Monikohan täyspäinen enää viitsii alkaa muumiruotsin opettajaksi ?
Its en kyllä enää tiedä yhtä hölmöä ja turhauttavaa ammatinvalintaa.
Tietää, että opettaa HALUTTOMILLE täysin TARPEETONTA ja TURHAA..
"jaag heetär Kalle"... Min huund äär ... :))
Ruotsin opeille motivaatio-ongelmia
3
55
Vastaukset
- heikki_tala
KUOLLEEN HEVOSEN PIISKAAMISTA
Toiminnallista ruotsia – lähtökohtia ruotsin opetuksen kehittämiseksi toisena kotimaisena kielenä. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:9.
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/05/ruotsinkielenopetus.html
Opetusministeriö asetti 31.3.2011 työryhmän ruotsin kielen opetuksen kehittämiseksi ja sen raportti luovutettiin 7.5.2012. Tavanomaiseen tapaan työryhmä koostui pakkoruotsimyönteisistä ja suomenruotsalaisista (Backman, Biaudet, Eriksson, Nygren-Landgärds, Stenman, Österlund). Työryhmään kuului 14 jäsentä ja puheenjohtaja. Tietenkin kielilakikomitean sihteeri ja valtioneuvoston kanslian pääsihteeri Paulina Tallroth on ollut työryhmän asiantuntija. Edelleen siis suomenruotsalaiset näyttävät olevan pääosassa suomenkielisten (91 % väestöstä) kieltenopetuksessa.
Oppimistulokset surkeita
Työryhmä toteaa kuitenkin, että perusopetuksen ruotsin kielen oppimistulokset eivät ole tyydyttäviä ja ylioppilastutkinnon valinnaisuuden myötä ruotsin kirjoittajien määrä on laskenut rajusti. Arviolta 60 prosenttia lukiolaisista ei saavuta korkeakoulutuksen lähtötasoa.
Ylioppilastutkinnon rakenneuudistuksen jälkeen toisesta kotimaisesta tuli vapaaehtoinen aine ylioppilaskokeissa vuonna 2004. Kirjoittajien määrä on tämän päätöksen jälkeen laskenut siten, että vuonna 2009 ruotsin valinneita oli enää 68 prosenttia. Oppimistulokset eivät ole tyydyttäviä ja sukupuolten väliset osaamis- ja asennoitumiserot näyttävät kasvavan. Noin viidennes korkeakouluopiskelijoista ei saavuta valtionhallinnon kielitutkinnon tyydyttäviä taitoja vastaavaa tasoa.
Ruotsinopettajiksi ei haluta
Opettajankoulutuslaitoksissa on havaittu, että ruotsin kielen aineenopettajakoulutuksen opiskelijakiintiö on viime vuosina jäänyt monissa yliopistoissa vajaaksi ja opettajankoulutuksen asiantuntija arvioivat, että opiskelijat kokevat ruotsin opettajan työn hyvin haasteelliseksi verrattuna esimerkiksi muiden kielten opettajien työhön. Tähän ei ole voinut olla vaikuttamatta mediassa käyty keskustelu ruotsin kielen asemasta. Ruotsin opettaja saattaa joutua myös puolustamaan omaa asemaansa niin oppilaille ja heidän vanhemmilleen kuin myös kollegoille ja rehtorille.
Asenteet kielteisiä
Opetushallitus selvitti peruskoululaisten asenteita ja käsityksiä ruotsin kielen hallinnasta, siitä pitämisestä ja hyödyllisyydestä (Tuokko 2009). Oppilaista 52 % piti ruotsia vaikeana, 47 % mielestä oppitunnit olivat ikävystyttäviä, 46 % ei katsonut tarvitsevansa ruotsin taitoa arkielämässä. Raportissa on myös kuvaus seitsemän puolilla Suomea olevan koulun 9. luokkien oppilaiden ja opettajien näkemyksistä. Lukioita oli valittu myös seitsemän sillä perusteella, että niiden opiskelijat olivat menestyneet hyvin ylioppilastutkinnon ruotsissa. Peruskoululaisista 49 % suhtautui myönteisesti ruotsiin, 31 % neutraalisti tai ”kahtiajakautuneesti” ja 20 % kielteisesti. Lukiolaisia (kyselyyn osallistui vain 84 oppilasta!) 42 sanoivat pitävänsä ruotsista, 29 eivät olleet puolesta tai vastaan ja 13 suhtautui kielteisesti (alle 100 tutkitusta ei ole asiallista laskea prosentteja).
