Kajomeren jätteet

Jäte jaska

Tuljamon suljetun kaatopaikka-alueen happoterva-altaiden kunnostyöt on aloitettu. Kunnostuksen tarkoituksena on vähentää Tuljamon kaatopaikalla olevista neljästä ongelmajätettä sisältävästä happoterva-altaasta alapuoliseen vesistöön kohdistuvaa kuormitusvaikutusta. Hankkeen kustannusarvio on 735 000 €. Kaatopaikka sijaitsee Lempäälän kunnan omistamalla maalla.

Tyhjennettävien altaiden pohjalta poistetaan pilaantuneet maat ja toimitetaan ongelmajätelaitokselle käsiteltäväksi. Itse happoterva sijoitetaan katettuun yhtenäiseen altaaseen.

Kunnostustöiden aikana ja sen jälkeen tehdään tarkkailua kunnostuksen ja kaatopaikan vaikutuksista alalpuoliseen vesistöön ja läheisiin talousvesikaivoihin. Pohjavesiin ei happotervalla ole todettu olevan vaikutusta.

Kunnostuksella minimoidaan 1950 - 70-luvuilla toimineen Kajomeri Oy:n teollisuustoiminnan seurauksena syntyneiden happoterva-altaiden ympäristövaikutuksia.

Yhtiö käsitteli jäteöljyjä ja sillä oli lupa jätealtaisiin.

Jo aiemmin Lempäälässä on kunnostettu valtion jätehuoltotyönä Kajomeri Oy:n jättämät happoterva-altaat Hulaudessa, Ämmänristinmäessä ja Leukamaan alueella.

http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194746000362/artikkeli/lempaalan tuljamon happoterva-altaat saavat katon.html

http://www.lempaala.fi/?x20173=4078661

Näin uutisoidaan aamulehdessä ja kunnan internet sivuilla.
Mutta minkäläinen lupa kunnanpuolesta oli happotervan sijoituksesta Hulauteen, Ämmänristinmäkeen ja Leukamaahan ?.

Kuinka tälläinen ongelma on voinyt syntyä, mikä on ollut kunnanvirkailijoiden tietämys ympäristöasioista kun tälläinen jatkuva rahanreikä on kuntaan jäänyt. Kuka loppupeleissä on näistä vastuussa ja miksei asiaa hoideta nyt kunnolla loppuun ja viedä ongelmajätteitä Ekokemiin tuhottavaksi.

Peli on samanlaista kun öljyntuotanto alueilla mailmassa yleensä on , eli kerätään kerma päältä ja jätetään ongelmat ja jätteet paikallisen väestön vastuulle heitä sairastuttaen ja kuormittaen.

30

919

    Vastaukset

    • "Kuinka tälläinen ongelma on voinyt syntyä".

      Veromarkkojen eteen silloinen kunnankerma oli valmis tekemään mitä vain.
      Kunnassa ei happoterva asiasta mitään haluttu tietää, asia sielä lakaistiin vähän niinkuin "maton alle".
      Dokumenttejä happotervan sijoituksesta ei alusta alkaen ole ja mm. sijoitus Ämmäristinmäkeen kaiken mittapuun mukaan laiton. Ihmetellä pitää, että alue myytiin tonteiksi kun terva oli ensin sinne kätketty.
      Kuntaan Ämmäristin kätkentä tuli täytenä yllätyksenä -90 luvulla vaikka se tehtiin aikoinaan silloisen terveystarkastajan suullisella luvalla -50 luvulla.

    • Henkilöitä jotka ovat vastuussa ympäristön erittäin törkeästä pilaamisesta, on varmasti vielä elossa, nimet esiin ja maksamaan. Ovat saaneet aikanaan taloudellista hyötyä, se pitää ottaa korvauksena takaisin, vaikka lastenlapsilta.

