Olen epäillyt joskus aikaisemminkin, mutta nyt varsinkin, että olenkohan md.. Tässä tarinani:
Mieheni pettti minua pari vuotta sitten, kuulema koska oli niin kyllästynyt siihen, että olen niin ailahteleva ja hankala ihminen. Se oli sekavaa ja raskasta aikaa kun jäin pienten lasten kanssa keskenään. SAirastuin tuolloin vakavaan masennukseen. Söin masennuslääkkeitä puolen vuoden ajan ja olin tasapainoinen, palasin miehen kanssa takaisin yhteen. Lopulta tuntui, että olin jo ihan kunnossa ja lopetin lääkkeet kerralla keskustelematta lääkärin kanssa. Jo parin viikon kuluttua mieheni huomasi, että olin lopettanut lääkkeet kun muutuin taas äkkipikaiseksi ja vihamieliseksi. Niin se vuosi kuitenkin porskuteltiin jotenkuten. Kesällä tapahtui minua stressannut käänne kun miehen tytär edellisesstä liitosta muutti yllättäin meille. Lisäksi suoritin syksyn aikana yliopisto-opintoni lopppuun ja sain töissä paljon lisää vastuuta. Käytännössä se tarkoitti sitä, että marraskuusta tammikuuhun en pitänyt vapaapäiviä ja tein töitä tai kirjoitin opintoihini liittyviä tekstejä kotona ollessani, sen lisäksi hoidin vielä kodinkin ja lapset lähes yksi. En kuitenkaan kokenut olevani väsynyt.
Tammikuussa oloni alkoi kääntyä erilaiseksi, sain tietää, että työpaikallani vapaana ollut toimi meni ulkopuoliselle, ei minulle, vaikka olin niin paljon tehnyt töitä ja tulosta... Mieheni ärsytti minua, joten käskin hänen muuttaa pois tyttärensä kanssa. Ensimmäinen aikomukseni oli kuitenkin jatkaa tapailua. Mies käyttäytyi mielestäni ilkeästi, vaikka muka halusi jatkaa kanssani, joten luovuin ideasta. Päätin lähettää sähköpostia vanhalle tutulleni... Viikko miehen poismuuton jälkeen olin jo viikonloppulomalla tämän uuden miehen kanssa. Siitä alkoi romanssi, jossa koin olevani maailman rakastunein, kailotin kaikille kuinka mahtavaa yhteiselämämme on. Myös exälleni, joka olisi halunnut vielä mahdollisuuden kanssani. Siitä viis veisasin, yritin hakea töitä eripuolilta Suomea, suunnittelin yhteistä tulevaisuutta, lapsia ja avioliittoa tämän uuden kanssa jo parin viikon jälkeen. Ja tunsin itseni niin vapaaksi ja onnelliseksi.
Mielialani alkoi kuitenkin muuttua jo noin kuukauden kuluttua tästä "suuren rakkauden" alusta. 3 kk seurusteltuani jouduin toteamaan uudelle miehelle, että tunteeni ovat vain kaveripohjalla häntä kohtaan, kaikki se rakkaus ja hullaannus on poissa. Tilalla on masennus, ahdistus ja kaikanpuolin surkea olo. Exäni haluaisi vielä yrittää suhdetta kanssani, koska kuulema rakastaa minua niin. Minäkin haluaisin olla hänen kanssaan, mutta se tuntuu vaikealta kun olen haukkunut hänet ja suhteemme ihan kaikille, siistyökavereille, sukulaisille... jokaiselle joka minua jaksoi kuunnella keväällä. Nykyään tuntuu, että hädin tuskin saan päivää sanottua samoille ihmisielle, joille vasta selostin koko elämäntarinani. Lisäksi minua painaa syyllisyys siitä mitä olen mennyt tekemään. TApoihini ei todellakaan ole ollut leikkiä toisten tunteilla tai muutenkaan pelleillä ihmissuhteilla. Nyt muka kaikki oli niin selvää... Tosiasiassa olen sekoittanut kaiken. :/ Tämä tapailemani mies sanoi vielä olleensa niin onnellinen tavattuaan tällaisen naisen, joka todella osaa rakastaa täysillä.. Pelottaa alkaa exänkään kanssa milleen, jos olen oikeasti sekoamassa totaalisesti...
Ja psykologin ajan olen varannut jo, mutta valitettavasti oli viikon jono, enkä ole vielä päässyt keskustelemaan.
Mitä mieltä olette ja mikä neuvoksi?
