Nykyaikaisen demokratian toimiminen on aika yksinkertaista. Puolueet ovat eräänlaisia eturyhmiä, joiden tehtävänä on toteuttaa sitä aatteellista ja käytännön politiikkaa, jota äänestäjät ja kannattajakunta yhteiskunnassa haluavat. Teoria on siis yksinkertainen, käytäntö ei sitä kuitenkaan ole.
Kokoomus on puolueistamme ideologialtaan selkein, se kannattaa talouskehitystä ja pyrkii toimimaan siten, että suomen bruttokansantuote nousee ja jaettavaa sitten riittää myös hyvinvointipalvelusten tuottamiseen. Aatetta voi sanoa pragmaattiseksi.
Sosiaalidemokraatit pyrkivät hyvinvointipalvelujen säilyttämiseen ja ovat leimallisesti myös työväestön etujen puolustajia, näin jännite Kokoomuksen kanssa on luonteva. Vasemmistoliitto on perinteisesti ollut vähävaraisten asialla ja pyrkinyt jakamaan yhteiskunnallista hyvää mahdollisimman tasaisesti. Kristilliset ovat konservatiivisesti ns. vanhojen arvojen puolestapuhujina aivan omaa luokkaansa, pyrkimyksenä on säilyttää protestanttinen etiikka.
Keskusta on ongelmallinen, se on profiloitunut maaseudun puolestapuhujaksi ja maaseutuelinkeinojen säilyttäjäksi. Käytännön politiikka on ollut hallituskausilla toinen, maaseutu on kuihtunut ja maanviljelijäväestön asioita ajaa paremmin Kokoomus, tämä johtuu tilakokojen suurenemisesta. Keskustapuolueen liberaalipolitiikka on karahtanut kiville, se on menettänyt uskottavuutensa, vaikka tämä siipi oli hallitusvastuussa varsin pitkään. Yhteiskunta realismin mukaisesti, Keskustapuolueen ainoa mahdollisuus on pyrkiä edelleen vahvistamaan liberalismin osuutta puolueen ohjelmassa. Maaseutuaate ei enää puoluetta elätä. Ongelmaksi puolueessa muodostuukin vaikea dilemma, peruskannattajakunta on pohjimmiltaan konservatiivista, se on sitä myös kaupunkilaiskannattajiensa kohdalla. Liberalismi ei oikein tähän ryhmään uppoa, kuitenkin konservatiivisiä arvoja uskottavammin puolustavat Perussuomalaiset ja Kristilliset
Liberalismi on aatteena markkinataloushenkinen, perustalla on se, että jokaisella täytyy olla mahdollisuus yrittämiseen. Protektionismin pohjalle muodostunut puolue ei hevin sisäistä vapaan markkinatalouden aatetta. Puoluetta ei ilman kannattajia ole ja vanhakantainen sitoutuneisuus (Hegelin valtiomallin mukaisesti) ei enää nykyaikana ole mahdollista, tämä johtuu vapaasta tiedonvälityksestä. Heitetäänkö kevyet mullat kansalliselle puoluekummajaiselle tulevana vuonna, se jää nähtäväksi.
Menetämmekö Keskustapuolueen?
27
159
Vastaukset
- Hyvä kirjoitus
Olet ajatellut asioita ja terävästi näet tilanteen puoluekentässämme. Aatteellisuus on haalistunut kaikissa puolueissa, mutta pragmaattisuus vahvistunut varsinkin kokoomuksessa ja myös demareissa. Sellaista kansa arvostaa enemmän kuin jotakin aatetta, josta käytännön sisältö puuttuu. Eikä kansa pidä uskottavana liioin persujen edustaman sekalaisen seurakunnan kykyä hoitaa asioitamme. Aivan harvinaista on, että oppositiopuolueiden kannatus laskee ja päähallituspuolueiden kannatus pysyy korkena, demarien jopa nousee reippaasti.
Kepulla on Hamlet-dilemma, ollako vai eikö olla. Se haluaa olla ennen muuta maaseudun etujen ajaja, mutta kun tietää siellä väen vähenevän kovasti, pyrkii innokkaasti kaupunkeihin. On pyrkinyt jo kauan, ja huonolla tuloksella. Eivät kaupunkilaiset luote puolueeseen, jonka puheissa ja teoissa on niin ilmeinen ristiriita. Kyllähän nyt kepun kentältäkin kuuluu, että kepun pitäisi muistaa juurensa ja pysyä niissä, eli maalaisliittona. Mutta kun se perinteinen maalasliiton kannattajaväestökin on kuihtunut lähes kokonaan pois, sillä tilakokojen suurentuessa nykyisistä maanviljelijöistäkin suurin osa näkee kokoomuksen paremmaksi etujen ajajaksi, kuten toteat, niin kepu on sellaisessa jamassa, että mahdotonta sen on sieltä nousta. Kevyet mullat vain haudalleen. - Ratkaisun hetket
Jos Paavo Väyrynen valitaan puheenjohtajaksi, puhe Keskustan hautaamisesta käy on naurettavaksi - kuinka haudata Suomen suurin puolue. Siinä ei nimittäin kovinkaan kauan mene, kun Keskusta Väyrysen johdolla nousee ohi muiden.
- järki voittaa?
Herrajestas. Millä Väyrynen muuttaa kansan inhon itseään kohtaan??