    • Ympäristörikoksia ei kukaan tutki ja paljastuminen on varsin pientä. Kajomerenkin tapauksessa oli kunta osallisena koska myönsi jätesijoitukseen luvan. Kunna olisi myös pitänyt paremmin valvoa asiaa ja varsinkin ihmisten tonteilla ollutta jätettä. Hullua että tontteja myytiin jätealueelta. Pahasti haisee korruptiolle ja ahneudelle sekä piittaamattomuudelle ihmisten terveydestä.
      Nyt on uutisoitu ympäristöpoliisin tarpeellisuudesta ja sitä kyllä kaivattaisiin. Nyt näitä asioita hoitaa erilaiset ihmiset monissa instanssessa ja heidän motiiviaan, tietoaan ja puoluettomuutta ei voi kun arvailla. Suomen laki on jäänne monessa kohtaa stalinisti/fasismi ajasta.

    • Silloin kun Kajomeri aloitti happotervojen sijoittamisen maastoon koko ympäristönsuojelu oli sananakin aikalailla keksimättä. Olin itse 70-luvulla lautakunnassa joka kävi ihastelemassa kuinka jäteöljy valui tehtaalta avo-ojaa pitkin Ryynikänlahteen ja tehdasaluella oli öljylammikoita pihassa kuin Texasin öljykentillä konsanaan.
      Tuolle happotervaongelmaan oli ratkaisu tehtaan mukaan aivan kynnyksellä, jatkoaikaa annetettiin ja Kajomeren kemisti kehittelivät mitä mielenkiintoisimpia ratkaisuja mutta taisi raha, aika tai sitten kyvyt loppua kesken.
      Ympäristönsuojelu keksittiin paljon myöhemmin ja sen vastustushan oli miittakaavaltaan massiivista , sitä pidettiin pääsääntöisesti haihatteluna ja joidenkin vasemmistoradikaalihippien vallakumousta edesauttavana toimintana. Jokunen vanhanliiton kokoomusvaltuutettu voisi kertoa, jos olisi hengissä ja vielä jotain muistaisi, tästä ajasta mielenkiintoisia mielipiteitään muissakin ympäristöasioissa kuin Kajomereen liittyvistä.

      • Missä tämä Kajomeren tehdas sijaitsi lempäälässä?


      • olis kiva tietää kirjoitti:

        Missä tämä Kajomeren tehdas sijaitsi lempäälässä?

        Kajomeri Oy sijaitsi Lempäälän Ryynikässä nykyisten terästalojen kohdalla. Maata tehdasalueelta vietiin Ekokemille valtavia määriä ennen talojen rakennustöitä.


    • Kajomeren jätteisiin on lyhyehköllä aikavälillä ( n .15 vuotta )sijoitettu 2-3 miljonaa euroa, eli vanhassa rahassa n. 12-18 miljoonaa markkaa.
      Mikä oli kajomeren tuotannon arvo ja mitä se silloin suomea hyödytti ?.
      Pahoin pelkään, että koko soppa tulee yhteiskunnalle maksamaan huomattavasti enempi kuin tuotannosta tai veromarkoista oli hyötyä, etenkin kun suurimmat happoterva altaat on vielä hävittämättä.

    • Pientä se on teillä Lempäälässä. Nokialla entisen kaatopaikan myrkkyjätteiden siivoaminen maksaa arviolta 15 miljoonaa euroa.

      • Ei Lempäälän jätealtaita ole siivottu, ne on katettu ja tehty jotakin pientä kosmeettista hoitoa, eli haittoja on pyritty rajaamaan ja todellinen ongelman ratkaisu siirretty tuleville veronmaksajille.

        Kaiken jätteen vieminen Ekokemiin ja hävittäminen siellä maksaisi ehkä satoja miljoonia ja mitä kaikkea happoterva-altaista paljastuisi, valtaisa määrä sinne vuosikymmenten saatossa hukkuneita eläimiä, romua, ehkä joku ihmisen raatokin.