(Anteeksi kirjoitusvirheet yms, näppäimistökin tökkii)
Onkohan minulla kaksisuuntainen mielialahäiriö vai mikä...?
9
357
Vastaukset
- epävakaa---omppu
Itselläni on epävakaa persoonallisuushäiriö ja olen samanlainen kuin sinä kuvauksesta päätellen. Mitä sellaisia oireita sinulla on, mitkä liittyisivät kaksisuuntaiseen? Miehesi syy pettää oli yksi surkeimmista. Olisi sitten jättänyt eikä mennyt pettämään. Pettäminen kun ei mitään ratkaise. Mitä lääkkeitä söit, kun sinulla todettiin masennus?
- Kevätperho
Söin masennukseen cipralexia.
Oireista; olin kuin eri ihminen tuossa kevään villityksessäni. Olin todella puhelias, avoin, kuvittelin tuosta noin vain muuttavani paikkakuntaa, en piitannut pätkääkään lasteni isästä vaan aloitin suinpäin uuden suhteen, olin varma, että olen löytänyt yhtäkkiä ratkaisun kaikkiin ongelmiini jne. Olen kyllä ollut aika ajoin energinen ennenkin, mutta en nyt sentään tuollainen - kuin eri ihminen. En ole koskaan sotkenut raha-asioitani kylläkään, sillä olen aika pihi, tosin nuorempana kun oli tapana turruttaa pahaa oloa tai juhlistaa hyvää oloa jopa pontikalla, tupakalla ja nuuskalla (en siis normaalisti edes polta) niin joskus lipsahti tili miinukselle. Nyt taas olen masennuksen puolella, vaikka ei ole mitään syytä olla. Täydellisestä hurmoksesta putosin tähän tilaan. Ja tämä tuskaisuuteni on nyt siis kestänyt jo kuukausia, koko ajan paheten. Nyt olen siinä pisteessä, että välillä tuntuu, että en kestä nahoissani lääkäriaikaani asti :p - huijattu
Kevätperho kirjoitti:
Söin masennukseen cipralexia.
Oireista; olin kuin eri ihminen tuossa kevään villityksessäni. Olin todella puhelias, avoin, kuvittelin tuosta noin vain muuttavani paikkakuntaa, en piitannut pätkääkään lasteni isästä vaan aloitin suinpäin uuden suhteen, olin varma, että olen löytänyt yhtäkkiä ratkaisun kaikkiin ongelmiini jne. Olen kyllä ollut aika ajoin energinen ennenkin, mutta en nyt sentään tuollainen - kuin eri ihminen. En ole koskaan sotkenut raha-asioitani kylläkään, sillä olen aika pihi, tosin nuorempana kun oli tapana turruttaa pahaa oloa tai juhlistaa hyvää oloa jopa pontikalla, tupakalla ja nuuskalla (en siis normaalisti edes polta) niin joskus lipsahti tili miinukselle. Nyt taas olen masennuksen puolella, vaikka ei ole mitään syytä olla. Täydellisestä hurmoksesta putosin tähän tilaan. Ja tämä tuskaisuuteni on nyt siis kestänyt jo kuukausia, koko ajan paheten. Nyt olen siinä pisteessä, että välillä tuntuu, että en kestä nahoissani lääkäriaikaani asti :pKyllä tarinassasi on piirteitä kaksisuuntaisesta: suuret ailahtelut eli impulsiivisuus muistuttaa exäni touhuja ennenkuin heivas mut pois tieltään, että sai retkun tilalle...oli maniassa silloin ja katui, kun putosi takaisin maan pinnalle, mutta ei kehdannut enää perua valintaansa...
- Kevätperho
huijattu kirjoitti:
Kyllä tarinassasi on piirteitä kaksisuuntaisesta: suuret ailahtelut eli impulsiivisuus muistuttaa exäni touhuja ennenkuin heivas mut pois tieltään, että sai retkun tilalle...oli maniassa silloin ja katui, kun putosi takaisin maan pinnalle, mutta ei kehdannut enää perua valintaansa...
