Vanhempien jaksamisesta

Kummallinen uskonto! Ensin pelastettiin suutari Andersson jne hallelujaa. Äidit on tallottu lapset raiskattu ja nämä vanhat jäärät pitävät hampain ja kynsin kiinni uskostaan ja oikeuksistaan raiskata kaikkea liikkuvaa. Johan on kumma että ei mitään tapahdu edes kirkon taholta. Onko jotkut vaalit tulossa kun papit ja piispatkin ovat hiljaa. Voiko sivistyneessä valtiossa olla töllöjä ihmisiä että uskon varjolla tehdään mitä vaan. VL kielettävä lailla.

Eikö Raamatusta todellakaan löydy yhtään kohtaa joka puoltaisi naisia ja lapsia. Naisten raiskamisesta kivietään kuoliaaksi mutta tämä usko taitaa jakaa pyhäkoulutarroja. Hemesti ja mikä lie armonoppilas on ottanut asiakseen polustaa Raamattua mutta ei ihmisiä
Jumalan siunasta huuhetaan pitkin peltoja mutta pienistä ihmisistä ei välitetä.
Täytyykö meidän jumalattomien tulla lastenauttajiksi ja tukemaan alistettuja naisia.
Minä tiedän 32v naisen jolla on 9 lasta. Täysin elmäänsä kyllästyneen näköinen.

Löytyiskö joku raamatunlause copypastetettuna vielä jatkoksi? Eikös se ole vähän niinku VL:n tapa "keskustella"....

Äidille sitten asiaa. Vanhoillislestadiolaisuudessa hallitsee mooseksenuskoiset, eli lakihenkisyys.

Kristuksen seurakunta uskoo ja luottaa Jeesuksen Kristukseen joka täytti lain vaatimukset kaikkine säädöksineen, ja naulitsi ne ristiin.

Jeesuksen omia hallitsee Kristuksen rakkauden laki. Jossa me huudamme Abba Isä.

Mooseksenuskosia hallitsee mooseksen laki, satoine eri säädöksineen, jotka eivät voi kuitenkaan ihmistä vanhurskaaksi tehdä vaan ainoastaan tekevät ihmisen elämästä maanpäälisen helvetin.

Kristuksen uskossa hallitsevat Jumalan armo rakkaus ja anteeksiantamus Jeesuksen omat elävät levossa ja toimivat levosta käsin rakkauden voimasta. Kristuksen omien joukossa ei tunneta enää lainkaan sanoja "sinun täytyy" ja "sinä et saa." Pelkoa ei rakkaudessa ole, eli äiti jonka jaksaminen on tässä ja nyt hankkii ehkäisyn hyvällä omalla tunnolla, ja kiittää Jumalaa saamistaan lapsista. Jos myöhemmin tahtoo lisää lapsia poistaa ehkäisyn ja saa taas lapsen jos Jumala hänelle suo.

Näin toimitaan Kristuksen seurakunnassa ja Jumalan sanan mukaisessa järjestyksessä.

Jeesuksen antama suurin käsky: Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi.' 31. Toinen on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.' Näitä suurempaa käskyä ei ole." Nämä sanat riittävät minulle äitinä suhteessa lasten vastaanottamiseen. Ja soisin, että Jeesuksen sanat menisivät muillakin ehdottomien ihmisoppien edelle. Miten sitten ymmärrän tuon käskyn? Ajattelen, että saan olla tällainen äiti, kaiklla ominaisuuksillani varustettu, myös heikoilla hermoilla ja epäkäytännöllisyydellä. Saan myös kysyä, rakastanko itseäni, jos altistun uudele raskaudelle kun kuopus on vielä pieni ja vaativa. Uskon, että siinä vaiheessa kun ajatus uudesta pienokaisesta tuottaa iloa, tiedän että raskaus on vaihtoehto. Sitä ennen ei.
Sellainen ihminen, joka tuomitsee minut tästä valinnasta on sairas. Sairas omasta vahvuudesta ja epäterveestä uskosta, ja vahingoittaa myös omaa itseään eväämällä itseltään kyvyn todelliseen rakkauteen ja empatiaan.

Miksi näissä keskusteluissa leimataan jatkuvasti toisia sairaiksi, hulluiksi, aivopestyiksi? Asioista voi keskustella asioina ilman sairaaksileimaamista, tai aivopestyksi nimittelyäkin... Vastaavanlainen leimaaminen ja mitätöinti muuten korostuu narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivän ihmisen käytöksessä, suosittelen tutustumaan tuohon ilmiöön.

Ihminen ei ole kani.

Kun ihmiset pakotetaan lisääntymään kuin kanit, niin useimmiten on vaikeuksia tiedossa.

Jos ihminen ajetaan ahtaalle ja tuomitaan syntisenä kadotukseen(äiti, joka joutuu käyttämään ehkäisyä ja joutuu taistelemaan samaan aikaan arjessa jaksamisen kanssa). Hänellä on mielestäni oikeus odottaa ymmärrystä elämäntilanteelleen ja edes mielessään puolustautua tuomitsijoita vastaan, näkemällä heidän empatiakyvyttömyytensä tietynlaisena mielen sairautena. En näkisi itseään puolustavaa äitiä narsistina. Ennemminkin narsismiin taipuvaisuutta on nähtävissä heissä, jotka vaativat ja vaativat kuuliaisuutta , vaikka toinen itkisi väsymyksestä ja ahdistuksesta.

Entä lasten jaksaminen? Eräs eskarilainen kertoi ylpeenä hoitaneensa vauvaa (6kk) yksinään, kun äiti ja isä oli poissa. Onhan ne vähän "herran hallussa" lapset, niitä kun on niin paljon.