    • Täälä pohjoisessa talvivaara sai ennätyslyhyessä ajassa laajoja maaalueita ja monia järviä saastutettua. Apuna heillä oli valtion ja kuntien virka ja luottamushenkilöstöä. Mikään ei ole muuttunut muutamassa vuosikymmenessä korruptio, salaus ja hyvä-veli verkostot pelaa silloin kun oma etu sitä vaatii, vaikka jälkipolville jätettäisiin perinnöksi saastunut likainen maaalue.

      Oikeuslaitos ei edes halua käsitellä näitä asioita vahingon kärsineen taholta mitenkään.

    • Ei teollisuuslaitosten tarvinnut jätteitänsä sen kummemmin kuin järveen kaataa. Lempäälässä kirkkojärvi haisi Valkeakosken paperitehtaiden jätteille. Järvessä taitaa tänäkin päivänä olla mm. autonakkujakin.
      Vihreät ajatukset on paljon hyvääkin saaneet aikaan jos menneitä muisteltaisiin.
      Ympäristövalvonta tulee aina jälkijunassa. Niinku esimerkiksi Kokemäenjoessa 66000000 litraa nikkeliä (ainakin uutisissa sanottiin 66 000 kuutiota). Enemmän nikkeliä kuin Suomi-Neuvostoliitto kilpailuissa 1940-1945.
      Ehdotonta kalansyöntikieltoa ei näin Jazzien aikaan ole kehdattu antaa.

      Badding lau­loi vuonna 1970 "maail­ma huk­kuu pas­kaan". Hardcorepunkki on räävitty kuudelle fagotille ja yhdelle laulajalle salonkikelpoiseksi:
      http://www.youtube.com/watch?v=I5DKF--Upxc

    • Jokos sieniä ja tatteja paljolti keräillään siellä Lempäälän suunnalla. Eihän autorasvat nyt ihmeaikoja haittaa. Mutta

    • Kajomeren jätteet ei ollut mitään auton rasvoja vaan käytetystä voiteluöljystä puhdistuksella erotettua jätettä. Tutkimuksissa on eritelty yli 300 eri myrkkyä. Myrkyt on niitä mitä auton voiteluöljyyn jää moottorista palamis- tai hajoamistuotteina, sekä puhdistuksessa käytetyt myrkyt.

      • Jos nimität jokaista kemikaalia myrkyksi, se lienee suhteellisesti ottaen sama asia kuin nimittäisit jokaista rikollista murhaajaksi, omenavarkaista ja junan vapaamatkustajista alkaen?


      • Kaukopää kirjoitti:

        Jos nimität jokaista kemikaalia myrkyksi, se lienee suhteellisesti ottaen sama asia kuin nimittäisit jokaista rikollista murhaajaksi, omenavarkaista ja junan vapaamatkustajista alkaen?

        Sinun kannattaa laittaa vaikka leivän päälle sitä happotervaa levitteeksi, eihän kaikki kemikaalit ole myrkyllisiä. Suhteellisesti ottaen aivan sama, kuin söisit kaurapuuroa.


    • Kajomeren suku korvausvastuuseen perkele jos esiisät on saastuttanut öljyillä luonnon.

    • Myrkylliset ja haitalliset kemikaalit jaetaan Euroopan unionin säännöissä myrkyllisyyden perusteella kolmeen ryhmään: erittäin myrkylliset aineet (T+), myrkylliset aineet (T) ja haitalliset aineet (Xn). EU-luokituksessa myrkyiksi ei luokitella aineita, jotka ovat pelkästään syövyttäviä eli aiheuttavat vain paikallista kudostuhoa. Kuitenkin on olemassa joitain aineita, jotka ovat sekä syövyttäviä että tappavan myrkyllisiä ihokosketuksessa.

