Näin yksin ollessa mä sua ajattelen ja ehkä vähän ikävöinkin. Mut sitten kun nähdään, mulla ei kuitenkaan ala sydän pamppailemaan eikä polvet tärise. Onkohan musta tullut sellainen tapakaipaaja ? Mutta aina sua kuitenkin on mukava nähdä ;)
ikävöivä? välinpitämätön?
ihastus hiipunut ??
13475
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Merkit selvät, jos on yksipuolinen ihastus, kyllä se ajan mittaa hiipuu. Vanha totuushan on, ettei kukkakaan kukoista, jos sitä ei kastele eikä lannoita
Käyn heti ostamassa pussillisen lemmenlantaa, hetkonen tuun kohta takasin.
Tapakaipaaja, heh sellaisia taitaa olla tää palsta pullollaan Joku mainitsi olleensa jo vuosia täällä, mutta se onkin jo pakkomiellettä tai muuta hulluutta.
Mä oon sitä mieltä, että kaikki johtuu pienestä epävarmuudesta joka kalvaa mielessä. Jos sen saisi pois niin johan roihahtais ja rupeis polvet vipattamaa :)
jep, mä komppaan. munlainen kaveri ei naista saa koskaan, muttayritys on kova.
helppo on hämätä ja kertoa itselle että ei tunnu missään, mutta tiedän satavarma jos saisin vastakaikua hiukankin niin se olisi menoa taas.tai etes näkisin naisen useammin, voitaisiin tutustua niin tämä reiska olis sulaa vahaa.
helpompi ruman miehen on rakas löytää kuin ruman naisen ;(
Kuulostat palomieheltä tai naiselta
Vaha
set kuolee pois aina aikanaan... uusia tulee tilalle.
Taitaahan siinä olla käynyt niin ;) mukava myös silti nähdä :)
Voi pojat sentään! Hän vonkaa minua heittämään bensaa siihen melkeinkohtajosammuneeseenmihinliesuhruun, mitäs täs nyt tekis ettei ihan vallan sekois (kukaketämitähäh).
kyllä..hiipunut on. Kyllä minä ymmärrän. Jatketaan elämää omilla suunnillamme. Sinä siellä toiseksi parhaassa paikassa ja minä täällä parhaassa paikassa. Älä turhaan kuluta minuun aikaasi. Se tuntuu pahemmalta minusta jos se on pakonomaista ja tavaksi tullutta. Laitetaan yhteistuumin loppu koko touhulle.
Kaunista ja hyvää kesää ja toivon paljon rakkautta elämääsi.
Arki menee hyvin, häntä ajattelen toki, en näänny ikävään, vaikka kaipaankin. Mutta, auta armias näkemisen jälkeen se vasta ikävä onkin. Eipä auta muu kuin kärvistellä. Sattuu ihan kipuiluun saakka. Eipä ole näemmä siis hiipunut minnekkään tämä ihastukseni vielä. Usein miettii, että pitikin törmätä tähän ihmiseen taas, kun tietää, että jää vain pitkä, pitkä kaipaus. Järki sanoo, että parempi kun ei näkisi, mutta sydän se tahtoisi nähdä taas ja taas. Onhan yksipuoliset ihastukset turhauttavia, mutta minkäs sitä tunteilleen voi. Pitää vain yritää järkeillä asiat ja tehdä kaikkea muuta ettei häntä ajattelisi. Pahus kun ei ole on/off nanappulaa keksitty tunteille.