä koska se ei ole suurelle osalle meillekään. Vaan se on todella vieras kieli.
Sen sijaan jos tarkoitat että emme voi ymmärtää että toiseen kielisukuun kuuluva kieli vaatii enemmän niin osaksi se on oikein (kun tulee englantiin, saksaan, ranskaan ja jopa venäjään) mutta toisaalta se tulee meillekin ensimmäisen kielen muodossakin eli suomenkielenä. - twervig
20 kirjoitti:
Minäkö ja muut suomenkieliset olemme vaatimassa, että sinä et saa puhua ruotsia?
Pötyä ja vääristelyä!
Sen sijaan sinun edustajasi vaativat pakkoruotsia minulta ja lapsiltani. Heillä on myös resursseja ja verkostoja, joilla pitää otteessaan koko kielipolitiikkaa. Ne, jotka uskaltavat puhua vapaan kielivalinnan puolesta, leimataan julkisesti ruotsinsyöjiksi ja maanpettureiksi, haukutaan persuiksi ja sivistymättömiksi. Siellä lyödään lujaa.
Etkö ollenkaan kykene näkemään, minkälainen asetelma oikein on?En tiedä mitä sinä vaadit.
Mutta jos tulemme virastoon tai sairaalaan ja puhumme ruotsia niin ensimmäinen reaktio on pitkä hiljaisuus, sitten tulee usein: "Puhu suomea" tai parhaassa tapauksessa voi tulla "Puhutko suomea". Välillä eivät sao yhtään mitään ihan kuin tulisimme avaruudesta. Pääkaupunkiseudulla verovirastossa kieltäyvät tulostamasta todistuksia jos asiakas puhuu ruotsia, passien tietoja on muutettu suomenkielisiski jos asiakas on täyttänyt hakulomakkeen ruotsiksi jne. Ja sitten sanot että saamme puhua ruotsia.
Jos voisimme ymmärtää että puhumme ihan eri asioista, me puhumme mahdollisuudestamme saada peruspalveluja niillä kaksikielisillä alueilla missä asumme. Palveluista joista sinä et tarvitse edes miettiä etukäteen saatko niitä omalla keilelläsi. Ja jos et saa niin veikkaisin että se on sitten ehkä ulkomaalainen lääkäri. Meille se on harvinaisuus.
Te puhutte kielivallinnasta. Kielivalinnasta joka nyt jo tehdään meidänkin lapsien puolesta jo 3 luokalla yhdellä kielellä eli suomi. Voitko sinä sitten ymmärtää että meillä on vaikeuksia ymmärtää miksi on oikein että ruotsinkielissessä alakoulussa on jo 2 kieltä ja 3 tuilee yalla kun kerran maassa tulee olla koulujärjestelmää?
Kyllä mekin ymmärrämme ettei nykytilanne onnistu. Mutta miten voisimme taata molemmille kieliryhmille oikeuden peruspalveluihin omalla kielellään ( koska tämä koskee myös suomenkielisten palveluja vahvasti ruotsinkielisillä alueilla mannersuomessa) ja samalla antamalla molemmille kieliryhmille vapaan kielivalinnan, koska silloin se koski myös meitä. Kun koulusysteemi on yhteinen - 20
twervig kirjoitti:
Siis meistä sanotaan ettemme edes puhu ruotsia koska emme ääntä sitä kuten Ruotsissa. Ja siihen asiaan halusin kiinnittää huomiota ettei se tarkoita ettemme puhuisi ruotsia. Ja voin varsin hyvin ymmärtää ettei tällaiseen ole totuttu suomenkielsenä koska suomi on perinteisesti puhuttu Suomessa.
Minusta kieli tuo aina hyödyn, osaisinpa sitten miten vähän. Ja kuten ennekin olen kirjoittanut en ole mitenkään kieliihminen vaikka olen lukenut monta ja puhun 4,5 kieltä.
"Sanon suoraan: ruotsia äidinkielenään puhuvat eivät yleensä opi lainkaan ymmärtämään, ettei heidän kokemuksensa ja näkemyksensä kielitaidosta voi olla yleistettävissä maan muihin kielellisiin ryhmiin."
Nyt riippuu siitä mitä tarkoitat. Jos tarkoitat ettemme ymmärrä miten on lukea pienen kielen jota harvoin kuulee niin olet väärässä, koska monille suomenruotsalaisille suomenkielen lukeminen on just tota. Olen tavannut korkealla asemalla olevia jotka eivät työssään ollenkaan vuosiin ole käyttäneet suomea vaan ruotsia, ranskaa, englantia yms. Sellainen vaan on tämän päivän maamme. Ei edes suomenkieltä tarvitaan kaikkeen.
Siksi minulla on todella vaikeuksia ymmärtää miksi meille vähintään 3 kielen oppiminen on luonnollinen mutta suomenkielisille se olisi liikaa? Ja nyt ei auta että sanoo että meille suomenkieli on itsestään selvä koska se ei ole suurelle osalle meillekään. Vaan se on todella vieras kieli.