      Suomessa voimassa olevan kemikaaliasetuksen mukaan erittäin myrkyllisiä kemikaaleja ovat aineet ja valmisteet, jotka hyvin pieninä annoksina hengitettyinä, nieltyinä tai ihon kautta imeytyneinä aiheuttavat kuoleman tai välittömän tai pitkäaikaisen terveydellisen haitan myrkyllisiä kemikaaleja ovat aineet ja valmisteet, jotka pieninä annoksina hengitettyinä, nieltyinä tai ihon kautta imeytyneinä aiheuttavat kuoleman tai välittömän tai pitkäaikaisen terveydellisen haitan, ja haitallisia kemikaaleja ovat aineet ja valmisteet, jotka hengitettyinä, nieltyinä tai ihon kautta imeytyneinä voivat aiheuttaa kuoleman tai välittömän tai pitkäaikaisen terveydellisen haitan.

      Lisäksi asetus tuntee terveydelle vaaralisten kemikaalien ryhminä ärsyttävät, herkistävät, syöpää aiheuttavat eli karsinogeeniset, perimää vaurioittavat eli mutageeniset ja lisääntymiselle vaaralliset eli teratogeeniset kemikaalit.

      Käytännössä aineen myrkyllisyys määritellään sen mukaan, mikä määrä ainetta on eläinkokeissa todettu tappavaksi.

      Jäteöljy luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi, joka on ohjattava asianmukaiseen kierrätyspisteeseen, Lassila & Tikanoja kertoo tiedotteessaan. Silti kierrätys ei toimi, sillä yrityksen mukaan Suomeen vuosittain tuotavasta 30 000 tonnista öljyä päätyy kiertoon vain 20 000 tonnia.

      Lassila & Tikanoja kertoo myös yleistyvästä ilmiöstä, jossa kierrättämättä jäävä jäteöljy päätyy kevyen polttoöljyn korvikkeeksi pienpolttimiin: Laittomuuteen ryhdytään säästämisen vuoksi ja ympäristön kustannuksella.

      - Pienpolttimet ovat yleistyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Vaikka käytetyn voiteluöljyn polttaminen alle viiden megawatin laitoksissa on laitonta, sitä tehdään, jotta säästetään kevyen polttoöljyn hankinnassa, palvelupäällikkö Henri Liukkunen Lassila & Tikanojalta toteaa.

      Yrityksen mukaan valtio menettää näin suorina verotuloina vuosittain noin kuusi miljoonaa euroa ja polttoaineyritykset suorina myyntituloina noin 14 miljoonaa euroa.

      Kierrättäminen tulisi edullisemmaksi, sillä öljy on uusiutumaton luonnonvara, ja jäteöljyä voidaan kierrättää ja käsitellä eli regeneroida kuinka monta kertaa tahansa, Lassila & Tikanoja muistuttaa tiedotteessaan.

      - Pienpoltossa ympäristöhaitat ovat kierrättämiseen verrattuna moninkertaiset, Liukkunen sanoo.

      Päästöjä syntyy erityisesti lähiympäristöön: jäteöljyä päätyy yhä ojien pohjille ja peltojen reunoille. Öljyn poistaminen maaperästä ja vesistöistä on vaikeaa sekä kallista.

      Ympäristössä pienienkin öljymäärien vaikutukset ovat järkyttäviä.

      - Esimerkiksi vesistöön päästessään litra öljyä riittää pilaamaan miljoona litraa vettä.

      https://www.google.fi/search?q=mitä++Regenerointiin+kelpaamaton+öljyjäte+hävitetään.&ie=utf-8&oe=utf-8&client=firefox-b-ab&gfe_rd=cr&ei=uCU3WIvQL4Or8weQpa3wBw#q=regeneroinnista+syntyvä+happoterva

      • Ihan asiaakin kirjoitit, mutta maalaisjärjen käyttö on myös hyvästä, lassila&tikanpojat ovat turhaan mustasukkaisia siitä, että joku hyötyy "heidän" jäteöljystään.
        Suomeen tuodusta öljystä ei ikinä voi päätyä samaa määrää kierrätykseen, moottorit kuluttavat ja vuotavat helposti sen 1/3, jotkut moottorit eivät kuluta, toisiin taas saa lisätä öljynvaihtovälin aikana toisen mokoman, mikä kaadetaan tyhjään moottoriin. Esim. VW kertoo ohjekirjassa 1L öljyä/1000 km olevan vielä normaalia kulutusta.