Käy tasan päinvastoin jos Väyrynen valitaan. Keskustalle saa sanoo hyvästit..
ja miksi Väyrysläiset eivät voi perustaa omaa puoluetta jos on kova kannatus? Sellanen olisi hyvä, kunnon pesäero ettei oo sotkemassa kenttää. - niinpa.niin
Väyrysen valinta puolueenpuheenjohtajaksi olisi keskustaväen kannalta erittäin hankala ratkaisu. Puheenjohtajan edustaessa erilaista linjaa kun eduskuntaryhmä, silloin ongelmat puolueen sisällä muodostuisivat ylitsepääsemättömiksi. Väyrynen on konservatiivi, tämä näkyy kannanotoissa euron ja Unionin suuntaan, näiden arvojen uskottavampana edustajina toimivat Perussuomalaiset.
Väyrynen on pitkänlinjan poliitikko ja hän ei pääse taustastansa eroon. Politiikassa voidaan tehdä loivia käännöksi, uskottavuuden siitä juuri kärsimättä, mutta täysin vastakkaisia mielipiteitä, tilanteesta riippuen, ei voida tehdä.
Euroopassa on nähtävissä aatteellisuuden nousu, tämä on varsin tavallinen tapahtuma, silloin kun talous sakkaa, silloin markkinahenkisyys ei innosta aateena. Aatteelliset puolueet tulevat nousemaan, tämä johtaa myös nationalismin vahvistumiseen. Suomessa nationalismin vahvin edustaja on Perussuomalaisten ryhmä, sinne kalavesille ei oikein Keskustapuolueen nykyinen puoluejohto halua mennä.
Häivähdys liberalismia tulee säilyttää. Liberalismin vahvistaminen olisi pieni mahdollisuus, mikäli puoluekartalla halutaan pysyä. Puumalaisen ehdokkuus on siis viimeinen oljenkorsi ja johdonmukainen politiikka tämän henkilön takana. Suureksi puolueeksi tuskin näin noustaisiin, mutta puoluekartalla voisi Keskusta pysyä. - Ennakkoluulot..
niinpa.niin kirjoitti:
Väyrysen valinta puolueenpuheenjohtajaksi olisi keskustaväen kannalta erittäin hankala ratkaisu. Puheenjohtajan edustaessa erilaista linjaa kun eduskuntaryhmä, silloin ongelmat puolueen sisällä muodostuisivat ylitsepääsemättömiksi. Väyrynen on konservatiivi, tämä näkyy kannanotoissa euron ja Unionin suuntaan, näiden arvojen uskottavampana edustajina toimivat Perussuomalaiset.
Väyrynen on pitkänlinjan poliitikko ja hän ei pääse taustastansa eroon. Politiikassa voidaan tehdä loivia käännöksi, uskottavuuden siitä juuri kärsimättä, mutta täysin vastakkaisia mielipiteitä, tilanteesta riippuen, ei voida tehdä.
Euroopassa on nähtävissä aatteellisuuden nousu, tämä on varsin tavallinen tapahtuma, silloin kun talous sakkaa, silloin markkinahenkisyys ei innosta aateena. Aatteelliset puolueet tulevat nousemaan, tämä johtaa myös nationalismin vahvistumiseen. Suomessa nationalismin vahvin edustaja on Perussuomalaisten ryhmä, sinne kalavesille ei oikein Keskustapuolueen nykyinen puoluejohto halua mennä.
Häivähdys liberalismia tulee säilyttää. Liberalismin vahvistaminen olisi pieni mahdollisuus, mikäli puoluekartalla halutaan pysyä. Puumalaisen ehdokkuus on siis viimeinen oljenkorsi ja johdonmukainen politiikka tämän henkilön takana. Suureksi puolueeksi tuskin näin noustaisiin, mutta puoluekartalla voisi Keskusta pysyä.(joiden lietsomiseen surullista kyllä osallistuu muutama pitkävihainen keskustalainenkin) Väyrystä kohtaan haudataan pian kun tulee ilmi, kuinka loistokkaasti hän pystyy hoitamaan tehtäväänsä Keskustan puheenjohtajana. Olisi hirvittävä tappio Keskustalle valita joku muu tässä kohtalokkaassa tilanteessa.
- Otsikossa hymiö:)
Tässä sinulle punikkirääpäleelle lohdutusta.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288353783672.html- niinpa.niin
Hienoa, että otit puheeksi tämän. Historiallisia vääryyksiä on tehty, mutta niistä täytyy pystyä puhumaan ja väärinteot ovat myönnettävä.
Suomenhistorian pahin joukkomurha (kansanmurha) tehtiin 1918, summittaisia vangitsemisia, mielivaltaisia tappoja ja lopuksi nälkään ja tauteihin näännyttäminen. Suomessa ei oikein vieläkään tunnusteta omaa historiamme, ehkäpä sivistyksen lisääntyessä niin tapahtuu. Venäjästä voisi tästä kohden ottaa esimerkkiä. - Ei punikki..
niinpa.niin kirjoitti:
Hienoa, että otit puheeksi tämän. Historiallisia vääryyksiä on tehty, mutta niistä täytyy pystyä puhumaan ja väärinteot ovat myönnettävä.
Suomenhistorian pahin joukkomurha (kansanmurha) tehtiin 1918, summittaisia vangitsemisia, mielivaltaisia tappoja ja lopuksi nälkään ja tauteihin näännyttäminen. Suomessa ei oikein vieläkään tunnusteta omaa historiamme, ehkäpä sivistyksen lisääntyessä niin tapahtuu. Venäjästä voisi tästä kohden ottaa esimerkkiä.Niin punikit ovat ottaneet mallia Venäjästä.