Sen sijaan jos tarkoitat että emme voi ymmärtää että toiseen kielisukuun kuuluva kieli vaatii enemmän niin osaksi se on oikein (kun tulee englantiin, saksaan, ranskaan ja jopa venäjään) mutta toisaalta se tulee meillekin ensimmäisen kielen muodossakin eli suomenkielenä."Jos tarkoitat ettemme ymmärrä miten on lukea pienen kielen jota harvoin kuulee niin olet väärässä, koska monille suomenruotsalaisille suomenkielen lukeminen on just tota."
Juuri tätä ette ymmärrä, koska ei suomen kieli ole Suomessa mikään "pieni kieli" vaan maan ikiaikainen pääkieli, jolla on hyvin paljon merkitystä, mikäli aikoo opiskella ja tehdä työtä tässä maassa. - En sano, ettettekö voisi valita sitä pois ja ottaa asenteeksi, että suuntaudutte oman kotiseudun lisäksi muualle Eurooppaan, sen saatte valita, mutta jatkuva puhe siitä, että suomi olisi tässä maassa jokin "pieni kieli" osoittaa, ettei teillä oikeasti ole tajua siitä, mitä kielet ovat.
"minulla on todella vaikeuksia ymmärtää miksi meille vähintään 3 kielen oppiminen on luonnollinen mutta suomenkielisille se olisi liikaa?"
Katsopas, joka maassa tällä hetkellä kielivähemmistöt opiskelevat kolme kieltä: omansa, maan pääkielen ja lingua francan. Missään maassa ei enemmistöltä vaadita samaa, koska enemmistön kohdalla on toiset prioriteetit. Heillä on oikeus keskittyä muihin asioihin kuin kieliin.
Missään ei enemmistöltä vaadita sellaisen pienen vähemmistökielen lukemista, joka ei ole koskaan ollut sen esivanhempien puhuma kieli. Ei missään. Ymmärrätkö tämän? Suomessa pienen vähemmistökielen lukeminen ei oikeasti tuota mitään lisäarvoa yksilölle tai ryhmälle, se on vain vähemmistön oma päähänpinttymä.
Haluaisin, että päästät irti tästä päähänpinttymästä. - 12
twervig kirjoitti:
En tiedä mitä sinä vaadit.
Mutta jos tulemme virastoon tai sairaalaan ja puhumme ruotsia niin ensimmäinen reaktio on pitkä hiljaisuus, sitten tulee usein: "Puhu suomea" tai parhaassa tapauksessa voi tulla "Puhutko suomea". Välillä eivät sao yhtään mitään ihan kuin tulisimme avaruudesta. Pääkaupunkiseudulla verovirastossa kieltäyvät tulostamasta todistuksia jos asiakas puhuu ruotsia, passien tietoja on muutettu suomenkielisiski jos asiakas on täyttänyt hakulomakkeen ruotsiksi jne. Ja sitten sanot että saamme puhua ruotsia.
Jos voisimme ymmärtää että puhumme ihan eri asioista, me puhumme mahdollisuudestamme saada peruspalveluja niillä kaksikielisillä alueilla missä asumme. Palveluista joista sinä et tarvitse edes miettiä etukäteen saatko niitä omalla keilelläsi. Ja jos et saa niin veikkaisin että se on sitten ehkä ulkomaalainen lääkäri. Meille se on harvinaisuus.
Te puhutte kielivallinnasta. Kielivalinnasta joka nyt jo tehdään meidänkin lapsien puolesta jo 3 luokalla yhdellä kielellä eli suomi. Voitko sinä sitten ymmärtää että meillä on vaikeuksia ymmärtää miksi on oikein että ruotsinkielissessä alakoulussa on jo 2 kieltä ja 3 tuilee yalla kun kerran maassa tulee olla koulujärjestelmää?
Kyllä mekin ymmärrämme ettei nykytilanne onnistu. Mutta miten voisimme taata molemmille kieliryhmille oikeuden peruspalveluihin omalla kielellään ( koska tämä koskee myös suomenkielisten palveluja vahvasti ruotsinkielisillä alueilla mannersuomessa) ja samalla antamalla molemmille kieliryhmille vapaan kielivalinnan, koska silloin se koski myös meitä. Kun koulusysteemi on yhteinen"Jos voisimme ymmärtää että puhumme ihan eri asioista, me puhumme mahdollisuudestamme saada peruspalveluja niillä kaksikielisillä alueilla missä asumme."
Pakkoruotsi ei ole turvannut noita kielellisiä peruspalveluita eikä tule turvaamaan.
Olisin enemmän kuin mielissäni, jos oikeasti lähtisitte nyt pohtimaan, miten peruspalvelut toteutetaan tyydyttävällä tavalla.
Samalla muistetaan, että elämme monikielistyvässä maassa. Meillä on kohta dementoituvia vanhuksia, jotka eivät ole koskaan oppineet suomea tai ruotsia tai ovat ne unohtaneet. Tarvitsemme erilaisia ratkaisuja.