        Mitenkä tuo on todettu, että litra öljyä pilaa miljoona litraa vettä, eikös öljy kuitenkin kellu pinnalla?

        Kajomeren jätteistä sen verran, ne on monikymmenkertaisesti vaarallisempia, kuin tavallinen jäteöljy.


      • Juuri tuo veden päällä oleva kalvo siirtyy jokapaikkaan vesijärjestelmässä ja tahraa siksi paljon vettä. Osa yhdisteistä sekottuu veteen aiheuttaen mm. maku ja terveyshaittoja.

        Eliöt eivät kykene hajottamaan ihmisen valmistamia orgaanisia yhdisteitä. Nämä aineet häiritsevät ravintoketjujen toimintaa jo hyvin pieninä pitoisuuksina.

        Osaa ympäristömyrkyistä kutsutaan supermyrkyiksi. Ne ovat erittäin myrkyllisiä yhdisteitä. Niitä syntyy sivutuotteina kemiallisissa tuotantoprosesseissa tai klooripitoisen aineen palaessa. Nämä imeytyvät elimistöön keuhkojen, ihon ja ruoansulatuksen kautta ja voivat aiheuttaa muun muassa syöpää, häiriöitä elimistön immuunijärjestelmässä, sekä aineenvaihdunnan häiriöitä kuten diabetesta.

        Yksi orgaanisista ympäristömyrkyistä on öljy, joka muun muassa vaikuttaa eläinten veden- ja lämmöneristyskykyyn heikentävästi, tuhoaa kalojen kutupaikkoja ja aiheuttaa hyvin suuria muutoksia ravintoketjuissa tuhoten jopa joitain populaatioita kokonaan.

        Pienikin määrä öljyä voi pilata suuren määrä vettä. Terveydellisen haitan lisäksi pieni määrä öljyä vedessä aiheuttaa maku- ja hajuvirheitä. Öljyä joutuu maaperään pääasiassa vuotavista säiliöistä tai onnettomuuksien yhteydessä. Suomalaisessa maaperässä viileissä olosuhteissa öljy hajoaa erittäin hitaasti ja voi pilata siten pohjavettä pitkään.

        http://www.suomenluonto.fi/blogit/kreosoottia-pohjavedessa/


      • öljykalvo kirjoitti:

        Juuri tuo veden päällä oleva kalvo siirtyy jokapaikkaan vesijärjestelmässä ja tahraa siksi paljon vettä. Osa yhdisteistä sekottuu veteen aiheuttaen mm. maku ja terveyshaittoja.

        Eliöt eivät kykene hajottamaan ihmisen valmistamia orgaanisia yhdisteitä. Nämä aineet häiritsevät ravintoketjujen toimintaa jo hyvin pieninä pitoisuuksina.

        Osaa ympäristömyrkyistä kutsutaan supermyrkyiksi. Ne ovat erittäin myrkyllisiä yhdisteitä. Niitä syntyy sivutuotteina kemiallisissa tuotantoprosesseissa tai klooripitoisen aineen palaessa. Nämä imeytyvät elimistöön keuhkojen, ihon ja ruoansulatuksen kautta ja voivat aiheuttaa muun muassa syöpää, häiriöitä elimistön immuunijärjestelmässä, sekä aineenvaihdunnan häiriöitä kuten diabetesta.

        Yksi orgaanisista ympäristömyrkyistä on öljy, joka muun muassa vaikuttaa eläinten veden- ja lämmöneristyskykyyn heikentävästi, tuhoaa kalojen kutupaikkoja ja aiheuttaa hyvin suuria muutoksia ravintoketjuissa tuhoten jopa joitain populaatioita kokonaan.