Lukioon aikovien poikien asenteet ja käsitykset ruotsista olivat kauttaaltaan kielteisiä. Ammatilliseen koulutukseen aikovien tyttöjen mielestä ruotsin osaamisesta on jonkin verran hyötyä, mutta heidän itseluottamuksensa ruotsin osaajina oli kielteinen eivätkä he juuri pitäneet ruotsin oppimisesta. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat pojat olivat kaikkein kielteisimpiä ruotsin kielen opiskeluun.
Työryhmä on tarkastellut myös kasvavan maahanmuuttajaväestön lasten koulutusta ja todennut, että näillä on huomattavia ongelmia opiskella molempia kansalliskieliä ja se rajoittaa heidän pääsyään moniin tehtäviin.
Ratkaisuksi lisää pakko- ja voimatoimia – vai järki käteen?
Tähän ongelmavyyhteen työryhmä tarjoaa ratkaisuksi ruotsin kielen opetuksen aikaistamista eli pakon ja voimatoimien lisäämistä. Kuitenkin ainoa järkevä ratkaisu on ruotsin kielen pakollisuuden poistaminen kaikista opintopolun vaiheista ja Suomen kielilainsäädännön muuttaminen pohjoismaisen mallin mukaiseksi, niin että valtavan suuren enemmistön äidinkieli on ainoa virallinen kieli. Kaikki työryhmän edellä luettelemat ongelmat ratkeavat näin kertaheitolla.
Heikki Tala
dosentti (emeritus) - huusianna
Kukaan ei saa syyllistää itseään jos pakkoruotsi ei maistu. Vika on pakkoruotsissa. Pakkoruotsia vaivaa sen tarpeettomuus ja pakollisuus.
Suomessa yritetään osoittaa että pakkoruotsin opiskelijaa vaivaisi motivaation puute tai motivaation puute olisi oma yksilön vika. Näin ei kuitenkaan ole. Vika on ruotsinkielessä ja sen haitallisuudessa, turhudessa ja pakollisuudessa.
Ruotsin pakollisuus on hyödyttömyyden seurausta. Jos ruotsin kieli olisi rikkaus Suomessa, se kantaisi itse itsensä, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle. Jos ruotsin kieli kuuluisi suomalaiseen identiteettiin, suomalaiset osaisivat tai sitten he opiskelisivat sitä vapaaehtoisesti, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle.
Ruotsin pakottaminen koko kansalle alleviivaa ruotsin tarpeettomuuden ja valheellisen mantran ruotsin kielen rikkaudesta Suomelle. Tarpeettomuuteen panostaminen ei millään voi olla rikkaus vaan rasite. Suomessa tämä pakkorasite on tehty koko väestöä koskevaksi rasitteeksi, eikä sen haitallisia vaikutuksia saa aliarvioida.
Koska poliittisin keinoin ei voida eikä onnistuta päättämään ruotsin hyödyllisyydestä, ollaan päädytty muodostamaan esteitä yksikieliselle suomenkieliselle toiminalle Suomessa, ruotsin kielen tukemiseksi. (virkamiesruotsi, pakkoruotsi) Siitä on syntynyt järjetön tilanne, jossa estetään suomenkielisen enemmistön kaikenlainen menestyminen ja sivistyksen kehitys, vähemmistön identiteetin tekohengittämisellä. Tämä ilmenee mm. siten, että Suomessa helpotetaan pääsyä opiskelemaan ruotsin kielellä huomattavasti vähäisemmillä tiedoilla ja taidoilla.
Pakkoruotsin "rikkaus" on tehty keinotekoisesti aiheuttamalla haittaa niille, jotka eivät sitä osaa, käytä tai opiskele sillä kielellä. Tämä on aiheuttaa sen, että ruotsin kielentutkinto ja -taito vaaditaan työtilanteissa, joissa asia pystyttäisiin hoitamaan ja käsittelemään todellisesti yksikielisessä Suomessa pelkästään suomenkielellä. Näin on esimerkiksi Itä-Suomessa, jossa venäjän kieli ruotsin kielen sijasta, olisi paljon tärkeämpi hallita nyt ja varsinkin tulevaisuudessa.
Siten ruotsin kielen keinotekoinen hyöty on muodostunut jarruksi suomenkieliselle yksilölle ja koko kansantaloudelle. - Kauppi.
Suunnistajanainen Kauppi valmistui pakkoruotsin opettajaksi!
Hän itsekin haastattelussa totesi, että ei taida olla niitä suosituimpia ammatteja.
Herää kysysmys: Miksi ihmeessä hän sitten valitsi moisen ammatin?
Vastauksia voi olla vain yksi eli svekokorruptio.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1342016Msisa on eronnut
Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.291065- 69880
Venäläisiä keksintöjä?
Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?261768Tiedän että on aika luovuttaa
En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r65759- 14739
- 83689
Katumuksesta
Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t132687Sisällissota kiihtyy Ruotsissa
KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.213676- 26672