Raskaita päiviä, ei ole huumorista tietoakaan, ei vitsejä, eikä mitään muutakaan mukavaa...ei mitään mistä voisi keskustella. Omista asioista ei voi kertoa mitään, kun kaikki kerrotaan eteenpäin sellaisille joille en sitä haluaisi kerrottavan. Se on helvetin kuluttavaa ja raskasta.... ollaan sitten hiiren hiljaa ja totisia kuin kissa paskalla.....höh, voi voi sentään.
Ennen tiimi toimi
Ei enää
11172
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
kevennetään ihmeessä hieman, ettei angstit pukkaa pintaan. Mikä onkaan humoorilajisi: sarkasmi, pietismi, sadismi, komedia, tragikomedia, suomihumori (=witttu)?
.
Jos vaikka kaikkia sopivasti, joskus sillä vaan menee kuppi nurin.
Jos työyhteisössä on yksi johon ei voi luottaa niin tollaseks se menee..
Paskanna sinne lattialle ja lähe menee sieltä!
Arvaa oonko sitä jo miettinyt. Olis kyllä parikin vaihtoehtoo, tai oikeastaan kolme mihin vois mennä... pitää vähän selvitellä.
mulle riittää, että hommat hoituu ja palkka tulee ajallaan. En mä töihin seurustelemaan ole mennyt
Mulle ei riitä. pitää töissäkin olla hauskaa ja pystyä luottamaan, ei hommatkaan hoidu jos kaikki on pakkopullaa!!
ei meillä huono riitainen henki ole, mutta niin pirun kiire, hommien hoiduttava, ja siinä me luotetaan toisiimme, ei kukaan sössi
Huumori kukkii eniten just raskaimmissa . Mistähän sekin johtuu.
Kaikesta melkeinpä vaan voi keskustella ja ei lopulta mikään elämässä niin outoa ole .
Eteenpäin ei juttu mene, jos niin haluaa.
Mut ei niin väliä kaikilla jokapäiväisillä ihmiselämän asioilla, niitähän riittää jokaisella itelläänkin pohdittavaksi.
Liittyykö tämäkin jotenkin parisuhteisiin tai ikävöintiin?