        Pienikin määrä öljyä voi pilata suuren määrä vettä. Terveydellisen haitan lisäksi pieni määrä öljyä vedessä aiheuttaa maku- ja hajuvirheitä. Öljyä joutuu maaperään pääasiassa vuotavista säiliöistä tai onnettomuuksien yhteydessä. Suomalaisessa maaperässä viileissä olosuhteissa öljy hajoaa erittäin hitaasti ja voi pilata siten pohjavettä pitkään.

        http://www.suomenluonto.fi/blogit/kreosoottia-pohjavedessa/

        Öljyn vettä pilaavaan vaikutukseen pitäisi löytää parempi ilmaisutapa, kuin tuollaiset 1L öljyä pilaa miljoona litraa vettä, se saa järkevänkin jutun vaikuttamaan uskontoon viittaavalta ismiltä. Esim. gramma öljyä saastuttaa tietyn m2 vettä. Öljyn vaikutus voi olla pahempikin, tippa riittää pilaamaan jonkin metsälähteen pitkäksi aikaa.


    • Kajomeri valitiin 1975 Lempäälän yrittäjien vuoden yrittäjäksi. Tilaisuudessa mainittiin kriteereiksi mm. hyvin hoidettu regenerointijätteen loppusijoitus.

      Ilmeisesti tuolloin hyväksyttiin pohjavesialueille sijoitetut happoterva kuopat.

    • Kajonmeri pesi Sipoossa kotimäentiellä (vanhaa lastenkotia vastapäätä) öljytynnyreitä, pesutehtaan alpuolella oli suuria öljylampia. Sittemmin tehdas palloi (oliko -71-72 kantturoilla). Öljylammet ovat sittemmin vajonneet maaperään, missä ne ovat vieläkin.

    • Koneviestissä nro. 10 1978 kajomeri oy:n insinööri Seppo hannukkala kirjoittaa kajomeri oy:n meroil öljyjen testien jatkuvan vtt:n ja valmetin kanssa. Valmet oy:n edustaja Raimo Näsinlinna vastaakin valmetilta että koska uudistumattomien luonnonvarojen mahdollisimman tehokas käyttö on kansantaloudellisestikin tärkeätä, jatkamme edelleen yhteistyötä kajomeri oy:n kanssa käyttökelpoisen uudistetun öljyn kehittämiseksi

      • ... niin ja ämmäristnmäen ihmisten tuhoamiseksi.


      • Miten Ämmänristinmäki tähän liittyy?


      • Katso aloitus niin uskon, että ymmärrät.


      • Oho. Oli mennyt täysin ohi. Missäpäin Ämmänristinmäkeä tuollaiset ovat olleet kun olin kuvitellut tuntevani paikan mutta näistä en tiennyt.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Oho. Oli mennyt täysin ohi. Missäpäin Ämmänristinmäkeä tuollaiset ovat olleet kun olin kuvitellut tuntevani paikan mutta näistä en tiennyt.

        Kansalaissodan hauta-alueen alapuolisilla tonteilla.


    • Mörkö Marko on Ämmäristin mäestä, siis ilmeisesti aika lähellä happotervakätköä.

      • Happoterva ei ole mikään doppingi-aine, tappava myrkky se on.


    suomi24-logo

    Osallistu keskusteluun

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kesämökkien hinnat romahtaneet

      koska nuoret aikuiset eivät ole kiinnostuneita mökkeilystä. https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/d0e0b3ed-85bf-4388-ac02-3d6d1ef5a79b
      Maailman menoa
      111
      3712
    2. Suomeen tarvitaan minimipalkkalaki

      Suomesta on tulossa yhä enmmän kurjien palkkojen ja nollatuntisopimusten maa. "Kansainvälisen kilpailukyvyn" nimissä erityisesti sisämarkkinoilla toim
      Maailman menoa
      173
      3630
    3. MOT mustamaalaa ja valehtelee.

      Olen hetken jo katsellut näitä YLEN MOT ohjelmia ja olen huomannut kuinka paljon he antavat väärää tietoa ihmisille. Väärän informaation antamiseen r
      Yhteiskunta
      77
      2707