Tuolta minustakin tuntui jo pitkään, että kadutti tämä miehen vaihto lennossa ja halutti perua koko homma, mutta kun oli toiselle jo luvannut maat ja taivaat... Miten sitten yhtäkkiä peruu koko homman. Oli jotenkin "kiitollisuuden velassa" tai miten sen kuvaisi. Pitkään yritin hakea syytä jättää tämä hetken huumani, mutta sellaista ei oikeastaan koskaan tullut. Lopulta jouduin myöntämään itselleni, että en häntä rakasta enkä ikävöi erossa ollessa, hän on minulle yhdentekevä enkä halua hänen kanssaan sänkyyn... Mielestäni normaalisti ihmisen tunteiden ei pitäisi heitellä näin paljon, enkä ole koskaan tällaista ennen kokenut. Olen jonkin verran keskustellut lasteni isän kanssa, päivittäin oikeastaan... Hän on tietoinen näistä epäilyksistäni itseäni kohtaan. Tavallaan olen koko suhteemme ajan syyttänyt häntä pahoista olotiloistani ja kaikesta, sain hänet terapeutillekin syyttämällä narsistiksi jne... Nyt olenkin miettinyt, kuinka paljon tästä kaikesta vuosienkin varrella on ollut minun itseni keittämää soppaa :p
- bipo66
Varaahan aika psykiatrilta, psykologi, ellei ole peruskoulutukseltaan lääkäri, ei aseta (hänellä ei ole siihen oik.) minkäänlaisia diagnooseja.
- Kevätperho
Tämä on peruskoulutukseltaan lääkäri. Osaa varmaan ainakin ohjata minut eteenpäin, niin ajattelin.
- Briina
Elämässä valintoja tehdään pysyvästi ja kunnioitetaan ihmistä, kenen kanssa on parisuhde muodostettu. Sen jälkeen suoraselkäisesti seisotaan tehdyn valinnan takana. Ett ole kunnioittanut puolisoasi - koska olet pyytänyt häntä muuttamaan muualle tyttärensä kanssa. Ett ole kunnioittanut myöskään uutta partneriasi, koska toimit suhteessa petollisesti.
Jos nyt vielä lähettelet sähköpostia - kaverimielessä, allekirjoita viestit aina - myös miehesi nimissä - siis olisi kiva nähdä ja tulla kylään : terveisin Topi ja Sinikka. Esittele kaikki uudet ystäväsi miehellesi, niin ei pääse syntymään epäselvyyttä suhteen laadusta. Melko varmasti muut miehet pysyvät loitolla kun kerrot heille ensi alkuun, miten paljon rakastat omaa miestasi. Olitko unohtanut tästä mainita uudelle partnerillesi ?
Jos ett kaikesta huolimatta kykene rehellisyyteen, hanki itsellesi mieluiten samanlainen epävakaa kumppani - niin ett pilaa enää muiden luotettavien ihmisten elämää omalla käytökselläsi.- ja ne lapset....
Lapset aina eniten kärsivät jatkuvasti muuttuvista tilanteista ja kodeista sekä uusista ihmisistä. Bipoillekaan ei ole vierasta, että lapset huostaanotetaan sekoilujen tiimellyksessä ja seuraavan rajun manian koittaessa muutaman vuoden päästä pyöräytelläänkin jo uusia lapsia jonkun muun kanssa.
Aloittaja on kuitenkin saattanut olla hypomaanisessa tilassa, ja silloin usein kaikki empatiakyky häviää jonnekin ja kaikenlaisia tekoja tulee tehtyä.
- Kevätperho
Minulla todettiin todellakin se kaksisuuntainen mielialahäiriö. Nyt olen päättänyt suhteen tämän uuden kumppanin kanssa ja puheväleissä lasteni isän kanssa. Aika näyttää mihin se johtaa vai johtaako mihinkään. Mies haluaisi takaisin suhteeseen, minä en tiedä voinko luottaa hänen tukeensa tulevaisuudessa(kaan).
Briinalle, ei ex-miehenikään liioin kunnioittanut minua aikoinaan kun petti ja jätti minut pienten lasten kanssa keskenään ja sai käytöksellään laukaistua tämän tunteiden vuoristoradan minussa. Tulisi muistaa, että kaikissa asioissa on monia puolia. Uutta partneria kohtaan tein kyllä väärin ja koen siitä syyllisyyttä. Toisaalta, en tehnyt mitään ilkeyttäni. Silloin (hypomaanisena) koin ja näin asiat kirkkaasti ja järkevästi :/ En käyttäytynyt itselleni ominaisesti, vaan olin jälkikäteen ajateltuna kaamea, itsekäs akka...
Toivottavasti olen vielä joskus oma itseni, mitä se sitten onkaan..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1342005Msisa on eronnut
Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.291052- 69878
Venäläisiä keksintöjä?
Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?261766Tiedän että on aika luovuttaa
En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r65752- 14735
- 83688
Katumuksesta
Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t132686Sisällissota kiihtyy Ruotsissa
KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.213673- 26671