Vasta Jeltsin myönsi , että Venäjä aloitti talvisodan.
Suomen punikit, sinä mukaan lukien et varmaan usko sitä vielä tänäänkään... - niinpa.niin
Ei punikki.. kirjoitti:
Niin punikit ovat ottaneet mallia Venäjästä.
Vasta Jeltsin myönsi , että Venäjä aloitti talvisodan.
Suomen punikit, sinä mukaan lukien et varmaan usko sitä vielä tänäänkään...Yhteiskunnallisia aateita on oikeastaan varsin paljon, yhteiskuntajärjestelmiä on huomattavasti vähemmän, niitäkin kuitenkin runsaahkosti.
Kapitalismilla ja kommunismilla on lopultakin vähän eroja, mikäli ajatellaan yhteiskuntaa demokratian ja yhteiskuntajärjestyksen kannalta. Molemmat ovat feodaaliyhteiskuntien jälkeen muodostuneita ja molemmilla on varsin paljon tämän yhteiskunnan rakenteita mukana. Palstallahan käydään nyt hyvinkin aktiivista keskustelua kommuninismin ja keskustapuolueen yhtymäkohista, niistä ei tässä sen enempää.
Kapitalismin ja kommunismin vastakohdaksi on noussut selkeästi liberalismi ja vapaa markkinatalous -myös Suomessa. Kehityssuunta on väistämätön, koska globaalikilpailutilanne ei salli suljettuja järjestelmiä, ei mikäli valtiontalouden halutaan pysyvän kuosissa. Olen varsin puhdasverinen markkinatalouden ja liberaalidemokratian kannattaja, tämä näkyy selvästi kirjoituksissani aina. Mikäli punikkifobiasi on noin paha,että näet jokaisen kirjoituksen punikkipropagandana, silloin ei yhteiskunnallista keskustelua kannata käydä.
Suomalaiset ovat aina tienneet ketkä talvisodan aloitti, Kekkosen aikana valtionjohto pyrki tätä faktaa hämärtämään -miksi? - Onneksi meillä..
niinpa.niin kirjoitti:
Yhteiskunnallisia aateita on oikeastaan varsin paljon, yhteiskuntajärjestelmiä on huomattavasti vähemmän, niitäkin kuitenkin runsaahkosti.
Kapitalismilla ja kommunismilla on lopultakin vähän eroja, mikäli ajatellaan yhteiskuntaa demokratian ja yhteiskuntajärjestyksen kannalta. Molemmat ovat feodaaliyhteiskuntien jälkeen muodostuneita ja molemmilla on varsin paljon tämän yhteiskunnan rakenteita mukana. Palstallahan käydään nyt hyvinkin aktiivista keskustelua kommuninismin ja keskustapuolueen yhtymäkohista, niistä ei tässä sen enempää.
Kapitalismin ja kommunismin vastakohdaksi on noussut selkeästi liberalismi ja vapaa markkinatalous -myös Suomessa. Kehityssuunta on väistämätön, koska globaalikilpailutilanne ei salli suljettuja järjestelmiä, ei mikäli valtiontalouden halutaan pysyvän kuosissa. Olen varsin puhdasverinen markkinatalouden ja liberaalidemokratian kannattaja, tämä näkyy selvästi kirjoituksissani aina. Mikäli punikkifobiasi on noin paha,että näet jokaisen kirjoituksen punikkipropagandana, silloin ei yhteiskunnallista keskustelua kannata käydä.
Suomalaiset ovat aina tienneet ketkä talvisodan aloitti, Kekkosen aikana valtionjohto pyrki tätä faktaa hämärtämään -miksi?on maailman paras historioitsija Lasse Lehtinen joka on väitöskirjassaan oikaissut nämä historian hämärrykset. Hän myös kirkasti meille, että vasemmisto selvisi Otto-Ville Kuusisen ja Wäinö Tannerin johdolla kansalaissodan voittajaksi HIP-HURRAA !!!
- Supi suomalainen
niinpa.niin kirjoitti:
Yhteiskunnallisia aateita on oikeastaan varsin paljon, yhteiskuntajärjestelmiä on huomattavasti vähemmän, niitäkin kuitenkin runsaahkosti.
Kapitalismilla ja kommunismilla on lopultakin vähän eroja, mikäli ajatellaan yhteiskuntaa demokratian ja yhteiskuntajärjestyksen kannalta. Molemmat ovat feodaaliyhteiskuntien jälkeen muodostuneita ja molemmilla on varsin paljon tämän yhteiskunnan rakenteita mukana. Palstallahan käydään nyt hyvinkin aktiivista keskustelua kommuninismin ja keskustapuolueen yhtymäkohista, niistä ei tässä sen enempää.
Kapitalismin ja kommunismin vastakohdaksi on noussut selkeästi liberalismi ja vapaa markkinatalous -myös Suomessa. Kehityssuunta on väistämätön, koska globaalikilpailutilanne ei salli suljettuja järjestelmiä, ei mikäli valtiontalouden halutaan pysyvän kuosissa. Olen varsin puhdasverinen markkinatalouden ja liberaalidemokratian kannattaja, tämä näkyy selvästi kirjoituksissani aina. Mikäli punikkifobiasi on noin paha,että näet jokaisen kirjoituksen punikkipropagandana, silloin ei yhteiskunnallista keskustelua kannata käydä.