Miksi pakkoruotsi ylipäätään on osa tätä keskustelua. - Rantaruottalainen
äiti ja ope kirjoitti:
"Men jag förstår att det är svårt att fatta för den som vuxit upp med ett litet språk som man bara klarar sig på i de egna hemknutarna. När man inte får uppleva glädjen i att ha ett språk som modersmål, som man utan större problem kan använda i flera länder. Det är något speciellt i den upplevelsen och den känslan som man inte kan fatta om man inte upplever den."
Onnea vain teille, mutta miksi tuosta onnellisesta tilanteesta täytyy seurata halu vaatia muita opiskelemaan pakolla tuota itselle rakasta ja äidinkielenä hyödylliseksi havaittua kieltä?
Se hyöty ja ilo, minkä ruotsi tuo niille, jotka sitä äidinkielenään puhuvat, ei laajene niille, joille ruotsi ei ole äidinkieli ja joilla on aivan toiset kielelliset lähtökohdat ja tavoitteet.
Sanon suoraan: ruotsia äidinkielenään puhuvat eivät yleensä opi lainkaan ymmärtämään, ettei heidän kokemuksensa ja näkemyksensä kielitaidosta voi olla yleistettävissä maan muihin kielellisiin ryhmiin.
Älkää enää vaatiko pakkoruotsia, kiitos!"Älkää enää vaatiko pakkoruotsia, kiitos!"
Et sitten ymmärtänyt ketjun aloittajan etkä muuttamisen surujen kirjoitusta. Ei tässä ketjussa vaadittukaan pakkoruotsia van yritettiin pureutua vähän eri asiaan. Olis kiva joskus voida polemisoida muitakin ruotsinkeileen liittyviä asioita kuin pakkoruotsi. - Rantaruottalainen
20 kirjoitti:
"Jos tarkoitat ettemme ymmärrä miten on lukea pienen kielen jota harvoin kuulee niin olet väärässä, koska monille suomenruotsalaisille suomenkielen lukeminen on just tota."
Juuri tätä ette ymmärrä, koska ei suomen kieli ole Suomessa mikään "pieni kieli" vaan maan ikiaikainen pääkieli, jolla on hyvin paljon merkitystä, mikäli aikoo opiskella ja tehdä työtä tässä maassa. - En sano, ettettekö voisi valita sitä pois ja ottaa asenteeksi, että suuntaudutte oman kotiseudun lisäksi muualle Eurooppaan, sen saatte valita, mutta jatkuva puhe siitä, että suomi olisi tässä maassa jokin "pieni kieli" osoittaa, ettei teillä oikeasti ole tajua siitä, mitä kielet ovat.
"minulla on todella vaikeuksia ymmärtää miksi meille vähintään 3 kielen oppiminen on luonnollinen mutta suomenkielisille se olisi liikaa?"
Katsopas, joka maassa tällä hetkellä kielivähemmistöt opiskelevat kolme kieltä: omansa, maan pääkielen ja lingua francan. Missään maassa ei enemmistöltä vaadita samaa, koska enemmistön kohdalla on toiset prioriteetit. Heillä on oikeus keskittyä muihin asioihin kuin kieliin.
Missään ei enemmistöltä vaadita sellaisen pienen vähemmistökielen lukemista, joka ei ole koskaan ollut sen esivanhempien puhuma kieli. Ei missään. Ymmärrätkö tämän? Suomessa pienen vähemmistökielen lukeminen ei oikeasti tuota mitään lisäarvoa yksilölle tai ryhmälle, se on vain vähemmistön oma päähänpinttymä.
Haluaisin, että päästät irti tästä päähänpinttymästä.Luepas 20 uudestaan mitä tvärvig kirjoitti ja mieti mitä se tarkoitti. Voisko olla että me suomenruotsalaiset ehkä tidetän minkälainen suomenkieli on meille opiskella. Jopa helsingin seudulla. Ja kukaan meistä ei ole itse valinnut mihin kieliryhmään syntyy. Että kiitä vaan luovaa että synnyit fennoksi. Elämäsi on monelta osin paljon helpompaa kuin surun vaikka oletkin joutunut lusimaan muutaman ruotsintunnin.
- 16
Rantaruottalainen kirjoitti:
"Älkää enää vaatiko pakkoruotsia, kiitos!"
Et sitten ymmärtänyt ketjun aloittajan etkä muuttamisen surujen kirjoitusta. Ei tässä ketjussa vaadittukaan pakkoruotsia van yritettiin pureutua vähän eri asiaan. Olis kiva joskus voida polemisoida muitakin ruotsinkeileen liittyviä asioita kuin pakkoruotsi.Vaan kun ei voida, koska pakkoruotsi on niin suuri riesa ja rasite.
