Hiljaa kuin lammin laine
syntyi lempeni ainoinen;
se syntyi lämmössä kevätpäivän
kera kauniiden kukkien.
Sitte versoen vienoisesti
loi se sydämen kukkia,
sulotoiveita,unelmoita,
ihanimmasta onnesta.
Vuotten mennessä vielä kuulin
äänen armahan,heleän;
näin huultensa hymyn hellä,
näin katseensa lempeän.
Eipä nouse,ei laske päivä
etten sua muistaisi;
aina sydämen syvyydessä
armas asuupi kuvasi.
Hiljaa juuri kuin lammin laine,
kuoli illalla rantahan;
niin kuihtui lempeni kukat kauniit,
uupui onneni unelmat.
syntyi lempeni ainoinen;
se syntyi lämmössä kevätpäivän
kera kauniiden kukkien.
Sitte versoen vienoisesti
loi se sydämen kukkia,
sulotoiveita,unelmoita,
ihanimmasta onnesta.
Vuotten mennessä vielä kuulin
äänen armahan,heleän;
näin huultensa hymyn hellä,
näin katseensa lempeän.
Eipä nouse,ei laske päivä
etten sua muistaisi;
aina sydämen syvyydessä
armas asuupi kuvasi.
Hiljaa juuri kuin lammin laine,
kuoli illalla rantahan;
niin kuihtui lempeni kukat kauniit,
uupui onneni unelmat.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minnekäs ne kukat nyt kuihtui? Monivuotisia lienevät?:)
Kastella niitä pitää, ilman sitä kuihtuu kyllä monivuotisetkin.
Mutta kun aikansa kastelee ja hoitaa, niin kasvattavat niin hyvän juurakon että rehottavat vähemmälläkin työllä. Ja kukkivat niin nätisti!