Suomalaiset ovat aina tienneet ketkä talvisodan aloitti, Kekkosen aikana valtionjohto pyrki tätä faktaa hämärtämään -miksi?Korjataanpa taas punikkien harhaa. Ei ketkä vaan kuka. Vastaan itse Venäjä.
- Konna mikä konna
Onneksi meillä.. kirjoitti:
on maailman paras historioitsija Lasse Lehtinen joka on väitöskirjassaan oikaissut nämä historian hämärrykset. Hän myös kirkasti meille, että vasemmisto selvisi Otto-Ville Kuusisen ja Wäinö Tannerin johdolla kansalaissodan voittajaksi HIP-HURRAA !!!
on maailman paras historioitsija Lasse Lehtinen joka on väitöskirjassaan oikaissut nämä historian hämärrykset. Hän myös kirkasti meille, että vasemmisto selvisi Otto-Ville Kuusisen ja Wäinö Tannerin johdolla kansalaissodan voittajaksi HIP-HURRAA !!!
Tämä samainen Lehtinen sai Riihisäätiöltä nuorten aseman parantamiseksi tarkoitettuja rahoja. Rikos on vanhentunut, mutta ei poista Lehtisen syyllisen leimaa. - niinpa.niin
Supi suomalainen kirjoitti:
Korjataanpa taas punikkien harhaa. Ei ketkä vaan kuka. Vastaan itse Venäjä.
Suomeen hyökkäsi Neuvostoliitto (Сове́тский Сою́з, Sovetski Sojuz), virallisesti siis Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto. Venäjä Ukraina, Valko-Venäjä ja Transkaukasian neuvostotasavallat yhdistyivät vuonna 1922 Neuvostoliitoksi. Onko historian tunneilla tullut lähinnä vain käsiteltyä Kekkosta?
Jos kirjoitetaan kieliopillisesti oikein ja yritetään pysyä faktoissa, silloin liittovaltioista puhutaan monikossa aina. - Niinpä tapahtui
niinpa.niin kirjoitti:
Hienoa, että otit puheeksi tämän. Historiallisia vääryyksiä on tehty, mutta niistä täytyy pystyä puhumaan ja väärinteot ovat myönnettävä.
Suomenhistorian pahin joukkomurha (kansanmurha) tehtiin 1918, summittaisia vangitsemisia, mielivaltaisia tappoja ja lopuksi nälkään ja tauteihin näännyttäminen. Suomessa ei oikein vieläkään tunnusteta omaa historiamme, ehkäpä sivistyksen lisääntyessä niin tapahtuu. Venäjästä voisi tästä kohden ottaa esimerkkiä.Siitä nämä kepulit täällä palstalla ylpeilevät. Jos sellainen tapahtuisi nyt, monia olisi tuomiolla Haagissa. Turha noille kepuleille on puhua historiasta, eivät ne siitä mitään tiedä. Eivät tiedä sitäkään, miten maalaisliiton Kyösti Kallio asiaan suhtautui, kun hän yhdessä Väinö Tannerin kanssa kuroi umpeen kansalaissodassa lyötyjä haavoja, Onnistuikin siinä, se sitten nähtiin talvisodassa.
- Oikeaan osoitteeseen
niinpa.niin kirjoitti:
Suomeen hyökkäsi Neuvostoliitto (Сове́тский Сою́з, Sovetski Sojuz), virallisesti siis Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto. Venäjä Ukraina, Valko-Venäjä ja Transkaukasian neuvostotasavallat yhdistyivät vuonna 1922 Neuvostoliitoksi. Onko historian tunneilla tullut lähinnä vain käsiteltyä Kekkosta?
Jos kirjoitetaan kieliopillisesti oikein ja yritetään pysyä faktoissa, silloin liittovaltioista puhutaan monikossa aina.Sinulle tämän tietysti tarkoitin:
Niinpä tapahtui kuin sanot. Siitä nämä kepulit täällä palstalla ylpeilevät. Jos sellainen tapahtuisi nyt, monia olisi tuomiolla Haagissa. Turha noille kepuleille on puhua historiasta, eivät ne siitä mitään tiedä. Eivät tiedä sitäkään, miten maalaisliiton Kyösti Kallio asiaan suhtautui, kun hän yhdessä Väinö Tannerin kanssa kuroi umpeen kansalaissodassa lyötyjä haavoja, Onnistuikin siinä, se sitten nähtiin talvisodassa.
Kokoomuksen pragmatismin voisi ottaa tässä lähtökohdaksi, koska näihin kysymyksiin jokainen puolue joutuu vastaamaan, jos on halu toimia päätöksentekijänä: "Kokoomus on puolueistamme ideologialtaan selkein, se kannattaa talouskehitystä ja pyrkii toimimaan siten, että suomen bruttokansantuote nousee ja jaettavaa sitten riittää myös hyvinvointipalvelusten tuottamiseen."
Ensin voidaan jaotella ne puolueet, jotka haluvat maksimaalista talouskehitystä ja erottaa ne niistä, jotka tekevät siihen enemmän varauksia.