On merkillistä, että tämä viesti ei mene perille. - 20
Rantaruottalainen kirjoitti:
Luepas 20 uudestaan mitä tvärvig kirjoitti ja mieti mitä se tarkoitti. Voisko olla että me suomenruotsalaiset ehkä tidetän minkälainen suomenkieli on meille opiskella. Jopa helsingin seudulla. Ja kukaan meistä ei ole itse valinnut mihin kieliryhmään syntyy. Että kiitä vaan luovaa että synnyit fennoksi. Elämäsi on monelta osin paljon helpompaa kuin surun vaikka oletkin joutunut lusimaan muutaman ruotsintunnin.
Mutta pitääkö minun lastenikin "lusia ruotsia", vain koska sinun kieliryhmäsi mielestä muuten pääsemme liian helpolla.
Emme kuitenkaan pääse yhtään helpommalla kuin maailman muut enemmistökielten osaajat. Miksi meitä pitää verrata vähemmistö kieltä puhuviin?
Totta kai te tiedätte, millaista teidän on lukea suomea - mutta ette voi verrata maan pääkielen opiskelua pienen vähemmistökielen opiskeluun, ette missään tilanteessa. - twervig
12 kirjoitti:
"Jos voisimme ymmärtää että puhumme ihan eri asioista, me puhumme mahdollisuudestamme saada peruspalveluja niillä kaksikielisillä alueilla missä asumme."
Pakkoruotsi ei ole turvannut noita kielellisiä peruspalveluita eikä tule turvaamaan.
Olisin enemmän kuin mielissäni, jos oikeasti lähtisitte nyt pohtimaan, miten peruspalvelut toteutetaan tyydyttävällä tavalla.
Samalla muistetaan, että elämme monikielistyvässä maassa. Meillä on kohta dementoituvia vanhuksia, jotka eivät ole koskaan oppineet suomea tai ruotsia tai ovat ne unohtaneet. Tarvitsemme erilaisia ratkaisuja.
Miksi pakkoruotsi ylipäätään on osa tätä keskustelua.Jepp - ihan samaa mieltä!
Meillä on Lapissa dementoituvat saamelaisvanhukset jotka eivät saa hoitoa omalla kielellään, meillä on pääkaupunkiseudulla ruotsinkielisiä vanhuksia jotka eivät saa hoitoa omalla kielellään, meillä on varmasti täällä Pohjanmaalla suomenkielisiä jotka eivät saa hoitoa omalla kielellään, ja sitten kohta kaikki ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat jotka ovat unohtaneet oppimansa kielet.
Siksi on minusta hyvä että meillä todella olisi eri ratkaisuja ja kombinaatioita. Ja siksi todella pelkään että ponostamme liian paljon englantiin, vaikka se on maailmankieli.
Monta asiaa olisi niin helposti järjestettävissä jos lähdettäisiin yksilöstä liikkeelle eikä suurista rakenteista. Jos yksilön perustarpeista lähdetään liikkeelle niin järjestetään vanhushuoltoa eri tavalla esim. saamenkielisille vanhuksille kuin valtaväestölle, tai Pohjanmaalla suomenkielisille kuin siellä enemmistökielellä ja pääkaupunkiseudulla eri tavalla. Ei se maksa enemmän mutta vaati järjestelyjä. Mutta ennen kaikkea ihminen voi paremmin.
Ja kuten olen ennen kirjoittanut minusta on ihan luonnollista että Lapissa saame tulisi olla kouluissa valittavissa, itäsuomessa venäjä oikein hyvin voisi olla, mutta sitten olen kyllä sitä mieltä että kaksikielisillä paikoilla olisi hyvä että osataan toistemme kieltä. - 20
twervig kirjoitti:
Jepp - ihan samaa mieltä!
Meillä on Lapissa dementoituvat saamelaisvanhukset jotka eivät saa hoitoa omalla kielellään, meillä on pääkaupunkiseudulla ruotsinkielisiä vanhuksia jotka eivät saa hoitoa omalla kielellään, meillä on varmasti täällä Pohjanmaalla suomenkielisiä jotka eivät saa hoitoa omalla kielellään, ja sitten kohta kaikki ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat jotka ovat unohtaneet oppimansa kielet.
Siksi on minusta hyvä että meillä todella olisi eri ratkaisuja ja kombinaatioita. Ja siksi todella pelkään että ponostamme liian paljon englantiin, vaikka se on maailmankieli.
Monta asiaa olisi niin helposti järjestettävissä jos lähdettäisiin yksilöstä liikkeelle eikä suurista rakenteista. Jos yksilön perustarpeista lähdetään liikkeelle niin järjestetään vanhushuoltoa eri tavalla esim. saamenkielisille vanhuksille kuin valtaväestölle, tai Pohjanmaalla suomenkielisille kuin siellä enemmistökielellä ja pääkaupunkiseudulla eri tavalla. Ei se maksa enemmän mutta vaati järjestelyjä. Mutta ennen kaikkea ihminen voi paremmin.
Ja kuten olen ennen kirjoittanut minusta on ihan luonnollista että Lapissa saame tulisi olla kouluissa valittavissa, itäsuomessa venäjä oikein hyvin voisi olla, mutta sitten olen kyllä sitä mieltä että kaksikielisillä paikoilla olisi hyvä että osataan toistemme kieltä.Kaksikielisillä?