Minusta Kokoomus ja demarit haluavat maksimaalisinta talouskehitystä. Demarit tekevät kuitenkin varauksia työntekijöiden oikeuksien suhteen. 8 tunnin työpäivä voi tuoda huonomman talouskehityksen kuin 12 tunnin työpäivä samoin kuin 63 vuoden eläikä huonomman kuin jos mitään eläkeikää ei olisikaan. Kokoomuskaan ei nykyään kannata rajoituksetonta työväestön oikeuksien polkemista, joten käytännössä Kokoomus ja demarit ovat suhteellisen lähellä toisiaan tässä kohdi, vaikka katsovat asiaa osin eri näkövinkkelistä.
Kepu ja persut eivät pyri maksimaaliseen talouskehitykseen. Niiden mielestä ihmisten asuinsijat ovat status quo jokaisena aikana eikä siihen ole sallittua tehdä muutoksia. Tiedetään hyvin, että maksimaalinen talouskehitys taas edellyttää tavaroiden, palvelujen, rahan ja työvoiman vapaata liikkuvuutta. Näille kahdelle puolueelle tuo vapaa liikkuvuus on melkeinpä kirosana.
Vihreät puolestaan eivät kannata maksimaalista talouskehitystä, koska heidän mielestään luonnonarvojen säilyttäminen menee talouskehityksen edelle. Vihreät puhuvat mielellään myös kestävästä kehityksestä eli nykyisten sukupolvien pitää jättää elinmahdollisuudet tulevillekin. Kokoomus ja SDP jakavat osin näitä samoja arvoja, mutta eivät halua rajoittaa talouselämää yhtä paljon kuin Vihreät. Kepu ja persut kokevat Vihreät taas arkkivihollisiksiin, koska nämä pyrkivät rajoittamaan erityisiä sellaisia elinkeinoja, joita harjoitetaan maaseudulla ja jotka tuhoavat eniten luonnonvaroja ja saastuttavat luontoa. Tällaisia ovat maa- ja metsätalous sekä kaivosteollisuus.
Muiden puolueiden politiikan sisällöstä ei ota itse pirukaan selvää, joten minäkin jätän sen sikseen.
Toinen kysymys on sitten talouskehityksen tuottaman kakun jakaminen. Tässä kohdin jakajia on kolme: kakun luomisen rahoittajat (kapitaali), työläiset ja kakun luomiseen osattomat. Osattomiksi ei pidä lukea niitä, jotka ovat yhteisesti hyväksytyille syillä luomatta tuota kakkua jonakin aikana. Tällaisia ovat lähinnä lapset, vanhukset ja sairaat.
Työn puolueet eli Kokoomus ja demarit haluavat jakaa kakkua eritoten sen rakentamiseen osallisille. Tämä on ns. ansaintataloutta. Kokoomus näkee kapitaalin demareita suurempana osallisena ja deamrit taas työväestön kapitaalia merkityksellisempänä. Tämä on ikuisen kinan aihe.
Osattomien etuja enemmän ajavat puolueet (Kepu, PS ja Vasemmistoliitto) näkevät puolestaan, että kakkua ei tule jakaa ansaintaperiaattella vaan esim. sillä perusteella, että on suomalainen. Tämä liittyy paljon siihen, ettei pyritäkään maksimaaliseen talouskehitykseen. Esim. Kepu pitää hyväksyttävänä sitä syynä osallistumattomuteen kotiseuturakkautta ja lasten hoitamista kotona pitemmän aikaa. Vasemmistoliitto näkee, että työstä voi hyvinkin kieltäytyä löyhilläkin perusteilla ja muiden tulee vastata silloinkin osattomien elatuksesta.
Vihreät eivät puolestaan kammoksu työntekoa, vaan ovat ehdotelleet sen jakamista tasaisemmin, jotta kaikki pääsisivät osallisten joukkoon. Kun vihreiden ajatuksena on myös olla pyrkimättä maksimaaliseen talouskehitykseen, he hyväksyvät tätä kautta yleisen elintason laskun. Tämä on ihan rehellistä politiikkaa. Vihreillä on kuitenkin paljon myös erisuuntaisia ajatuksia ja ideoita kuten kansalaispalkkamalli. Näiden vuoksi vihreiden politiikka on tässä peruskysymyksessä hieman jäsentymätön ja epäselvä.- niinpa.niin
Aivan, puolueita voidaan jaotella varin monin tavoin. Omaksi lähtökohdaksi otin puoluehistoria ja jaon perinteisesti oikeisto- ja vasemmistopuolueisiin.
Oikeistopuolueita yhdistää tietyn tyyppinen konservatismi, olot ja omistussuhteet pyritään säilyttämään vakaina, näin suuria yhteiskunnallisia mullistuksia ei päästetä tapahtumaan. Laman aikoina pyritään siihen, etteivät omaisuuskeskittymät mittavasti siirry. Suomessa tämä toiminta näkyi selkeästi pankkisektorin tuentana, näin isot omaisuudet säilyivät, mutta suhteellisesti keskikokoiset ja pienet tässä hävisivät. Politiikka oli aika selvälinjainen.
Sosiaalidemokraattien linjaukset ovat myös konservatiivisia, mikäli ajatellaan kapitalisoitumiskehitystä. Työväestön olosuhteet pysyvät sitä vakaimpina, mitä suurimpia ja menestyneempiä ovat tuotantolaitokset. Sosiaalidemokraattien ja Kokoomuksen aatetaustat näkyvät selvästi päätöksienteossa ja ovat arvattavissa. Vasemmisto kannattaa omaisuuden uusjakoa kuitenkin siten, että omaisuus tulisi jakaa tasaisemmin, riippumatta siitä miten jaettavaa syntyy, tasapuolinen tulonjako nähdään hyväksi.
Keskusta ja Perussuomalaiset pyrkivät myös kapitalistiseen talousjärjestelmän säilymiseen, kilpailu nähdään pahana ja ulkomaalaisuus ikävänä ilmiönä, keskustalaisten mielestä ulkomainen tuonti, Perussuomalaisten mielestä ulkomaalaiset.
Vihreiltä puuttuu aatehistoria, se on siihen liian nuori puolue. Puoluetta ei voida myöskään laittaa oikeisto-vasemmisto akselille. Perinteisellä puolueajattelulla Vihreille ei ole oikeastaan paikkaa, se on yhdenasian puolue ja näin laajempi yhteiskunnallinen päätöksenteko on väistämättä häilyvä
Puolueiden jakolinjat ovat Suomessa aika epäselvät, näin myös oikeiston ja vasemmiston. Olen samaa mieltä siitä, että jako on tehtävä kakunjakamiseen suhtautumistapana.
Otsikon kysymys on, menetämme Keskustapuolueen. Aivan oikein tuot esille kepulaisen dilemman liberalismin ja konservatismin välillä. Tämä aihehan on puhuttanut palstaa suunnilleen siitä asti, kun Matti Vanhanen astui remmiin. Toki Olli Rehn oli liberalismin oppia yrittänyt kylvää jo aiemmin, mutta vasta Vanhanen toi sen vahvana käytännön politiikkaan. Siitä asti rintamalinjat ovat puolueessa myös koko ajan vahvemmin erityneet liberaaleihin ja konservatiiveihin.
Väyrynen on pitänyt Ruotsia varoittavana esimerkkinä siitä, mihin liberaalivirtaus johtaa. Ruotsin Centerpartiet on nykyisin melkein täysin marikiviniemiläisten valtaama. Nuori ikihymyn omaava Annie Lööf papattaa kuin papupata, mutta puolueen kannatus vaan koko ajan hiipuu. Konservatíivinen peruskannattajajoukko kokee yhä vieraammaksi tällaisen sakin itselleen. Viriili kaupunkilaisväki kokee sen myös yhtä vieraaksi tai on ainakin hyvin epäluuloinen puolueen taustan huomioon ottaen. Kepulla on koko ajan enemmän vaikeuksia löytää paikkaansa. Sen takia pidän kyllä Väyrysen huolta täysin oikeana. Joku pitävä ja yhdensuuntainen linja pitäisi löytyä, muutoin kaikki alkavat pitää puoluetta itselleen vieraana. Nationalistihenkisille kepulaisille korvike löytyi helposti persuista. Liberaalit taas äänestävät mieluummin Kokoomusta, jonka linja ei poukkoile kahden äärisuunnan välillä.
Kepun ongelma on maaseudallin ollut ja on kaksijakoinen. Puoluetta ei ole koettu aina niinkään maaseudun puolueeksi vaan maatalosuyrittäjien puolueeksi. Tämänkin vuoksi siirtyminen kepun kannattajasta on toisille yhtä luontevaa kuin aikoinaan siirtyminen SMP:n kannattajaksi. On oikeastaan ällistyttävää, miten vahvasti Kepu on sitoutunut maatalouselinkeinoon, vaikka sen piiristä tulee enää varsin vähäinen kannattajajoukko määrällisesti ja suhteellisesti. Tällaisen joukon etujoukoksi asettaminen voi tarkoittaa sitä, että muilla on siinä yksi syy lisää jättää puolue. Eilisessa Kepu-ohjelmassakin joku haastateltu valitti nimenomaan sitä, ettei kepu ole profiloitunut maaseudun puolueeksi vaan maajussipuolueeksi.- niinpa.niin
Lyhyesti, silloin kun Keskustapuolue sulautti itseensä kannatukseltaan aika pienen Liberaalipuolueen, silloin olisi pitänyt ajatella aatteiden erilaisuutta. Oli varsin luonnollista, että liberaalisesti ajattelevat pyrkivät löytämään kotinsa nimenomaan Keskustapuolueesta.
Suomen poliittisessa kartassa on liberaalien mentävä aukko ja tämä on johtanut siihen, ettei puoluejakoa ole helppo tehdä. Sosiaalidemokraatit ja Kokoomus kalastelevat osittain samoilla vesillä, mikäli liberaalipuolue olisi olemassa, tämä asetelma jämäköityisi. Jako oikeistoon ja vasemmistoon olisi helpompi tehdä ja suhde markkinatalousmalliin olis jokaisen puolueen määriteltävä, nythän sitä ei tarvitse tehdä.- Hieman ymmälläni
Viisaita puhut muuten, mutta en oikein ymmärrä tätä:
"Oli varsin luonnollista, että liberaalisesti ajattelevat pyrkivät löytämään kotinsa nimenomaan Keskustapuolueesta"
Minusta se oli epäluonnollista, on sitä selvemmin nyt. Liberaaleilla oli silloin kai kovin heikko johto ja isot velat, jotka kepu maksoi, kuten harmaapantteri äskettäin kirjoitti, ja hädissään tekivät itsemurhan liittymällä puolueeseen, joka on hyvin kaukana liberalismista. - niinpa.niin
Hieman ymmälläni kirjoitti:
Viisaita puhut muuten, mutta en oikein ymmärrä tätä:
"Oli varsin luonnollista, että liberaalisesti ajattelevat pyrkivät löytämään kotinsa nimenomaan Keskustapuolueesta"
Minusta se oli epäluonnollista, on sitä selvemmin nyt. Liberaaleilla oli silloin kai kovin heikko johto ja isot velat, jotka kepu maksoi, kuten harmaapantteri äskettäin kirjoitti, ja hädissään tekivät itsemurhan liittymällä puolueeseen, joka on hyvin kaukana liberalismista.Aivan niin, kaukanahan Keskustapuolue silloin oli iberalismista, mutta jos ajatellaan silloisia vaihtoehtoja, niin eipä niitä juuri muita ollut. Kokoomus oli syrjässä päätöksenteosta ja puoluetta ei muutenkaan pidetty erityisen vapaamielisenä. Vasemmistopuolueet olivat poissuljettuja aatteellisuutensa vuoksi, myös Sosiaalidemokraatit jonka ammattiliittosidokset olivat vastoin liberalismin.