Ainakaan Ahvenanmaalla 5% suomenkielisiä ei tee siitä kaksikielistä.
Aidon kaksikielisyyden raja on 30%. - urled
Rantaruottalainen kirjoitti:
"Älkää enää vaatiko pakkoruotsia, kiitos!"
Et sitten ymmärtänyt ketjun aloittajan etkä muuttamisen surujen kirjoitusta. Ei tässä ketjussa vaadittukaan pakkoruotsia van yritettiin pureutua vähän eri asiaan. Olis kiva joskus voida polemisoida muitakin ruotsinkeileen liittyviä asioita kuin pakkoruotsi.På den här debatten får man ALDRIG ifred diskutera något annat än pakkoruotsi.
- rätt att välja
twervig kirjoitti:
Visst blir vi åthutade för att vi talar svenska. T.o.m. arga telefonförsäljare har krävt en förklaring varför jag talar och läser svenska.
Jag är elak mot telefonförsäljare,om de inte vill tala svenska med mig så blir det inga affärer.
- Ohi on, ohi on....
Suomi on äärimarginaalinen kieli, jota kukaan ei halua puhua, ei edes ryssä. Unohtakaamme koko juttu!!!
- ormen i paradiset
Jag tänker i allafall fortsätta att tala svenska,om det nu är alldeles omöjligt så finns det ju alltid engelska,det kan ju ALLA.
- 20
Ruotsinkielisten kanssa keskustellessa tuntee puhuvansa seinälle.
Ruotsinkieliset eivät voi ymmärtää, että suomenkieliset ovat oikeasti tämän maan ainoa ikiaikainen kielienemmistö ja että suomenkielisillä täytyy olla lupa itse valita kielet elämässään. Se ei kerta kaikkiaan näytä olevan ruotsinkielisten mielestä mahdollista.- diktatur ?
Är ni bättre människor för att ni är flera,skall man trycka ner minoriteterna ?
- Ei ymmärrä
diktatur ? kirjoitti:
Är ni bättre människor för att ni är flera,skall man trycka ner minoriteterna ?
Millä tavalla minoriteetit painetaan alas, jos suomenkieliset haluavat ruotsin vapaaehtoiseksi?
- 20
diktatur ? kirjoitti:
Är ni bättre människor för att ni är flera,skall man trycka ner minoriteterna ?
Please. Otetaan faktat. Maassa ei ollut ruotsinkielisiä 1000-luvulla vaan ruotsi tuli maahan vieraan valloittajan mukana. Maan enemmistö on aina ollut suomenkielistä, ruotsinkielisiä oli enimmillään 1700-luvulla 18%. Suomen kieli oli vaarassa kadota Ruotsin vallan aikana ja olisi kadonnutkin ilman 1800-luvun autonomian ja kansallisromantiikan aikakautta.
Miksi suomenkieliset eivät saa elää rauhassa enemmistökieltä puhuvina maassaan ja valita kieliopintonsa vaan heitä pitää rasittaa pakollisella pienellä vähemmistökielellä, joka ei ole heidän esivanhempiensa kieli ja jolla heidän elämässään ei aikuisten oikeasti ole tarvetta eikä merkitystä?
Miksi ainoa, mitä täällä kirjoittavat ruotsinkieliset osaavat sanoa, on juuri tuollainen "oletteko te parempia ihmisiä" ja "miksi teillä olisi oikeus olla lukematta ruotsia, kun meidänkin on opiskeltava suomea" ja "ruotsinkielisenä on vaikeaa elää Suomessa". Voi hyvä tavaton - miten yksikään kielivähemmistö voi elää missään maassa, jos Suomessa asuvilla ruotsinkielisillä on vaikeaa - heillä kun on kuitenkin omat koulut, omat kulttuurilaitokset, säätiöt, joiden omaisuus on huikea,...
Ettekö huomaa, miten järjetön keskustelutilanne on? - twervig
20 kirjoitti:
Please. Otetaan faktat. Maassa ei ollut ruotsinkielisiä 1000-luvulla vaan ruotsi tuli maahan vieraan valloittajan mukana. Maan enemmistö on aina ollut suomenkielistä, ruotsinkielisiä oli enimmillään 1700-luvulla 18%. Suomen kieli oli vaarassa kadota Ruotsin vallan aikana ja olisi kadonnutkin ilman 1800-luvun autonomian ja kansallisromantiikan aikakautta.
Miksi suomenkieliset eivät saa elää rauhassa enemmistökieltä puhuvina maassaan ja valita kieliopintonsa vaan heitä pitää rasittaa pakollisella pienellä vähemmistökielellä, joka ei ole heidän esivanhempiensa kieli ja jolla heidän elämässään ei aikuisten oikeasti ole tarvetta eikä merkitystä?