Keskustapuolue oli ainoa vaihtoehto, vaikkakin se oli varsin konservatiivinen arvoiltaan, luultavasti toivomuksena oli puolueen muuttaminen sisältäpäin. Käytännössä liberaalisiipi onkin valtaa pitänyt, vaikka puolueväki on vietäessä vikissyt. Lohtua konservatiiveille on tuonut näkyvä valta, valta viehättää tiettyjä ryhmiä jo sinänsä, vaikka päätöksenteot olisivat katkeria niellä.
Liberaalijohto ja konservatiivinen puoluekannatus on yhtälönä outo, ellei oreta huomioon sitä, kuinka autoritäärisyyteen taipuvaiset ihmiset vallankäyttöön suhtautuvat. Ongelmia seuraa sitten, kun päätösvaltaa ei liiemmin ole ja pienpuolueeksi on kutistuttu. Konservatiivisen maailmankatsomuksen mukaisesti vain vallanpitäjillä on oikeus erehtymiseen. Keskustapuolue voi siis toimia pienpuolueena ja liputtaa liberalisimin nimiin, mutta silloin ei entisenlaiset öykkärijohtajat imagoon sovi.
- harmajapantteri
”Ihan ensiksi haluan sanoa…” Jutta Urpilainenhan jonkin puheensa aluksi heitti tuon repliikin, joka on jäänyt lentoon. Mutta minä haluan sanoa, että onpa mukava lueskella tälläkin palstalla sellaisia kirjoituksia, joita on tullut Sinulta ja Mielipidepankilta. Niiden lukemiselle ja keskustelunne seuraamiselle voisi melkein ottaa verrokiksi sen, mihin vihjaan mpp:lle antamani vastineen alussa, katsonet ehkä sen sieltä.
Täysin yhdyn näkemyksiisi nykyaikaisen demokratian toiminnasta ja puolueiden merkityksestä siinä, myös teorioiden ja käytännön välisistä ristiriidoista, jotka kepun kohdalla ovat erittäin suuret. Näkemyksesi Väyrysestä on hyvin kirkkaasti oikea, ja siksipä toivonkin – siis ihan vilpittömästi – hänen pääsevän kepun johtoon. Se aivan varmasti nopeuttaisi kevyiden multien heittämistä kepun haudalle.
Pieni eriävyys näkemyksissämme on. Sinä ilmeisesti näet sosialidemokraattisten ja vastaavien puolueiden nyt nähtävän nousun Euroopassa aatteellisuuden nousuna. Minä uskon, että se johtuu enemmänkin siitä, että nuo puolueet ovat jättäneet juhlavan aatteellisuuden enemmän taustalle ja keskittyneet pragmatismiin, realistisiin näkemyksiin aikamme ihmisten tarpeista ilman suurta aatteellista paatoksellisuutta. Suurimmiksi nousseiden puolueiden näkemykset niin vasemmalla kuin oikealla ovat liberalisoituneet, ja niiden näkemysten mukaisesti vapaa markkinatalous ideana ja myös käytännössä on syrjäyttänyt niin kommunismin kuin ultra-kapitalisminkin.
Kyllähän kepukin tuon liberalismin tarpeen on oikein ymmärtänyt, jo kauan sitten, kun se jo v. 1982 suurin sieppasi Liberaalisen kansanpuolueen imagoaan muuttaakseen. Mutta kun kepu sellaista politiikkaa on pyrkinyt noudattamaan, niin huonosti sille on käynyt. Ei ihme, kun sen kannattajajoukossa on paljon sellaisia kuin oli täällä takavuosina vaikuttanut Oiva Härkönen, joka kielsi käyttämästä tuota vierasperäistä sanaa kepun yhteydessä, johon se ei kuulu. Nyt nuo liberalismia kammoksuvat asettavat toiveensa Paavo Väyryseen. Niin asetan minäkin, mutta eri syystä;))
Huomautuksesi talvisodan syistä on paikallaan, ja kyllä palstan kepulaisetkin ne hyvin tietävät, samoin Väinö Tannerin johtamien sosialidemokraattien silloisen toiminnan ja demarien – kuten kepunkin, etenkin Kekkosen – myöhemmän asennoitumisen niihin ja sen jälkeisiin tapahtumiin, mm. sotasyyllisyysoikeudenkäynteihin. Tuon kaiken hyvin tietäen palstan kepulaiset yrittävät paeta vielä kauemmas, kansalaissodan aikoihin, siitäkin pyrkien syyllistämään demareita, mutta omaan jalkaansa aina tuolloinkin lyövät.