Miksi ainoa, mitä täällä kirjoittavat ruotsinkieliset osaavat sanoa, on juuri tuollainen "oletteko te parempia ihmisiä" ja "miksi teillä olisi oikeus olla lukematta ruotsia, kun meidänkin on opiskeltava suomea" ja "ruotsinkielisenä on vaikeaa elää Suomessa". Voi hyvä tavaton - miten yksikään kielivähemmistö voi elää missään maassa, jos Suomessa asuvilla ruotsinkielisillä on vaikeaa - heillä kun on kuitenkin omat koulut, omat kulttuurilaitokset, säätiöt, joiden omaisuus on huikea,...
Ettekö huomaa, miten järjetön keskustelutilanne on?Olen ihan samaa mieltä että koko keskustelu on järjetön sen takia että vaikka puhumme tavalla samasta asiasta mutta kuitenkaan emme sitä tee.
Teille se on mahdollisuudesta valita kieli vapaasti. Jota ymmärrän.
Meille se on mahdollisuudesta olla ja toimia täysiverisesti Suomessa myös ruotsinkielellä jaa saada kansallisia oikeukisamme koska emme kuulu Ruotsiin vaan tähän maahan.
Uskon että todella pystyisimme löytämään näille molemmille ratkaisun jos halutaan.
Mutta nyt me koemme usein että meidät halutaan pakolla maasta pois maahan joka ei ole meidän ja että ruotsinkieltä saisimme käyttää parhaimmassa tapauksessa kotona, mutta kun meitä haukutaan siitäkin että puhumme lapsemme kanssa omaa kieltämme niin välillä epäilee että saisimme edes puhu ruotsia kotona.
Ja todella usein törkesti vaaditaan meiltä että pitäisi puolustella miksi luemme ruotsinkielisiä lehtiä, kirjoja ja katsomme ruotsinkielisiä ohjelmia.
Ja samalla koemme ettei voi luotta annettuihin lupauksiin Suomen itsenäistyessä. Silloin ruotsinkieliset halusivat hallintoalueita eli liitoalueita. Ja ne olisvat voineet olla yksikielisiä (suom/ruots) tai osa kaksikielisiä. Silloin suomenkieliset poliittiset tahot eivät suostuneet siihen koska halusivat että koko maa toimii kaksikielisenä. Ja nyt halutaan Suomesta yksikielinen koska huomaavat että kaksikieliysyys ei toimi koko maassa, kuten me silloin jo tiesimme. Ensin annetaan lupa ja sitten siihen ei enää ole sitouduttu - 21
twervig kirjoitti:
Olen ihan samaa mieltä että koko keskustelu on järjetön sen takia että vaikka puhumme tavalla samasta asiasta mutta kuitenkaan emme sitä tee.
Teille se on mahdollisuudesta valita kieli vapaasti. Jota ymmärrän.
Meille se on mahdollisuudesta olla ja toimia täysiverisesti Suomessa myös ruotsinkielellä jaa saada kansallisia oikeukisamme koska emme kuulu Ruotsiin vaan tähän maahan.
Uskon että todella pystyisimme löytämään näille molemmille ratkaisun jos halutaan.
Mutta nyt me koemme usein että meidät halutaan pakolla maasta pois maahan joka ei ole meidän ja että ruotsinkieltä saisimme käyttää parhaimmassa tapauksessa kotona, mutta kun meitä haukutaan siitäkin että puhumme lapsemme kanssa omaa kieltämme niin välillä epäilee että saisimme edes puhu ruotsia kotona.
Ja todella usein törkesti vaaditaan meiltä että pitäisi puolustella miksi luemme ruotsinkielisiä lehtiä, kirjoja ja katsomme ruotsinkielisiä ohjelmia.
Ja samalla koemme ettei voi luotta annettuihin lupauksiin Suomen itsenäistyessä. Silloin ruotsinkieliset halusivat hallintoalueita eli liitoalueita. Ja ne olisvat voineet olla yksikielisiä (suom/ruots) tai osa kaksikielisiä. Silloin suomenkieliset poliittiset tahot eivät suostuneet siihen koska halusivat että koko maa toimii kaksikielisenä. Ja nyt halutaan Suomesta yksikielinen koska huomaavat että kaksikieliysyys ei toimi koko maassa, kuten me silloin jo tiesimme. Ensin annetaan lupa ja sitten siihen ei enää ole sitouduttuFakta on se, että tässä maassa on ehdoton enemmistö ollut aina suomenkielisiä. Se, että suomenkieliset olivat rahvasta ja köyhiä, teki mahdolliseksi vaatia itsenäistymisen aikoihin jopa omia hallintoalueita. Oikeudenmukaista se ei olisi ollut.
Edelleenkään ei ole oikeudenmukaista vaatia muuta kuin vähemmistökieliasemaa. Se, että teillä on ollut varaa saattaa maahan pakkoruotsi, kuvastaa tilanteen järjettömyyttä. Se, että minun ja muiden suomenkielisten on nettipalstoilla loputtomasti selitettävä teille, miksei näin voi jatkua, ei ole oikeudenmukaista.
Enemmistö on saanut tarpeekseen pakkoruotsista. Ei ole mitään neuvoteltavaa, ei mitään yhteisesti etsittävää kompromissia. Minun lasteni ja lastenlasteni ei tarvitse opiskella ruotsia. Sinä voit omiesi kanssa päättää omien lastenne asioista, olkaa hyvä. - galsten
twervig kirjoitti:
Olen ihan samaa mieltä että koko keskustelu on järjetön sen takia että vaikka puhumme tavalla samasta asiasta mutta kuitenkaan emme sitä tee.
Teille se on mahdollisuudesta valita kieli vapaasti. Jota ymmärrän.
Meille se on mahdollisuudesta olla ja toimia täysiverisesti Suomessa myös ruotsinkielellä jaa saada kansallisia oikeukisamme koska emme kuulu Ruotsiin vaan tähän maahan.
Uskon että todella pystyisimme löytämään näille molemmille ratkaisun jos halutaan.
Mutta nyt me koemme usein että meidät halutaan pakolla maasta pois maahan joka ei ole meidän ja että ruotsinkieltä saisimme käyttää parhaimmassa tapauksessa kotona, mutta kun meitä haukutaan siitäkin että puhumme lapsemme kanssa omaa kieltämme niin välillä epäilee että saisimme edes puhu ruotsia kotona.
Ja todella usein törkesti vaaditaan meiltä että pitäisi puolustella miksi luemme ruotsinkielisiä lehtiä, kirjoja ja katsomme ruotsinkielisiä ohjelmia.
Ja samalla koemme ettei voi luotta annettuihin lupauksiin Suomen itsenäistyessä. Silloin ruotsinkieliset halusivat hallintoalueita eli liitoalueita. Ja ne olisvat voineet olla yksikielisiä (suom/ruots) tai osa kaksikielisiä. Silloin suomenkieliset poliittiset tahot eivät suostuneet siihen koska halusivat että koko maa toimii kaksikielisenä. Ja nyt halutaan Suomesta yksikielinen koska huomaavat että kaksikieliysyys ei toimi koko maassa, kuten me silloin jo tiesimme. Ensin annetaan lupa ja sitten siihen ei enää ole sitouduttu"Ja samalla koemme ettei voi luotta annettuihin lupauksiin Suomen itsenäistyessä. Silloin ruotsinkieliset halusivat hallintoalueita eli liitoalueita. Ja ne olisvat voineet olla yksikielisiä (suom/ruots) tai osa kaksikielisiä. Silloin suomenkieliset poliittiset tahot eivät suostuneet siihen koska halusivat että koko maa toimii kaksikielisenä. Ja nyt halutaan Suomesta yksikielinen koska huomaavat että kaksikieliysyys ei toimi koko maassa, kuten me silloin jo tiesimme. Ensin annetaan lupa ja sitten siihen ei enää ole sitouduttu"
Suomen itsenäistymisen aikaan ruotsinkielinen eliitti pystyi painamaan päälle niin. että suomenkielisen poliittisen johdon tahto jyrättiin ja Suomesta tuli "kaksikielinen". - propagandahistoria
galsten kirjoitti:
"Ja samalla koemme ettei voi luotta annettuihin lupauksiin Suomen itsenäistyessä. Silloin ruotsinkieliset halusivat hallintoalueita eli liitoalueita. Ja ne olisvat voineet olla yksikielisiä (suom/ruots) tai osa kaksikielisiä. Silloin suomenkieliset poliittiset tahot eivät suostuneet siihen koska halusivat että koko maa toimii kaksikielisenä. Ja nyt halutaan Suomesta yksikielinen koska huomaavat että kaksikieliysyys ei toimi koko maassa, kuten me silloin jo tiesimme. Ensin annetaan lupa ja sitten siihen ei enää ole sitouduttu"
Suomen itsenäistymisen aikaan ruotsinkielinen eliitti pystyi painamaan päälle niin. että suomenkielisen poliittisen johdon tahto jyrättiin ja Suomesta tuli "kaksikielinen".Ruotsinkielisillä on selvästi oma historiankirjoitus, jonka tarkoituksena on osoittaa, että suomenkieliset ovat aina tässä maassa olleet merkityksettömiä mutta laiskoja ja epäluotettavia ja koko maa on vaarassa, mikäli fennot pääsevät vielä pakkoruotsistakin.
- pakko = rasismia
propagandahistoria kirjoitti:
Ruotsinkielisillä on selvästi oma historiankirjoitus, jonka tarkoituksena on osoittaa, että suomenkieliset ovat aina tässä maassa olleet merkityksettömiä mutta laiskoja ja epäluotettavia ja koko maa on vaarassa, mikäli fennot pääsevät vielä pakkoruotsistakin.
Argumentoinnin taso on ruotsinkielisellä puolella pelottavan huono ja pohjautuu usein paljaaseen rasismiin.