Totta on, että nykyisin kokoomus ja sdp kalastelevat paljolti samoilla vesillä, mutta mielestäni puolueiden tavoitteissa on tarpeeksi eroja erottaakseen ne toisistaan. En kaipaa siihen väliin mitään liberaalimpaa puoluetta, vaikka aikoinaan Liberaalista kansanpuoluetta kannatinkin, sillä kyllä nuo kumpikin puolue ovat tarpeeksi liberaaleja vastatakseen aikamme tarpeita. Liberaalin kaapua jo vuosikymmeniä päälleen sovittanut kepu sen sijaan ei ole koskaan ollut oikeasti liberaali, yhä vähemmän nyt eikä sitäkään vähää tulevaisuudessa, jos sen johtoon pääsee Paavo Väyrynen. Puolue ristiriitoineen on kokonaan kadottanut identiteettinsä, se ei tiedä, mitä se on ja mitä sen pitäisi olla, joten se on turha häirikkö aikamme poliittisessa kentässä, ja saa saada saman kohtalon, jonka sen sisarpuolueet ovat jo saaneet muissa meihin vertautuvissa maissa.
Kun kysyt otsikossasi ”menetämmekö keskustapuolueen”, minä kysyn puolestani: olisiko se suuri menetys? Olenhan siihen jo vastannutkin: ei olisi, voitto se olisi, toivon ja alan uskoakin, että niin myös tulee tapahtumaan.
Luin kaikki kirjoituksesi tässä ja myös tuolla Mielipidepankin avauksella ja paljon enemmänkin ne minussa arvostavia ajatuksia herättivät, mutta niistä puhumiseen ei ole tässä tilaa eikä tarvettakaan. Kiitoksia vain hyvistä ja viisaista puheenvuoroista!- 9o9o9o
http://a3.sphotos.ak.fbcdn.net/hphotos-ak-snc6/67324_451304484181_4117519_n.jpg
kato tätä on hyvä käyttää pelotteena lapsille. jos et ole kiltti tuo kauhistus tulee ja vie sinut. - niinpa.niin
Aluksi, kiito Kannustavista sanoistasi.
Aatteellisuus ei ole juhlapuheiden paatoksellisuutta, se on pikemminkin arvojen esilletuomista ja niiden toteuttamista päätöksenteossa. Arvot on joskus määritelty näin, Arvot ovat totuuteen perustuvia moraalisia sääntöjä, joita ihmiset pyrkivät elämässään noudattamaan. Määritelmä on yleisluontoinen noin, mutta tähän keskusteluun riittävä. Arvot ovat siis erilaisia kuin arvostukset, ihmiset arvostavat monia asioita, kukin omista lähtökohdistaan, mutta elämänsuunnitelmien pohjaksi arvostuksista ei juuri ole. Puolueiden laita on samoin, voidaan pyrkiä kansantaloudessa kakun kasvattamiseen ja miettiä siitä saatavaa hyötyä, mutta tämä ei arvopohjaksi riitä.
Aatteellisuuden nousu on selvästi nähtävissä nyt sekä Eurooppalaisessa yhteiskunnallisissa keskusteluissa, että myös täällä. Koska Suomalaisesta politiikasta keskustellaan, niin otan esimerkkini täältä. Suomessa käydään nyt hyvin selkeää arvokeskustelua, yhteiskuntavastuusta, ihmisten itsemääräämisoikeudesta, vallasta ja vastuusta jne... Arhimäki on varsin taitava keskustelija ja hän myös sidosryhmiensä kautta saa hyvin tietoa arvokeskustelujen tarpeellisuudesta. Ministeri käyttää hyvin hyväkseen pienen liikkumatilansa hallituksen sisällä ja nostaa keskusteluun kipeitäkin aiheita. Aatteellisuus on kuitenkin koko ajan mukana. Soinin tiukka arvomaailma (aatteellisuus) nosti puolueen kannatusta merkittävästi. Arvojen esiintuominen ovat nyt ihmisille tärkeitä, ne ovat sitä siksi, koska epävarmassa maailmantilanteessa ihmisten on tiedettävä, mikä arvotausta päättäjiä ohjaa.
Arvot ja niistä kiinni pitäminen ovat poliittisten johtajien antamat takuut äänestäjilleen.
- 19
Jutta Urpiaisen arvopohjaan kuuluu takinkääntö, se on sitä demari takuuta
- Suomenimaa
Menetämmekö? Jos, niin saamme ykköpuolueeksi kasvaneen Perussuomalaisten puolueen. Ja hyvä niin.
Siitä on nyt viikoloppuna kysymys. - OnTotuudenaika
Aina kun kepulit olleet hallituksessa on Suomen valtionvelka ryöstäytynyt käsistä! NYT sitä on 3 ex-pääministerin(jätemäki-vanhanen-kiviniemi) ansiosta 80MILJARDIA ja sen maksun aika on kohta!!
Ranskassakin oli kepu-oikestolainen Ex-pressa( onneksi ex) joka sen maan velkaannutti ja pahasti.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1341967Msisa on eronnut
Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.29959- 69866
Venäläisiä keksintöjä?
Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?260740Tiedän että on aika luovuttaa
En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r65726- 10709
Katumuksesta
Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t132680- 79665
- 26659
Sisällissota kiihtyy Ruotsissa
KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.205652