Monelle ruotsinkieliselle on todella luontevaa perustella suomenkielisten pakkoruotsia sillä, että heidänkin pitää opiskella suomea. Ruotsinkieliset kokevat olevansa ensinkin Nordenin enemmistöä ja toiseksi niitä aidoimpia finländereitä. He kokevat olevansa tosi jaloja, kun enemmistökielisinä opiskelevat vähemmistösuomea. He kokevat olevansa maan ainoan tosikulttuurin luojien jälkeläisiä ja todellisen kulttuuriperinnön aidoimpia kannattelijoita. Yhä uudelleen toistetaan HBL:n nettikeskustelussa sanoja ugrit, metsäläiset puhuttaessa suomenkielisistä.
Kyse on pohjimmiltaan rasismista suomenkielisiä kohtaan. Eräskin ruotsinkielinen äiti ilmoitti, että tosi kuvaavaa, että heidän päiväkoti-ikäiset taaperonsakin puhuvat parempaa suomea ja ruotsia kuin suomenkielinen nuoriso. Ihan kiva asenne ihmiseltä, joka kuvittelee olevansa sivistynyt ja suvaitsevainen.
- twervig
1) Emme todellakaan ajattele että olisimme "enemmistö" Nordenissa. Vaan Nordenissa puhutaan eri kieliä (islanti ja suomi mukaanlukien), Kulttuurisesti sentään koemme että kuulumme yhteen.
2) Yhdessä olemme finländare. Suomen- ruotsin-, saamen yms-kieliset. Emme erillämme. Ja jokainen on aito omalla tavallaan.
3) ei se joulus ole että luemme suomea. Vaan se on maan toinen virallinen kieli jonka kuuluu lukea kun olemma samassa maassa.
4) Kulttuurista - emme vähäksy suomenkielistä kulttuuria. Mutta se ei sulje pois että arvostamme omaa kulttuuriamme.
On kumma että teille se on niin usein joko tai kun se meille taas voi olla sekä että.- Suomi yksikieliseksi
Suomessa ei ole ensimmäistäkään virallista kieltä On vain kaksi kansalliskieltä. Jos saame (se toinen oikea kansalliskieli) olisi mainittu perustuslaissa kansalliskielenä, niin puhuttaisiinko Suomesta kaksikielisenä maana? Suomen tulisi olla virallisesti yksikielinen Suomi ja ruotsilla tulisi olla vähemmistökielistatus. Oletko samaa mieltä?
- pakko sanoa
Ei tervig
1. Suomalaisten pakkoruotsia perustellaan aina Nordenilla - osa puhuu jopa vanhasta emämaasta tai moder Sveasta.
2. Yhdessä olemme finnar, finländare on sana, jonka sisältö on väärä, se antaa kuvan hajanaisesta kansasta, todellisuudessa suomalaiset ja uussuomalaiset ovat rakentuneet suomenkielisyyden ympärille, sitä on suomalaisuus.
3. Turhaa väittää, että maan pääkielen lukeminen johtuisi vain siitä, että molempia kansalliskieliä tai kuten luulit, virallisia kieliä, tulee lukea. Te luette suomea siksi, että se on maan ehdoton pääkieli, ollut sitä aina ja ilman sitä on vaikea tulla toimeen.
4. Jokainen kielikeskustelu on täynnä tätä "kaikki täällä on luotu ruotsin kielellä". Te näette koko Suomen historian osana Ruotsin historiaa aina vuoteen 1809 ja noin luotu historia ei lainkaan tunnista suomenkielisen rahvaan merkitystä maan historiassa eikä rahvaan kärsimyksiä.
Jos ruotsinkieliset oikeasti kunnioittaisivat suomenkielisiä, he kysyisivät: miten te haluatte lastenne kieliolot järjestää, teillähän on koulutusta, sivistystä ja kokemusta, te varmasti tiedätte parhaiten, mitä lapsenne tarvitsevat. Jos ruotsinkieliset oikeasti kunnioittaisivat suomenkielisiä, he olisivat pöyristyneitä omien edustajiensa toimista, joilla pakkoruotsia pyritään lisäämään ja varhaistamaan, ja he kirjoittaisivat välittömästi folktingetin ja RKP:n edustajille sanoen, ettei suomenkielisten asioihin tule puuttua vastoin heidän tahtoaan.
Suomalaisuus on monia asioita, eri asioita eri ihmisille.
- pedro5
Eihän ruotsinkielisiltä kukaan kiellä ruotsin puhumista! Se mistä suomenkieliset keskustelevat on se, että älkää tuputtako sitä meille suomenkielisille. Ruotsinkielisen oikeudet eivät koskaan voi olla suomenkielisen VELVOLLLISUUKSIA niinkuin nykypoliitikot luulevat. Toisen OIKEUS ei voi olla toisen VELVOLLISUUS!
Tässä se on pähkinänkuoressa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1342016Msisa on eronnut
Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.291065- 69880
Venäläisiä keksintöjä?
Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?261768Tiedän että on aika luovuttaa
En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r65759- 14739
- 83689
Katumuksesta
Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t132687Sisällissota kiihtyy Ruotsissa
KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.213676- 26672